Annamme asuntojen sisäilma-asioihin ja asumisterveyteen liittyvää neuvontaa. Teemme asukkaan pyynnöstä asunnontarkastuksia, mikäli on syytä epäillä, että asunnossa esiintyy terveyshaittaa. Terveyshaitan voivat aiheuttaa esimerkiksi asunnon kosteusvaurio, melu tai heikko ilmanvaihto. Tarkastukset perustuvat terveydensuojelulakiin. Toimialueenamme on Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen.
Asiakaspalvelupuhelin palvelee maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9-11 numerossa 043 826 6263. Voit olla yhteydessä myös sähköpostitse asumisterveys@espoo.fi
Asunnon olosuhteista ei saa aiheutua tiloissa oleskeleville terveyshaittaa.
Vastuu rakennusten kunnossapidosta ja korjaamisesta sekä vaurioiden syiden selvittämisestä on kiinteistön omistajalla. Terveyshaittaa epäiltäessä tulee ensimmäisenä olla yhteydessä kiinteistön omistajaan tai tämän edustajaan eli esimerkiksi taloyhtiön isännöitsijään, hallituksen puheenjohtajaan tai vuokranantajaan.
Terveyshaittaa voi aiheuttaa esim. asunnon kylmyys, sisäilman epäpuhtaudet, kosteus tai asunnossa esiintyvä melu. Espoon seudun ympäristöterveyteen voi ottaa yhteyttä, mikäli kiinteistön omistaja ei ryhdy kohtuullisessa ajassa tarvittaviin selvitys- tai korjaustöihin.
Pyydämme ottamaan yhteyttä ensisijaisesti asunnontarkastuspyynnöllä (lomake). Täytetty lomake lähetetään sähköpostin liitteenä osoitteeseen asumisterveys@espoo.fi.
Terveyshaitan määritelmää on avattu terveydensuojelulain (763/1994) pykälissä 26 ja 27.
Asunnon epäsiisteys tai tavaran määrä ei suoraan tarkoita terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Yksilönvapaus takaa asukkaille oikeuden asua parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan asuminen ei aiheuta muille terveyshaittaa tai -vaaraa. Jos asunnon siivottomuudesta epäillään aiheutuvan terveyshaittaa ja esimerkiksi poikkeavaa hajua kantautuu rappukäytävään ja muihin asuntoihin, tulee olla ensin yhteydessä kiinteistönomistajaan tai sen edustajaan (yleensä isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus).
Asunto-osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä määritellään taloyhtiön ja osakkaan vastuut ja velvollisuudet. Kiinteistönomistaja voi tehdä tarkastuskäynnin huoneistoon tarvittavien siivouskehotusten antamiseksi ja korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi. Kiinteistönomistaja voi tarvittaessa myös harkita esimerkiksi väliaikaista asunnon haltuunottoa.
Jos asukkaalla epäillään olevan ongelmia elämänhallinnassa, fyysisessä tai henkisessä hyvinvoinnissa, ympäristöterveys suosittelee ottamaan yhteyttä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aikuissosiaaliyksikköön. Sosiaalityöntekijät arvioivat, tarvitseeko asukas tukea asumiseen ja tarvitaanko kohteessa esimerkiksi raivaussiivousta. Huoli-ilmoituksen (ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta) voi tarvittaessa tehdä tästä linkistä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Mikäli asunnossa on runsaasti tavaraa (=palokuormaa), tulee asiasta tehdä ilmoitus myös palotarkastajalle / pelastuslaitokselle.
Mikäli kiinteistönomistajan asukkaalle antamista siivouskehotuksista ja muista toimista huolimatta asia ei korjaannu, kiinteistönomistaja voi olla yhteydessä asiasta Espoon seudun ympäristöterveyteen (asumisterveys@espoo.fi). Ympäristöterveyden viranhaltija voi tehdä asuntoon tarkastuksen ainoastaan jos asukas antaa luvan. Ympäristöterveys arvioi käynnillään ainoastaan asunnon mahdollista terveyshaittaa kuten poikkeavia hajuja ja voi tarvittaessa kehottaa kiinteistönomistajan (taloyhtiö) toimiin terveyshaitan poistamiseksi. Myös asunnonhaltijalle voidaan antaa siivouskehotus. Ympäristöterveys ei ota kantaa taloudellisiin asioihin, eikä tilaa tai teetä siivouksia (nämä ovat taloyhtiön vastuulla).
Meluun liittyvä tietous on koottuna kaupungin yhteisille melusivuille.
Satunnaiset ja yksittäisiä rottia koskevat havainnot ovat kaupunkialueella normaaleja. Mikäli rottia näkyy kerralla useampia yksilöitä, tai havaintoja yksittäisistä rotista tehdään runsaasti lyhyen ajan sisällä, on silloin tarpeen harkita tuholaistorjuntaa. Rottien esiintymistä voi ennaltaehkäistä pitämällä piha-alueet siistinä ja varmistamalla, että kotitalousjätteet ovat rotilta suojassa, esim. jäteastiat umpinaisia ja ehjiä.
Kauriiden ruokkiminen kaupunkialueella ei ole suositeltavaa. Kauriit voivat aiheuttaa kaupunkialueella mm. liikenteen vaaratilanteita ja liikenneonnettomuuksia. Lisäksi ruokintapaikka voi houkutella paikalle haittaeläimiä kuten rottia.
Ohjeistukset puun pienpolttoon:
Poltettavan puun tulee olla kuivaa ja puhdasta.
Roskien ja jätteiden polttaminen asuinkiinteistöjen tulisijoissa on kiellettyä.
Savuhormin ja tulisijan nuohous ehkäisee savuhaittojen syntymistä. Nuohous tulee tehdä vakituiseen asumiseen käytettävissä rakennuksissa vähintään kerran vuodessa.
Savunmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. sytytystapa, klapikoko, vedon- ja ilmansäädöt sekä panoskoko. Tulipesää ei pidä ladata liian täyteen varsinkaan sytytysvaiheessa.
Tulisijat ovat yksilöllisiä. Kokeilemalla erilaisia polttotapoja on mahdollista löytää omalle tulisijalle toimivin ja vähiten savua tuottava vaihtoehto.
Savuhaittatapaukset:
Savuhaittatapausten osalta on otettava huomioon naapurin sietovelvollisuus.
Mikäli savuhaittaa esiintyy asunnon sisätiloissa useamman kerran viikossa ja savuhaitan esiintyminen on pitkäkestoista ja voimakasta, voi silloin olla kyse terveyshaitasta. Tilanne arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti.
Puun poltosta aiheutuva savu voi aiheuttaa jo lyhytaikaisessa altistumisessa kurkkukipua, yskää ja hengenahdistusta.