Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Kurttilan koulusta

19.3.2026 8.07

Espoon vammaisneuvosto

Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo

Espoon vammaisneuvoston lausunto

1 (5)

18.3.2026

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Kurttilan koulusta

Lausunto pohjautuu Verstas Arkkitehdit Oy esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 11.3.2026 sekä saatuun esteettömyyssuunnitelmaan.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta koulusta saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön, turvallinen ja käyttötarkoituksenmukainen alue.


Yleistä

Kurttilan koulu on 1-6-luokkainen suuri alakoulu, joka on tarkoitettu 510 oppilaalle. Erilaisten oppilaiden lisäksi koulukiinteistön pihoineen täytyy soveltua opettajille ja muulle henkilökunnalle, sekä oppilaiden omaisille ja läheisille kuin myös kuntalaiskäytölle.
 

Erityisen tärkeää on huomata koulun oppilaiden osalta se, että inkluusion ja lähikouluperiaatteen myötä Espoossa on siirrytty pois erityiskouluista ja kaikki lapset sijoitetaan lähtökohtaisesti lähikouluun. 
Erityiskouluja ei enää ole (pl. Keinumäen sairaalakoulu ja Rinnekodin koulu erityisen vaativan kehitysvamman oppilaille).
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kouluyksiköt tulee saada tosiasiallisesti esteettömiksi, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi.


 Ulkoalueet, yleistä

Suunnittelun lähtökohtana tulee esteettömyyden osalta olla se, että esteetön reitti on aina lyhin reitti. Samalla tulee huomioida turvallisuusnäkökohdat.

Piha-alueita käytetään lähialueiden asukkaiden ulkoilupaikkoina iltaisin ja viikonloppuisin, joten niiden soveltuminen kaikille käyttäjille on tärkeää.                                                                                                                                                                                                           

Ulkoalueet: pihat ja kulkuväylät

Hyvin ja laadukkaasti suunniteltu ulkotila mahdollistaa monipuolisen liikkumisen kaikille käyttäjille toimimis- tai liikkumisesteisyydestä huolimatta. 

Kohteessa piha-alueen käsityöpiha, tutkimuspiha, koripallokenttä, liikuntakenttä ja monitoimiareena sekä tapahtuma-aukio tulee olla kulkuväylien ohella pyörällisilläkin apuvälineillä käytettäviä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että pinnat tulee olla kovia, helposti havaittavia, tasaisia ja märkinäkin luistamattomia. 

Nurmikivi on erityisen huono materiaali pyörällisten apuvälineiden käyttäjille. Soveltuvia päällystemateriaaleja ovat esim. kivituhka, asfaltti, betoni ja sileät luistamattomat kivilaatat.
Kivetysratkaisuiden asentamisessa tulee ottaa huomioon pyörällisten apuvälineiden ja valkoisen kepin käyttäjät: kiven reunat ja pinta eivät saa olla epätasaisia tai liian teräviä. Kulkuväylien esteettömyydestä pitää myös huolehtia koko koulun elinkaaren ajan.    

Koulun tapahtuma-aukion katsomossa tulee huomioida pyörällisten apuvälineiden tilatarve. Esim. pyörätuolin käyttäjille pitää toteuttaa katsomo-osa penkittömänä maan tasossa tasaisella pinnalla. 

Yhdenvertaisen liikuntamahdollisuuksien varmistamiseksi pihalla aidattujen liikuntapaikkojen, kuten esimerkiksi koripallokentän, liikuntakentän ja monitoimiareenan sisäänkäynneissä tulee muistaa esteetön ja riittävän leveä mitoitus pyörällisille apuvälineille. Esim. pelipyörätuoli tarvitsee kulkuaukon, jonka leveys on vähintään 900 mm.

Aidattujen liikuntapaikkojen ja muutoinkin aitojen kulkuaukkojen portit tulee olla esteettömiä leveyden, lukituksen avaamisen ja läpikulun kannalta.

Piha-alueella on hyvä olla käsinojallisia penkkejä kahdella korkeudella.

Ulkoalueet: LE-saattoliikennepaikat
 (LE= liikkumisesteinen)

Huom! LE- pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka. 

Saattoliikennettä on monenlaista:
 - kouluun autolla tuotavia hyvin liikkumaan kykeneviä lapsia ja aikuisia voidaan jättää     
 sellaiseen saattopaikkaan, jossa vain pysähdytään
 - LE-saattoliikennepaikka on taas suunnattu toimimis- ja liikkumisesteisten henkilöiden auton pysähtymispaikaksi siten, että siinä voidaan pysäköidä isokin LE- auto (=ambulanssikokoinen) ja purkaa henkilö esim. sähköpyörätuolin kanssa  takanostimella ulos. Tämän jälkeen kuljettaja ja/tai avustaja vielä saattaa asiakkaan  pyörätuolissa sisälle kohteeseen. 
Tämä tarkoittaa, että LE-saattopaikka on oltava riittävän suurikokoinen, siitä on oltava turvallinen ja mahdollisimman lyhyt matka  sisäänkäynnille, ja että LE-saattopaikalla on ko. liikenteelle sallittu pysäköintiaikaa  riittävästi (liikennemerkin lisäkyltti).

