Aalto-yliopiston tutkimus syventää ymmärrystä Mun Espoo kartalla -aineistosta

Espoolaiset vastasivat innokkaasti Mun Espoo kartalla -kyselyihin vuosina 2020 ja 2024. Heidän ansiostaan tutkijoiden käyttöön saatiin laaja aineisto: Molemmilla kerroilla yli 5000 espoolaista merkitsi kartalle yhteensä reilusti yli 50 000 heille tärkeää paikkaa tai kehittämisideaa. Kyselyt on toteuttanut Espoon kaupunkisuunnittelukeskus yhteistyössä Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen kanssa.

Vuoden 2020 aineistoa Aalto-yliopisto on hyödyntänyt etenkin tutkimuksessa, joka on osa pohjoismaisen Nordregio-tutkimuskeskuksen NordGreen-hanketta. Voit tutustua hankkeeseen tarkemmin sen englanninkielisillä verkkosivuilla.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Vuonna 2024 kerätty vertailukelpoinen aineisto taas mahdollistaa etenkin ympäristön muutosten tutkimisen. Vuoden 2024 kyselyäaineistoa tullaan hyödyntämään ainakin opiskelijatöissä, mahdollisesti muussakin tutkimuksessa.

Mun Espoo kartalla -kyselyissä espoolaiset ovat kertoneet, missä he liikkuvat sekä miltä kotikaupunki näyttää ja tuntuu heidän arjessaan. Paikkakohtaista tietoa on tutkittu sekä toiminnallisesta että kokemuksellisesta näkökulmasta.

Toiminnallinen tarkastelu auttaa hahmottamaan esimerkiksi kaupunkilaisille tärkeitä arjen paikkoja. Missä ja miten espoolaiset liikkuvat arjessaan ja vapaa-ajallaan? Minkälaisia erityispiirteitä eri kaupunginosilla on? Miten kaupunginosien rajat piirtyvät kaupunkilaisten arjessa?

Kyselyissä espoolaiset ilmaisivat myös, kokevatko he kartalle merkitsemänsä paikat myönteisinä tai kielteisinä. Tällainen kokemuksellinen tieto kertoo elinympäristön koetusta laadusta.

Tutkimuksella on selvitetty, millaisia myönteisenä tai kielteisenä koetut paikat ovat. Voimmeko vaikuttaa niiden koettuun laatuun kaupunkisuunnittelun keinoin?  

Vastausten lisäksi on tutkittu myös niiden käyttöä. Eli sitä, miten Mun Espoo kartalla-aineistoja voidaan parhaiten hyödyntää kaupunkisuunnittelussa. Tutkijat ovat myös työskennelleet yhdessä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa ja auttaneet kaupunkisuunnittelijoita asukkailta kerätyn tiedon hyödyntämisessä.

Mun Espoo kartalla -aineistosta tehtyjä tutkimusartikkeleita on julkaistu vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa. Ne ovat avoimesti kaikkien luettavissa ja niitä on nostettu esiin myös Espoon kaupungin viestinnässä. Tutustu tutkimukseen alla.

Marraskuussa 2023 julkaistussa artikkelissa kehitettiin malli, jolla kaupunki voi tarkastella asukkaiden merkintöjen pohjalta, mitä paikkoja tulisi erityisesti kehittää, ja mitä taas vaalia ja säilyttää nykyisen kaltaisena. Artikkeli on myös osa vuonna 2025 julkaistua Saana Rossin väitöskirjaa, josta keromme lisää alempana.

Lue artikkeli: Prioritizing participatory planning solutions: Developing place-based priority categories based on public participation GIS data - ScienceDirect(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Helmikuussa 2024 julkaistussa artikkelissa tutkittiin vuoden 2020 Mun Espoo kartalla -aineiston pohjalta, mitkä tekijät ennakoivat viheralueen koettua laatua. Tulosten pohjalta muodostettiin malli uusien viheralueiden laatutekijöiden arvioinnille.

