Finnoon ainutlaatuinen luonto

Finnovikenin kosteikko muodostuu vesialtaasta ja sitä ympäröivästä luhdasta. Vesiallas on kauan sitten erotettu merenlahdesta maapenkereellä. Nykyisin matalassa altaassa on ruovikkoa ja avointa vesipintaa, mikä tekee altaasta ihanteellisen lintukosteikon. Finnovikenin kosteikon reunoilla on kaupunkimetsiä ja alueen poikki virtaa kaksi puroa: Finnobäcken ja Djupsundsbäcken. Ravinteikas maaperä ja luonnonympäristö on suotuisa elinympäristö kasvillisuudelle, erilaisille hyönteisille ja linnuille.

Finnovikenin luontopolut ja lintutornit ovat nähtävän arvoisia vierailukohteita, jotka tarjoavat mainiota ajanvietettä aikuisten lisäksi myös lapsille.

Finnovikenin luontoarvot on tunnustettu ja ne huomioidaan alueen kehittyessä. Finnoon linnustollisesti arvokas alue päätettiin suojella uusien yleis- ja asemakaavamerkintöjen sekä määräysten avulla, kun kaupunki valitsi Finnoon yhdeksi tulevaksi metrokeskukseksi ja kehitettäväksi kaupunginosaksi. Linnustollisesti arvokkaalle alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, joka suojelee alueen luonto- ja lintuarvoja ympäröivän kaupunkirakenteen tiivistyessä.

Meri on Finnoossa kävelymatkan päässä. Merenranta tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia palveluille, harrastuksille ja virkistymiselle. Finnoonsatamassa pysähtyvien saaristolaivojen kyydissä pääsee kaupungin ulkoilusaariin.

Uhanalaiset lajit, kuten mustakurkku-uikku sekä harmaa- ja lapasorsa viihtyvät kosteikolla ja onnistuvat kasvattamaan poikasiaan altaalla naurulokkien häätäessä petoja pois. Altaalla lukuisana pesivä punasotka on yksi nopeimmin uhanalaistuvista vesilinnuistamme. Ruovikossa äänekkäästi laulava ruokokerttunen on Finnovikenissä toiseksi yleisin pesimälintu naurulokin jälkeen.

Lintujen lisäksi alueella elää paljon muita harvinaisia eläimiä ja hyönteisiä kuten liito-orava, viitasammakko, pohjanlepakko sekä vesi- ja viiksisiippa. Hyönteisistä merkittävimpiä ovat eteläntytönkorento ja Suomessa hyvin harvinainen muurahaislaji luhtaviholainen. Lisäksi kovakuoriaisiin kuuluvat harvinainen hämeensiemenkiitäjäinen ja vaarantuneeksi luokiteltu pyörö-juovakirppa viihtyvät alueella.

Espoon kaupunkitekniikan keskus on toteuttanut Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti linnustoseurantaa Finnovikenin kosteikkoalueella vuonna 2021. Seurannan mukaan alue on säilyttänyt tärkeät lintuarvonsa. Tulokset on luettavissa tarkemmin raportista. Seurantaa on rahoitettu Ympäristöministeriön Helmi-ohjelmalla.

Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen linnustoa seurattiin Espoon kaupunkitekniikan toimesta myös vuonna 2023. Selvityksen mukaan alue on edelleen säilyttänyt tärkeät lintuarvonsa. Pesivien vesilintujen määrä on säilynyt entisellään vuosina 2021–2023, eikä lajistokaan muuttunut. Kesällä 2023 altaan pesimälinnustoon kuului kahdeksan uhanalaista lajia. Uhanalaisista lajeista ainoastaan naurulokki on taantunut altaalla viime vuosina.

Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen linnustoa seurattiin Espoon kaupunkitekniikan toimesta myös vuonna 2024. Selvityksen mukaan alue on edelleen säilyttänyt tärkeät lintuarvonsa. Naurulokkien väheneminen päättyi vuonna 2024, jolloin parimääräksi saatiin ilmakuvista laskemalla 460. Kaupungin viemillä pesimälautoilla pesi 14 paria naurulokkeja.

Finnovikenin altaan lokkien pesintää tuetaan tekemällä kaksi pesintälauttaa. Naurulokkiyhdyskunta on tärkeä myös muiden lintulajien pesinnän turvaamiseksi. Kelluvat lautat lisäävät pesimäpaikkoja altaan keskiosaan. Lautat sijoitetaan paikoille, joiden läheisyydessä viime vuosina on todettu naurulokkien pesintää. On tärkeää, ettei lauttoja häiritä tai siirrellä.

Espoon kaupungille on myönnetty Uudenmaan ELY-keskukselta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluvaa avustusta Finnovikenin kosteikon kunnostustoimenpiteille vuosille 2022–2024. Pesimälautat kuuluvat Helmi-avustuksen piiriin. Valtakunnallinen Helmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla vesi- ja rantaluontoa.

Finnovikenin kosteikolla ja lähiseudulla suoritettiin vuonna 2023 ja 2024 tehostettua minkkien ja supikoirien loukkupyyntiä. Finnovikenin pyyntialueelta poistettiin pyynnillä yhteensä 43 supikoiraa ja seitsemän minkkiä.

Loukkupyynnillä on pyritty myös estämään uusien vieraspienpetojen liikkuminen Finnovikenin kosteikon alueelle. Minkin ja supikoiran pyynnillä on tutkitusti positiivisia vaikutuksia vesilinnustoon ja myös muulle alkuperäisluonnolle.

Helmi-avustus toimi vuosina 2023 ja 2024 tehostetun vieraspienpetopyynnin rahoittajana