LE-saattoliikenteen pysähtymispaikan tulee siis sijaita mahdollisimman lähellä pääsisäänkäyntiä ja sen tulisi olla katettu.

Tässä kohteessa LE-saattoliikennepaikkoja on vain yksi, eikä se ole katettu. Lisäksi LE-saattoliikennepaikan ja pääsisäänkäynnin välissä sijaitsee istutusalue, jonka sijainnissa tulee varmistaa riittävä etäisyys LE-saattopaikan reunaan. Tulee siis toteuttaa tosiasiallinen LE-saattopaikan käytettävyys, jos LE-saattoauton purkaminen tapahtuukin sivuovesta.

Kuva suuresta (ambulanssikokoinen) saattoliikenteen ajoneuvosta, joka tarvitsee tilaa henkilönostimen avautumiseen ja kuljetettavan henkilön pois siirtymiseen vähintään 8500 mm pituisen tilan.
 

Ulkoalueet: LE-pysäköintipaikat sekä polkupyörä- ja potkulautapysäköinti

LE-pysäköintipaikat tulee olla sisäänkäyntiä lähimmät pysäköintipaikat ja niistä tulee olla kaikissa sääolosuhteissa esteetön reitti sisäänkäynnille. LE-pysäköintipaikkojen materiaali ei saa olla nurmikivi.

RAKA esittää, että kolmas LE-pysäköintipaikka lisätään iltakäytön toiselle sisäänkäynnille, sen välittömään läheisyyteen. Verstas-alueen sisäänkäynti eli ko.  toinen iltakäytön sisäänkäynti sijaitsee  5.-6.lk oppikylien sisäänkäynnillä.

Polkupyörien ja (sähkö)potkulautojen pysäköintipaikat tulee suunnitella siten, että ne eivät ole esteenä esteettömälle liikkumiselle ja kulkemiselle sisäänkäynneille. Tässä kohteessa suunniteltu polkupyöräpaikoitus on suunniteltu hyvin, kauas saattopaikan läheisyydestä pääsisäänkäynnillä. Toivottavasti myös potkulautapysäköinti saadaan pysymään muualla kuin ovien läheisyydessä.

Kävelyliikennettä ovat myös jalankulkua avustavat tai korvaavat laitteet, mm. rollaattorit, erilaiset pyörätuolit ja LE-mopot (=sähkömopo, jonka maksiminopeus saa olla 15 km/h).

Sisäänkäynnit

Sisäänkäyntien tulee olla valaistuja ja helposti havaittavia.

Sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. Itse painike tai koodinäppäimistön on oltava näkövammaisen käytettävä, tuntoaistiin perustuvia (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä) 
Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki.

Automaattinen kääntöovi aukeaa painikkeella, joka on sijoitettava niin, ettei avautuva ovi aiheuta törmäysvaaraa. Oven tulee pysyä auki vähintään 25 s.
 

Sisäänkäynnit ovat usein lasiovia, joiden pinnassa on oltava ovesta kaikissa valaistusolosuhteissa ja lasin läpi nähtävästä taustasta erottuva huomioraita tms. kahdella korkeudella.


Sisätilat, opetustilat, muut huoneet ja yhteistilat sekä hissit

Ruokalinjastolla tulee olla myös matalampi osa.

Mikäli rakennukseen asennetaan juoma-automaatteja, tulee osa niistä sijaita pyörätuolikäyttäjälle sopivalla korkeudella. 

Hissien tulee olla puhuvia eli kertoa ääneen kerrosnumero, johon saavutaan sekä ovien avautuminen.

Hissien toiminnallisuus kaikille käyttäjäryhmille edellyttää ohjaimien olevan tuntoaistiin perustuvia (ts. numerot ja kirjaimet kohopainatuksella, EI hipaisunäppäimiä) ja toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki. 
Hissin painikkeiden tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. Muita tuntoon perustuvien näppäimistöjen tarvetta on myös mm. sisäänpääsyn painikkeet, hissin painikkeet, erilaiset hätäpainikkeet, kaapistojen näppäimet, yms.

Lasiseinät, lattiaan asti ulottuvat ikkunat ja lasiovet tulee merkitä kahdella eri tasolla olevalla huomiomerkinnällä. Merkintäviivoituksen tai kuvioinnin tulee olla kontrastiltaan erottuva taustan väristä.

Vahtimestarin palveluiskissä tulee voida asioida seisoma- ja istumakorkeudella.

Liikuntasalin lattiamateriaalin tulisi olla sopiva myös pyörällisten apuvälineiden käyttäjien pelialustana. Esimerkiksi ns. joustavalla massalattialla pyörätuolin kelaaminen vaatii enemmän voimaa kuin parkettilattialla.