Lue artikkeli: Predicting context-sensitive urban green space quality to support urban green infrastructure planning - ScienceDirect(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Toukokuussa 2024 julkaistussa artikkelissa tutkittiin sitä, miten naapurustot jäsentyvät Espoossa asukkaiden jokapäiväisen elämän pohjalta, ja miten nämä poikkeavat kaupungin aluejaoista.  Pohjana olivat asukkaiden merkitsemät arjen paikat ja niiden muodostamat verkostot.

Lue artikkeli: Redefining Neighborhood Boundaries Using Activity Spaces: Bringing Together Soft Spaces and Spatial Analysis to Further the Discussion on Planning in Functional Spaces(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Saana Rossin maaliskuussa 2025 hyväksytty väitöskirja tarkastelee osallistiedon hyödyntämistä osana kaupunkisuunnittelun käytäntöjä sekä poliittista päätöksentekoa. Väitöskirjassa tutkitaan tapoja ja näkemyksiä, joiden valossa suunnittelijat ja päättäjät keräävät, jakavat, hyödyntävät ja viestivät asukastiedosta. Väitöskirjassa myös kehitetään ja testataan ratkaisuja systemaattisempaan osallistiedon integroimiseen yhdessä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa. Mun Espoo kartalla -kyselytutkimuksen tulokset sekä niiden hyödyntäminen Espoon suunnittelussa ovat keskeisessä roolissa työssä.

Lue tiivistelmä ja tarkastele väitöskirjaa kokonaisuutena: Towards Systematic Integration of Participatory Knowledge in Land-use Planning Practice(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Laaja työ pohjaa useampaan tutkimusyhteistyössä tehtyyn artikkeliin, tässä niistä muutama nosto:

• Miten osallistietoa hyödynnetään kaupunkisuunnittelussa? Tapaustutkimuksena mukana Mun Espoo kartalla -tulokset. Lue artikkeli: The citizens have participated–what now? An action research study of factors impacting the use of participatory citizen knowledge in planning processes(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Miten digitaalinen osallistuminen laajentaa osallistumisen maantiedettä? Tapaustutkimuksena mukana Mun Espoo kartalla -tulokset. Lue artikkeli: Beyond the backyard: Unraveling the geographies of citizens’ engagement in digital participatory planning(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Miten digiaaliset karttakyselyt ovat vaikuttaneet kaupunkisuunnitteluun sen eri tasoilla? Lue artikkeli: How has digital participatory mapping influenced urban planning: Views from nine planning cases from Finland(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
   

Mun Espoo kartalla-kyselyjen aineistoista on tehty lukuisia diplomitöitä ja kanditöitä. Opinnäytetöissä tutkitaan Mun Espoo kartalla-kyselyjen aineistoja jostain tietystä näkökulmasta. Tulokset lisäävät ymmärrystä aineistosta ja auttavat Espoon kaupunkisuunnittelijoita työssään. Tuloksia on esitelty Espoon kaupunkisuunnittelijoille ja niiden pohjalta kirjoitettuja artikkeleita julkaistu Espoon kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Tutustu Mun Espoo kartalla -kyselyä käsitteleviin opinnäytetöihin
 

Tutkijoille ja kaupunkisuunnittelijoille on arvokasta työskennellä yhdessä ja päästä kokeilemaan yliopistossa kehitettyjen mallien toimivuutta käytännössä osana Espoon kaupunkisuunnittelua. Myös tutkimusaiheet on poimittu kaupungin tietotarpeiden pohjalta, jotta niistä olisi käytännöllistä hyötyä. Tutkimustuloksia on esitelty Espoon suunnittelijoille sekä laajemminkin seminaareissa ja työpajoissa. Suunnittelijat ovat päässeet arvioimaan tuloksia.

Mun Espoo kartalla -kyselyaineistojen pohjalta tehdyissä tutkimuksissa on tuotettu paikkatietoaineistoa, kuten priorisointimalli sekä viheralueiden laatua ennakoiva malli. Ne on viety Espoon suunnittelijoiden käyttämään karttajärjestelmään. Siten niitä voidaan jatkossakin hyödyntää suunnittelun tausta-aineistona.