Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän muistutus (lausunto) Tiilismäenrinne, 420122, asemakaavan muutos

Lausunto pohjautuu Kaupunkisuunnittelukeskuksen esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 23.4.2025 sekä kaava-aineistoon Espoon www-sivuilla.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta alueesta rakennuksineen ja ympäristöineen saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön, turvallinen ja käytettävä alue.

Yleistä
Asemankaavan muutoskohde on teollisuusaluetta, jolle muodostuu tulevaisuudessa osana Kiviruukin osayleiskaavan mukaisesti asumisen, työpaikkojen ja palveluiden alue. Ko. osayleiskaavassa asukastavoite on 9 000 henkilöä, joista yli 600 sijaitsisi tässä kaavassa. Alueen toteuttaminen suljettuna korttelina ja vain yhden sisäänkäyntiväylän tavalla luo haasteita toiminta- ja liikkumisesteisten asukkaiden, vierailijoiden ja alueen palveluiden käyttäjien sekä pelastustoimen esteettömälle liikkumiselle. RAKA huomauttaa, että julkisen liikenteen, tässä metron, bussin tai pikaraitiotien käyttäminenkään ei ole lähes koskaan toiminta- tai liikkumisesteisille ihmisille toimiva tai turvallinen vaihtoehto. Pysäköinnin toteuttaminen suunnitellulle yli 600 asukkaalle yhdessä paikassa, pysäköintitalossa, on esteellinen ratkaisu liikkumisesteisten (jatkossa LE) pysäköinnin järjestämiselle. Alueen melu- ja hiukkashaitat ovat merkittäviä Länsiväylän läheisyyden vuoksi ja suunnitelman rakennusmassojen sijoittelu luo pihoista varjoisia ja pimeitä. Alueen kaavaselostuksessa oli esteettömyydestä mainittuna vain, että ’Korttelin kaikki reitit ovat pystygeometrialtaan esteettömiä.’, mikä on täysin riittämätön selostus esteettömyydestä ja esteettömyydelle olennaisten asioiden huomioimisesta kaava-alueella. Ikääntyvän väestön määrä ja sitä kautta liikkumisen apuvälineitä käyttävien asukkaiden määrä lisääntyy huomattavasti jo nyt. Vuoden 2024 lopussa yli 65-vuotiaita espoolaisia oli jo 48 700 ja yli 75-vuotiaita melkein 24 000 henkilöä. Erityisen esteettömyyden eli mm. liikkumisen tuen tarvitsijoita katsotaan olevan yli 75-vuotiaat, joita on siis jo nyt 7,5 % Espoon väestöstä. Kun vielä huomioidaan mm. lapsiperheet lastenvaunuineen, on liikkumisen esteettömyys ja turvallisuus niin suuren asukasjoukon tarve, ettei sitä koskaan voi unohtaa uusien asuinalueiden suunnittelussa.

Liikenne ja liikkuminen
Yleisesti suunnittelun lähtökohtana tulee olla esteettömyyden osalta se, että esteetön reitti on aina lyhin samalla turvallisuusnäkökohdat huomioiden. RAKA haluaa korostaa, että liikkumisesteinen henkilö ei apuvälineilläkään (manuaalipyörätuoli, sähköpyörätuoli, rollaattori tms. kävelytuet yms.) kykene kulkemaan aina edes kymmentä metriä sisäänkäynnille. Talviolosuhteiden tuomat lisähaasteet tai reitillä olevat esteet (esim. väärin pysäköidyt/ kulkureitille heitetyt sähköpotkulaudat ja pyörät) tulee olla hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella estettävissä. Toiminta- tai liikkumisesteisen henkilön pitää päästä perusoikeuksien mukaan liikkumaan vapaasti ja esteettömästi rakennetussa ympäristössä. Yhden sisäänkulkuväylän suunnitelma kortteliin on huono ratkaisu LE-liikenteen käyttäjille, koska silloin usein unohdetaan ko. ihmisten tarve päästä aina ja kaikissa olosuhteissa oman asunnon ovelle tai esim. kauppa- tai muun palvelun ovelle. Tässäkin suunnitelmassa on useita kivijalkaliikkeitä, joiden ovelle LE-kulkuneuvoilla on myös päästävä. Yhden sisäänkulkuväylän suunnitelma aiheuttaa kortteliin lisää ajoneuvoliikennettä, kun esimerkiksi vapaita parkkipaikkoja joudutaan etsimään ja kielloista huolimatta pysäköidään/pysähdytään väärin, joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti (mm. jäte- ja kierrätyspisteillä kävijät ja ruokalähetit). Kaavan 42001 eli Bilteman kiinteistön läntisempi sisäänkäynti on poistettava, jotta turvallinen kulkeminen Tiilismäenrinteen kortteliin toteutuu.

