Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto Länsi-Espoon lukion (Espoon Yhteislyseo) rakennussuunnitelmasta

ESPOON VAMMAISNEUVOSTO 
RÅD FÖR PERSONER MED FUNKTIONSNEDSÄTTNING I ESBO                                                                   

29.1.2025

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto 
Länsi-Espoon lukion (Espoon Yhteislyseo) rakennussuunnitelmasta

Lausunto pohjautuu Jaakkola Arkkitehdit kohde-esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 13.1.2025 ja työryhmälle toimitettuun aineistoon ja esteettömyysselvitykseen.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta suunniteltu iso lukio saadaan käytettäväksi, turvalliseksi ja esteettömäksi.

Yleistä

Esitelty Espoon Yhteislyseo sijoittuu hyvien kulkuyhteyksien viereen, mutta kyseessä on suuri opetusyksikkö (1200 oppilasta). Rakennus on ensisijaisesti suunniteltu toimistokäyttöön ja osa rakennuksesta onkin tulevan lukion lisäksi mm. toimistokäytössä.

Viidessä eri kerroksessa sijaitsevat lukion opetus- ym. tilat aiheuttavat haasteita liikkumiselle kerrosten välillä, vaikka käytössä olevissa tiloissa on käytettävissä neljä hissiä (kaksi tavarahissiä ja kaksi henkilöhissiä). Lisäksi porraskäytävät tuntuvat liian kapeilta ja ahtailta, vaikka teoreettiset stressitestit liikkumismäärille on tehty.

Lukiossa ei ole omia liikuntatiloja, vaan ne sijaitsevat muualla, kuten esim. Länsiväylän toisella puolella Hybridiareenalla. Tämä tarkoittaa sitä, että liikuntaesteisille pitää järjestää toimivat kuljetukset, erilaisten liikkumisen apuvälineiden varastointimahdollisuudet, ym. tukitoimet, jotta heidän on mahdollista yhdenvertaisesti osallistua ko. lukion liikuta-opetukseen.

Ulkoalueet: Paikoitus, Saattopaikat, Sisäänkäynti, Kulkuväylät ulkotiloissa, Pihat

Saattoliikennettä on monenlaista, mutta liikuntaesteisten (jatkossa LE) saattoliikennettä käyttävät ne toiminta- ja liikuntaesteiset henkilöt, joille on mahdotonta liikkua kohdesisäänkäynnille muutamaa metriä enempää. 
LE-saattoliikennepaikka tulisi aina saada ns. läpiajettavaksi, jolloin muuta käyttäjäkuntaa vaarantava ison auton peruuttaminen voidaan välttää.
LE-pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka.

Kohteessa on huomioitu LE-saattoliikenteen paikat ja suunniteltu kääntymiseen tarvittava reitti ja tila. Ongelmaksi muodostuu saattoliikennepaikkojen merkintä ja toteutuminen, kun kyseessä sekä lukio että toimistokortteli-alue. Kysymyksenämme on siis se, että miten saattoliikenteen autot sekä yleisesti tunnettu suorinta reittiä kulkevat jalankulkijat ja pyöräilijät yms. eivät kohtaa missään tapauksissa vaarallisesti Kiviruukin aukiolla?  Näihin asioihin pitää suunnitelmissa vielä saada tarkennusta ja/tai toteutukseen realistisia toimintavaihtoehtoja.

Myös LE-pysäköintipaikat on huomioitu suunnitelmissa.

Sisäänkäynnit lukio-toimintojen aikana ja kuntalaiskäytön aikana ovat kahdessa kohtaa ja kahdessa eri tasossa, Marie Tschetschulinin ja Kiviruukin aukion puolella. 
Sisäänkäynnit sijaitsevat eri tasoilla ja em. saattoliikenteen ohjaukseen pitääkin kiinnittää huomiota siten, että toiminta- ja liikuntaesteinen henkilö pystyy sisällä, kerroksessa 1, siirtymään turvallisesti ja esteettömästi huolimatta korkoeroja tasaavista luiskista. 
Em. käyttäjäryhmille ei ole mahdollista jälkikäteen siirtyä ulkokautta oikealle ovelle! Tällöin esittelyssä mainittu sisäpihan vaihtoehtoinen sisäänkäyntikin on mahdotonta!

Sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. Itse painike tai koodinäppäimistön on oltava näkövammaisen käytettävä, siis haptinen eli tuntoaistiin perustuvia (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä) Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki. 
Tällaisia kohteita ovat mm. sisäänpääsyn painikkeet, erilaiset hätäpainikkeet, lokerikoiden ja koneiden näppäimet yms.

Pyörä- ja potkulautapysäköintipaikat tulee merkitä hyvin ja toteutuksen valvontaan pitää löytyä realistisia suunnitelmia. Kaikki ymmärtävät, että hallitsemattomasti maahan jätetyt pyörät ja potkulaudat aiheuttavat vaaraa ja esteen muille kulkijoille. 
Saattoliikenteen estyminen riittävän lähelle sisäänkäyntiä tai lyhimmän reitin estyminen 
LE-pysäköintipaikalta sisäänkäynnille rajoittaa toiminta- tai liikkumisesteisen henkilön liikkumisvapautta.

