Vanhusneuvoston lausunto terveysasemapalvelujen ulkoistamisesta Espoon keskuksen alueella

12.5.2022

Espoon toimintaympäristöanalyysin 2022 mukaan palvelutarve kasvaa merkittävästi:

65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa voimakkaasti. 65 vuotta täyttäneitä oli 2021 lopussa 45 168 henkeä eli 15 prosenttia väestöstä. Ennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoden 2034 loppuun mennessä yhteensä lähes 19 400 hengellä

Vuoden 2059 lopussa Espoossa on 466 700 asukasta • Kasvua nykyisestä on 169 600 asukasta

Nykytilannetta kuvataan seuraavasti:

”Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä jouduttiin siirtämään koronapandemian edellyttämiin tehtäviin. Terveysasemilla jouduttiin siirtämään määräaikaistarkastuksia ja perumaan kiireettömän hoidon käyntejä. Vanhusten palvelujen Kuusikko-raportin mukaan vuonna 2020 Espoossa avosairaanhoidon lääkärin vastaanottokäyntejä tehtiin 26,1 % vähemmän kuin vuonna 2019. Vaikuttaa siltä, että sama kehitys jatkui vuonna 2021. Ajoittain terveysasemille oli vaikea saada vastaanottoaikaa. Alkoi näkyä, että potilaat olivat sairaalahoitoon päätyessään toimintakyvyltään heikompia tai sairaus oli pidemmälle edennyt kuin aiemmin. Omaishoitajien kuormitus kasvoi, koska omaishoidon tuen vapaita on ollut vaikea pitää koronan aikana. ”

Vanhusneuvosto toteaa terveysasemapalvelujen olevan ikäihmisille elintärkeitä palveluja. Olemme syvästi huolestuneita jo nykytilanteesta, koska aikaa terveysasemalle lääkärin vastaanotolle on ollut todella vaikea saada.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain 8 § mukaan

Hyvinvointialueella on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen on huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi hyvinvointialueella on oltava palveluksessaan toiminnan edellyttämä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö sekä hallinnollinen ja muu henkilöstö, hallinnassaan asianmukaiset toimitilat ja toimintavälineet sekä muut tarvittavat toimintaedellytykset. Lisäksi hyvinvointialueella on oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto.

Vanhusneuvosto on voinut lukea Helsingin Sanomista hoivapalvelujen tilanteesta: Mehiläinen ja Attendo, joilla on 40 % hoivapaikoista, ovat irtisanoneet sopimuksensa. Espoolla on omaa tuotantoa vain 20 %. Tilanne aiheuttaa huolta vanhuksille. Hyvinvointialueella ei ole neuvottelumahdollisuuksia, vaan se joutuu suostumaan palveluntuottajien vaatimuksiin. Tilanne ei saa toistua terveysasemapalvelujen kohdalla. Miten aiotaan em.  voimakkaasti kasvava palvelutarve tyydyttää? Oman tuotannon lisääminen on pitkä prosessi, joten palvelujen ostaminen on välttämätöntä ja perusteltua.

Olemme voineet lukea 27.4.2022 ilmestyneestä Länsiväylästä lukea, että kolmen terveysaseman (Kilon, Iso Omenan ja Kalajärven) jonot ovat sulaneet 90 päivästä (aikaa ei pystytty lainkaan antamaan) 3 päivään.

Uusi toimintatapa perustuu hoitajien ja lääkärien yhteistyöhön asiakaspuhelurumbaa hoidettaessa ja ”asiakas kutsutaan paikalle vain silloin, kun se on välttämätöntä ”. ”Jos asia ei hoidu puhelimessa, hän saa vastaanottoajan”. Kuka ratkaisee, hoituiko asia? Monisairasvanhusko? Kysytäänkö asiakkaalta, onko palvelu asiakkaan mielestä laadukasta? Vanhusneuvosto katsoo, että toimintamalliin sisältyy merkittäviä riskejä. Osaako vanhus puhelimessa kuvata vaivansa ja hoitaja edelleen kertoa lääkärille siten, että apu löytyy. Muistaako vanhus puhelimessa annetut ohjeet?  Miten palvelun laatua ja tuloksellisuutta mitataan ja valvotaan?

3. Palveluntuottaja tuottaa terveysasemapalveluja samoin periaattein kuin tuotetaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen omia terveysasemapalveluja.

Tarkoittaako tämä tiimimallin mukaista palvelua?

4. Palveluntuottaja tuottaa kysyntään ja tarpeisiin perustuen laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja listautuneille asiakkailleen.

5. Palveluntuottaja ja hyvinvointialue kehittävät terveysasemapalveluja kumppanuusperiaatteella, mukaan lukien toiminnan tunnuslukujen seuraaminen ja tiedolla johtamisen kehittäminen.

Miten todetaan, että ostettu palvelu on laadukasta ja asiakaslähtöistä? Tunnusluvuilla?

ESPOON VANHUSNEUVOSTO

Olli Männikkö
puheenjohtaja                                

Marja-Liisa Lahtinen
varapuheenjohtaja

Kerttu Perttilä
jäsen                           

Katri Rannisto
jäsen                                             

Erja Tikka
jäsen