Luontoa kaupungissa

Espoolaiset arvostavat luontoa ja vehreää kaupunkikuvaa. Ymmärrämme yhä paremmin lähiluonnon ja kaupunkivihreän arvon asukkaiden hyvinvoinnille, luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Luonnon ja virkistyksen näkökulmat ovat mukana kaikessa kaavoituksessa.

Niityt tarjoavat tärkeitä elinympäristöjä erityisesti hyönteisille. Kuva: Espoon kaupunki.

Viheralueiden verkosto  

Nuuksio, Keskuspuisto ja merenrannat ovat Espoon ainutlaatuisia helmiä. Laajojen luonnonmukaisten ulkoilu- ja virkistysalueiden vaaliminen on tärkeää, mutta espoolaisten arjessa myös lähiluonnolla ja -virkistysalueilla on suuri arvo. Niitä tarvitaan myös kaupunkimaisissa aluekeskuksissa. Kun Espoon asukasmäärä kasvaa, myös tarve virkistysalueille lisääntyy. 

Kaupunkisuunnittelussa pyrimme luomaan viihtyisiä asuinympäristöjä, joissa luonto on lähellä ja virkistysalueita on riittävästi. Suunnittelemme virkistys- ja viheralueita myös kokonaisuutena siten, että alueista ja reiteistä muodostuu monimuotoinen verkosto, jossa ihmiset ja eliölajit pääsevät liikkumaan alueelta toiselle.

Asemakaavoituksella pyritään turvaamaan olevan puuston säilymistä myös uudisrakentamisen alueilla. Kuvassa esimerkki säilytettyjen mäntyjen ja uuden korttelin yhteensovituksesta Tapiolan Jalopuukorttelin reunalta. Kuva: Espoon kaupunki.

Systemaattista työtä  

Luonto- ja virkistysarvoja on mahdollista edistää usealla kaupunkisuunnittelun tasolla. Yleiskaavoituksessa tarkastelemme kaupungin sini-viherverkostoa kokonaisuutena ja osana pitkän aikavälin kehitystä. Asemakaavoituksessa huolehdimme lähiluonnosta ja -virkistyksestä eri puolilla kaupunkia. Asemakaavalla turvataan myös riittävät ja mahdollisimman vehreät piha-alueet.   

Kun kaavoitus käynnistyy tietyllä alueella, alueesta teetetään luontoselvitys, jolloin saamme ajankohtaisen tiedon luontoarvoista. Huomioimme luontoarvot kaavaratkaisun suunnittelussa ja neuvottelemme parhaasta ratkaisusta tarvittaessa ympäristöviranomaisten kanssa. Osoitamme suojeltavat luontoarvot ja turvaamme tarvittavat ekologiset yhteydet kaavamerkinnöillä. 

Viheralueiden verkosto on ekologisen kestävyyden runko

Laajimmat viheralueet koostuvat pääosin metsäisistä alueista sekä avoimemmista kulttuurimaisemista. Asutuskeskusten läheisyyteen sijoittuvat useimmiten pinta-alaltaan pienemmät lähivirkistysalueet, lähimetsät ja puistot sekä näiden väliset yhteydet. Myös piha-alueet kytkeytyvät laajaan siniviherverkostoon, vaikka ne eivät olekaan yleisessä virkistyskäytössä. Purot, ojat, joet ja järvet muodostavat yhdessä ns. siniverkoston, joka kytkeytyy vahvasti viheralueisiin. Siniviherverkosto tarjoaa kokonaisuudessaan vahvan rungon sekä ekologiselle kestävyydelle että monipuoliselle virkistykselle palveluineen ja reitteineen. Verkoston jatkuvuutta haittaavat osaltaan sekä tiiviisti rakennetut alueet että liikenneverkosto.  

Koko Espoo