Sisätilat, opetustilat, muut huoneet  ja yhteistilat sekä hissit
 

RAKA huomauttaa, että ’ Esteettömyysasetuksen (8 §) mukaan muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa oleva rakennuksen kerroskorkeutta pienempi tasoero on ratkaistava portaiden lisäksi joko luiskalla, hissillä tai muulla kiinteästi asennetulla pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella’
Ensimmäisen (alimman) kerroksen tasoerojen luiskaratkaisut tulee siis  miettiä vielä uudelleen. . Pelkkä luiska estää osaa toiminta- ja liikuntaesteisiä kulkemasta tasojen välillä ja luiskan leveyden täytyy myös olla riittävä.

Porraskäytävien leveyttä RAKA pitää edelleen kapeana esitetylle oppilasmäärälle. Jos kulkeminen portaissa koetaan ahtaaksi, hankalaksi ja jopa turvattomaksi portaiden ruuhkan vuoksi, siirtyy käyttäjä mieluummin hissin käyttöön. Tämä taas ruuhkauttaa ainoastaan hissillä liikkuvien sujuvaa liikkumista. 

Yleisenä huomiona RAKA ihmettelee kahden eri porraskuilun portaiden eri etenemää ja korkeutta!

Joissakin kolmannen ja neljännen kerroksen käytävissä leveys jää vain 141 tai 144 cm:iin rakennepylväiden vuoksi.

Hissien tulee olla puhuvia eli kertoa ääneen kerrosnumero, johon saavutaan. Yli kaksi-kerroksisissa  rakennuksissa tämä on välttämätöntä.
Osassa hissivalmistajien hissejä äänitoiminne on valmiina ja se tarvitsee vaan aktivoida.

Hissien toiminnallisuus kaikille käyttäjäryhmille edellyttää ohjaimien olevan haptisia eli tuntoaistiin perustuvia (ts. numerot ja kirjaimet kohopainatuksella, EI hipaisunäppäimiä) ja toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki. Hissin painikkeiden tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. Tällaisia kohteita ovat mm. sisäänpääsyn painikkeet, hissin painikkeet, erilaiset hätäpainikkeet, koneiden näppäimet, yms.

LE-wc- ja pesutilat

Kiviruukin sisäänkäynnin lähellä kerroksessa 1. sijaitseva LE-wc-tilan oven suunta ja sijainti sekä kalusteiden sijainti sisällä LE-wc-tilassa tulee muuttaa, jotta sisään LE-wc:hen kulkeminen onnistuu kaikilla pyörällisillä apuvälineillä. Nykysuunnitelmasa käytävällä oleva pylväs(seinämä) estää riittävän leveän kulkuväylän käytävällä kääntymiseen ja LE-wc:hen kulkemiseen.

Ylioppilaskirjoitukset järjestetään mm. lukiorakennuksen ylimmässä kerroksessa. Kirjoitustilaisuuksissa pitää varmistaa, että LE-wc on tosiasiallisesti lähellä sitä tarvitsevia, eikä niin, että esim. pyörätuolin käyttäjä joutuisi kulkemaan useiden ovien kautta kaukana sijaitsevaan LE-wc:hen.

Opasteet

Opastejärjestelyjen tulee olla johdonmukaisia ja selkeitä. Selkeät opasteet palvelevat kaikkia käyttäjiä. Osalle käyttäjäryhmiä opasteiden selkeys ja johdonmukaisuus ovat välttämättömiä, esim. henkilöille, joilla on jostakin syystä vaikeuksia lukea, nähdä tai hahmottaa tilaa.

Opasteissa tärkeintä ovat hyvä koko ja hyvät värikontrastit sekä sisällön yksiselitteisyys. 
Huoneiden numerointi on osa opastejärjestelmää.
 

Tässä kohteessa opastus jo ulkona sopivalle sisäänkäynnille on tärkeää, sillä liikkuminen sisällä tasoerojen välillä voi olla mahdotonta. Myös suuren kompleksin eri kerrosten hissi- ja porrasauloihin tulee sijoittaa erottuvat ja selkeät opastetaulut.
RAKA haluaa nähdä ja kommentoida opaste- ja kalustesuunnitelmat ennen kohteen käyttöönottoa.
 

Espoossa 29.1.2025

Pirkko Kuusela                                                               Hanne Österberg

Vammaisneuvoston puheenjohtaja                               Rakennetaan kaikille -työryhmän puheenjohtaja

Jakelu:          Espoon kirjaamo, kirjaamo@espoo.fi
Rakennusvalvonta, rava.kirjaamo@espoo.fi
Jaakkola Arkkitehdit

Tiedoksi:       Vammaisneuvosto sekä sen Rakennetaan kaikille -työryhmä