Ulkoalueet, paikoitus ja saattopaikat sekä pelastuspaikat
LE-pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka. Saattoliikennettä on myös paljon muutakin kuin taksiliikenne. LE-saattoliikennepaikat tulee sijaita mahdollisimman lähellä sisäänkäyntiä, alle 10 metrin päässä. Saattoliikenteen paikat tulee siten olla sijoitettuna pihaliikenteen kulkusuunnan mukaisesti. Suurien LE- autojen peruuttelu ja kääntyminen aiheuttaa vaaratilanteita muille kulkijoille. Kaava-alueella päiväkodin pihan läpiajettavuus oli erinomaista, mutta tulee myös huolehtia lähellä päiväkodin sisäänkäyntiä olevasta LE-pysäköintipaikasta. LE-paikkojen käyttäjäryhmä on laaja, kun mm. päiväkodin työntekijä, lapsi, lapsen huoltaja tai muu vierailija voi olla LE-pysäköintipaikan tarvitsijoina. Kuva suuresta (ambulanssikokoinen) saattoliikenteen ajoneuvosta, joka tarvitsee tilaa henkilönostimen avautumiseen ja kuljetettavan pois siirtymiseen 8500 mm tilan. LE-pysäköintipaikat tulee olla sisäänkäyntiä lähimmät pysäköintipaikat ja niistä tulee olla kaikissa sääolosuhteissa esteetön reitti sisäänkäynnille. Päivittäistavarakaupan sisäänkäynnille on saatava LE-saattoliikennepaikka ja LE-pysäköintipaikka. Myös muihin liiketiloihin tulee olla mahdollisuus tulla LE-liikenteen avulla. Mikäli LE-pysäköintipaikkoja sijoitetaan myös pysäköintitaloon, tulee huolehtia ympärivuotisesti kuljettavista esteettömistä kulkuväylistä pysäköintitalosta asuintalojen sisäänkäynneille asti. Pysäköintitalon sisäkorkeudessa on myös huomioitava, että ainakin osa siitä mahdollistaa suuren LE-auton (kuva edellä, ns. ambulanssikorkeus) pysäköinnin.
Pääasiallisesti kuitenkin LE-pysäköintipaikkamahdollisuus tulisi olla lähellä asumisen ja liiketilojenkin sisäänkäyntejä. Kun Espoon väestö ikääntyy ja kaupungin linjauksien mukaisesti yhä suurempi osa heistä asuu kotonaan mahdollisimman pitkään, myös tarve kotihoidon tms. asiakaskäynteihin kasvaa. Tämän takia on suunnittelussa huomioitava myös kotihoidon ajoneuvojen lisääntyvä pysäköintitarve. Asumiseen tukea ja apua tuovan (hoiva)henkilöstön pysäköinnin on myös oltava mahdollisimman lähellä asiakkaan asuintalon sisäänkäyntiä, eikä monen sadan metrin päässä pysäköintilaitoksissa. Pyörä- ja mopopysäköinti tulee sijoittaa aina sisäänkäynnillä LE-pysäköintipaikan ja LEsaattoliikennepaikan jälkeen, uloimmaksi. Muutoinkin pyörä-, mopo- sekä sähköpotkulauta- tms. pysäköinti on oltava toiminnallisesti turvallisessa paikassa, jotta kohtaaminen jalankulkijoiden, erityisesti LE-henkilöiden, sekä ajoneuvoliikenteen kanssa, olisi mahdollisimman vähäistä. Kulkuväylät ja pihat tulee soveltua kaikille kulkijoille, pyörällisillä apuvälineillä kulkeville sekä saattoliikenteelle. Pihan tasoerot tulee olla mahdollisimman vähäisiä tosiasiallisen, kaikille soveltuvan piha-alueen toteuttamiseksi. Erilaisten kivetysten ja reunakivien materiaalien tulee olla sopivia kaikille kulkijoille. Niiden tulee olla oikein asennettuja ja esteettömiä. Myös niiden talvihuolto tulee olla mahdollista eli mitään kulkureittiä ei voi jättää talviolosuhteissa huoltamatta valitun pintamateriaalin vuoksi. Myös leikki- ja puistoalueen reitit on mahdollisuuksien mukaan toteutettava esteettömästi. Kannattaa huomata, että lyhyehkökin lähivirkistysalueen esteetön osuus on suuri mahdollisuus toiminta- tai liikkumisesteisen henkilön arjen parantumiseen, kun ulkoliikkuminen kodin lähellä olisi mahdollista. Pelastuspaikat ja lumen sijoituspaikkojen merkitseminen on tärkeää jo kaavavaiheessa. Korkeiden rakennusten luokse on päästävä nostoautolla, sillä nykysuunnitteluun tuotu parvekeluukkujen kautta pelastautuminen ei onnistu toiminta- tai liikkumisesteiseltä henkilöltä. Lumen auraamisessa/kasaamisessa pitää huomioida esteettömien reittien ja LE-pysäköinnin toteutuminen.