LE-wc- ja pesutilat

Suunnitelmien mukaisten kaksipuoleisesti käytettävän LE-wc-tilojen toteutumisessa täytyy viedä rakennesuunnittelijan tietoon se, että on ilmennyt 
Espoossa rakennettavissa julkisissa rakennuksissa (kouluissa) toteutettujen, suunnitelmien mukaisten ontelolaattarakenteen mitoituksen virheellisyyttä:
toteutusvaiheessa ko. ontelolaattojen mittaväli on estänyt wc-istuimen sijoittamisen putkistoon suunnitelman mukaisesti eli wc-istuin on sijoitettukin suunnitelmasta poiketen lähemmän toista seinää/ kiinteää estettä, jolloin LE-wc-tila on toteutunut vain yksipuoleisena.
Jos tällainen virhe jää voimaan, voi se aiheuttaa esim. kuntalaiskäytön (iltakäyttö) estymisen koko rakennuksesta.

Kohteessa oleva LE-WC-suihkutila palvelee vain yhtä käyttäjää kerrallaan, eikä se siten sovellu liikkumisesteisten henkilöiden ryhmän puku- ja pesutilaksi. Se on kuitenkin tarkoituksenmukainen tila silloin, kun liikkumisesteisen henkilön avustaja on eri sukupuolta. Huomattavasti toimivampi ratkaisu olisi omat erilliset, LE-WC ja pukuhuonesuihkutila. Tällöin LE-WC:tä voisi käyttää myös silloin, kun joku on suihkussa, eikä esimerkiksi suihkun jälkeinen vesi lattialla haittaisi LE-WC:ssä käyntiä. 

Normaalista puku- ja pesutilasta voidaan tehdä kaikille sopiva leventämällä riittävästi kulkuaukkoja, käyttämällä liukuovia (kääntyvät ovet vievät aina tilaa), sijoittamalla pukukaappeja/naulakoita matalammalle ja valitsemalla siirrettäviä kalusteita, jolloin tarvittaessa pukuhuoneeseen saadaan tilaa esimerkiksi pyörätuoleilla liikkumiseen. Muita helposti muutettavia asioita ovat mm. suihkuja erottavien seinämien muuttamisella kääntyviksi suihkuseiniksi, asentamalla suihkutilan seinään kääntyvän suihkutuolin tai sijoittamalla suihkutilan lähelle siirrettäviä suihkutuolia/-jakkaroita tai tarvittaessa suihkupyörätuolin sekä lisäämällä suihkutilaan tukikaiteita ja valitsemalla lattiamateriaaleja, jotka eivät ole märkänäkään liukkaita. Em. muutoksin voidaan saada liikkumis- ja toimintaesteettömälle henkilölle sekä ryhmälle yhdenvertainen mahdollisuus käyttää samaa puku- ja pesutilaa kuin muut käyttäjät.

LE-wc-tilan kalusteiden ja tukikaiteiden asennusten sekä muiden ratkaisuiden toteutus tulee olla käytettävää ja turvallista. Esimerkiksi wc-paperiteline tai bidee-suihkuhana on usein sijoitettu wc-istuimesta metrien päähän seinään kiinni (kuva huonosta  ratkaisusta espoolaisen koulun LE-WC-suihkutilassa).

Opasteet

Opastejärjestelyjen tulee olla johdonmukaisia ja selkeitä. 
Selkeät opasteet palvelevat kaikkia käyttäjiä. 
Osalle käyttäjäryhmiä opasteiden selkeys ja johdonmukaisuus ovat välttämättömiä, esim. yhtenäinen graafinen ilme ei saa olla este selkeästi havaittavalle opasteelle. 


Värikontrastien on oltava kaikkialla, seinissä, ovien reunoissa/ karmeissa, jne. riittäviä ja fonttityypit selkeitä. 

Jokaisella sisäänkäynnillä pitää olla selkeät ja erottuvat opastemerkinnät.

Sisätiloissa ja hissin vieressä pitää olla selkeät opasteet.

Ulkona sisäänajossa pitää olla selkeästi näkyvä ja valaistu alueopaste kussakin rakennuksesta ja pysäköinnistä (Huom! Saattopaikat ja LE-pysäköintipaikat merkittävä selkeästi lisäkilvellä eli  
ISAn mukaisella pyörätuoli-tunnuksella    ).

Rakennuksen nimikyltin väri määritetään Espoon graafisessa ohjeessa ’polttomaalattu tummanharmaa RAL 7024 / RR23’. 
Erottuakseen seinästä kyltin taustalla oleva seinä tai esim. seinälle laitettava taustalevy on oltava kontrastiväriltään riittävän erottuva.

Muuta

Mikäli rakennukseen tulee lukittavia kaappeja, esim. vaate- tai tavarakaapit, tulee niistä osa varustaa tuntoon perustuvalla koodilukolla tms.

RAKA toivoo saavansa vastauksen tähän lausuntoon
 

Espoossa 18.3.2026

Pirkko Kuusela                                              Hanne Österberg

Vammaisneuvoston puheenjohtaja             Rakennetaan kaikille -työryhmän  puheenjohtaja
 

 

 


 

Jakelu:          Espoon kirjaamo, kirjaamo@espoo.fi
Tilapalvelut-liikelaitos
Rakennusvalvonta, rava.kirjaamo@espoo.fi
Verstas Arkkitehdit Oy

Tiedoksi:       Vammaisneuvosto sekä sen Rakennetaan kaikille -työryhmä