Melu
Liikenteen melu kulkeutuu myös Länsiväylältä kaava-alueelle.
RAKA:n mielestä melueste tulisi olla jo tontin 42001 puolella, eikä vasta asuinrakennusten kohdalla, niin että niiden parvekkeilla ei voi ilman lasitusta oleilla liikennemelun häiritsemättä. Meluesteen sijoittaminen jo tontin 42001 alueelle voisi myös luoda mahdollisuuden suunnittelualueen korkeiden rakennusmassojen sijoittelulle suunnitellun kaava-alueen pohjoislaidalle. Tällöin myös piha-alueista saisi valoisia ja aurinkoisia, kun suunnittelualueen etelä- /kaakkoislaitaan saisi matalaa rakennusmassaa ja piha-aluetta.

Valoisuusolosuhteet
Korkeat rakennukset luovat varjoja ympäri vuoden. Varjoanalyysiä ei löydy selvityksistä Espoon sivuilla. RAKA:n esittelyssä nähdyn varjoanalyysin tasaus- ja seisauspäivän neljä kuvaa eivät tuo esille n. puolen vuoden pimeän aikamme tilannetta. Syyspäivän ja kevätpäivän tasauksen välisenä aikana auringon kulma on tällä leveyspiirillä hyvin matala ja ns. talviauringon suunnassa sijaitsevat korkeat, 16- ja 15-kerroksiset sekä vielä 13-kerroksisetkin talot varjostavat koko kaava-aluetta. Korkeimpien rakennusten sijoittuminen kaava-alueen itä-pohjoisreunaan auttaisi pihojen valoisuutta huomattavasti.

Jäte- ja kierrätyspisteet
Jäte- ja kierrätyspisteiden keskittämisessä on huomioitava toiminallisuus, turvallisuus, hajuttomuus, meluttomuus, sekä esteettömyys. Pisteille on päästävä helposti kävellen ja pyörällisillä apuvälineillä, niiden on oltava lähellä asuinrakennusta, eikä monen sadan metrin päässä (suunniteltu kortteli on n. 300 metriä pitkä). Jätepisteen eri toiminnot on oltava esteettömiä, mikä tarkoittaa mm. heikoilla käsivoimilla/ yhdellä kädellä kevyesti avautuvia ovia ja kansia, sekä riittävän matalalla sijaitsevaa jäte- tai keräysaukon korkeutta, joka mahdollistaa pisteen käytön esim. pyörätuolista istuen. Jäte- ja kierrätyspisteen eri keräilyastiat pitää merkitä selvästi, ja lisäksi valaistuksen on oltava riittävän tehokas. Asuin- ja muilla kiinteistöllä on lajiteltavana useita eri jätteitä (nykyään 7 kpl). Suunnitelmassa lajittelu tarkoittaa jäte- ja kierrätyspisteen paikassa useita roska-astioita, sekä käyttäjien aktiivisuutta tuoda roskat sinne asti, sekä vielä aktiivisuutta lajitella ne oikeisiin niille kuuluviin astioihin. Kaikki jäte- ja kierrätysastioiden ulkopuolelle jätetty materiaali houkuttelee esim. haittaeläimiä, mutta on myös mahdollinen este LE-henkilöiden kulkureitillä.Jätepisteiden sijoittaminen nykysuunnitelmien mukaan tuo liikenneruuhkaa jätepisteiden luokse,kun jätepisteellä käydään kävellen,lastenvaunuilla/polkupyörällä/apuvälineellä tms., mutta myös osa autolla alueelta lähtevistä pysähtynee jätepisteiden luona.

Rakennusmassat
Kuten edellä on jo tullut ilmi, korkeiden rakennusten sijoittaminen eri tavalla kohden kaava-alueen itä-pohjoisosaan loisi korttelin sisäpihoille aurinkoisempia ja lämpimämpiä alueita luoden viihtyisyyttä asukkaille. Kylmät, kosteat ja pimeät sisäpihat eivät houkuttele asukkaita ulos ja tärkeä yhteisöllisyys kärsii. Erityisen tärkeä asia on myös päiväkodin pihan valoisuus ja aurinkoisuus. Päiväkoti-ikäisille ulkoleikit ja ulkona oleminen ovat merkittävä osuus lapsen päivätoimintoja. Päivittäistavarakaupan sisäänkäynnille on saatava LE-saattoliikennepaikka ja LE-pysäköintipaikka. Myös muihin liiketiloihin tulee olla mahdollisuus tulla LE-liikenteen avulla. Voiko matalampien rakennusten katot olla viherkattoja? Tai vaihtoehtoisesti terassikäytössä, jolloin ulko-oleskelutiloja saataisiin näin lisättyä. Asukkaiden varasto- ja yleiset säilytystilat tulee suunnitella siten, että yhä useammalla asukkaalla on mahdollisuus pyöräsäilytyksen lisäksi mm. LE-mopon eli ns. inva-mopon säilytykseen. Sälytystiloihin tulee päästä esteettömästi. RAKA huomauttaa, että Tieliikennelain mukaan jalankulkijaan rinnastetaan myös max. 15 km/h (rakenteellinen nopeus) kulkeva, jalankulkua avustava tai korvaava liikkumisväline, sähkömopo (LE-mopo). Pelastuspaikat ja lumen sijoituspaikkojen merkitseminen on tärkeää jo kaavavaiheessa. Korkeiden rakennusten luokse on päästävä nostoautolla, sillä nykysuunnitteluun tuotu parvekeluukkujen kautta pelastautuminen ei onnistu toiminta- tai liikkumisesteiseltä henkilöltä. Lumen auraamisessa/kasaamisessa pitää huomioida esteettömien reittien ja LE-pysäköinnin toteutuminen.2

Opasteet
Alueopastus tulee olla riittävä ja selkeä, jotta ’yhden kadun’ periaatteella nyt toimivalla
korttelialueella kulku onnistuisi heti oikein eikä esim. autoilla tarvitsisi peruttaa turhaan.

Espoossa 9.5.2025
Pirkko Kuusela puheenjohtaja

Hanne Österberg Espoon Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmän
puheenjohtaja 

Jakelu: Kaupunkisuunnittelukeskus
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus
kirjaamo@espoo.fi
Tiedoksi: Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä