Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Komeetan päiväkoti
Espoon vammaisneuvosto
Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo
Espoon vammaisneuvoston lausunto
1 (4)
2.3.2026
Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Komeetan päiväkoti
Lausunto pohjautuu Verstas Arkkitehdit Oy esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 24.2.2026 sekä saatuun esteettömyyssuunnitelmaan.
Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta ko. päiväkodista saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön, turvallinen ja käyttötarkoituksenmukainen alue.
Yleistä
Komeetan päiväkoti on todella suuri yksikkö, jossa on tilaa 330 lapselle. Myös henkilökunnan määrä on merkittävä.
Päiväkotikiinteistön käyttäjäryhmä on paljon ajateltua laajempi. Tilat, kalusteet ja varusteet tulee olla käytettäviä, esteettömiä ja turvallisia paitsi lapsille, myös henkilökunnalle, omaisille ja läheisille sekä kuntalaiskäytölle.
RAKA on antanut tammikuussa 2021 lausunnon alueen kaavaan ja siinä ko. päiväkotirakennukseen suositeltiin kahta hissiä. On harmillista, ettei ko. lausunto ole välittynyt päiväkodin suunnittelijoille.
Ulkoalueet: pihat ja kulkuväylät
Ulkoalueiden esteettömyys on haaste erittäin suurien korkeuserojen takia.
Yleisesti suunnittelun lähtökohtana tulee olla esteettömyyden osalta se, että esteetön reitti on aina lyhin reitti. Samalla tulee huomioida turvallisuusnäkökohdat.
Hyvin ja laadukkaasti suunniteltu ulkotila mahdollistaa monipuolisen liikkumisen kaikille käyttäjille toimimis- tai liikkumisesteisyydestä huolimatta.
Pyörällisten apuvälineiden avulla liikkuminen monella materiaalilla esim. sorassa on hyvin haasteellista. Kulkuväylien pinnat pitää olla kovia, helposti havaittavia, tasaisia ja märkinäkin luistamattomia. Nurmikivi on erityisen huono materiaali pyörällisten apuvälineiden käyttäjille. Soveltuvia päällystemateriaaleja ovat esim. kivituhka, asfaltti, betoni ja sileät luistamattomat kivilaatat.
Kivetysratkaisuiden asentamisessa tulee ottaa huomioon pyörällisten apuvälineiden ja valkoisen kepin käyttäjät: kiven reunat ja pinta eivät saa olla epätasaisia tai liian teräviä.
Piha-alueilla, etenkin leikkialueilla tulee olla esteetön pääsy pyörällistä apuvälinettä käyttäville, jotta päiväkotilapsen osallisuus voi toteutua i muiden lasten mukana leikeissä. Yksin jääminen pihan toiselle alueelle aina leikkimisen aikana ei ole yhdenvertaista.
Leikkialueiden turva-alustaksi on merkitty turvahake. Ko. materiaali on kuitenkin liian pehmeä pyörällisille apuvälineille ja jättää siten esim. pyörätuolilla liikkuvan lapsen leikkialueen ulkopuolille yksin. Esteettömiä leikkivälineitä tulee olla erilaisia ja ehdottomasti enemmän kuin yleisesti toteutetun vain yhden leikkivälineen piha.
RAKAn saaman tiedon mukaan hiekkatekonurmi olisi riittävän pehmeä turva-alustana ja myös materiaali, josta ei nykymuodossaan irtoaisi muovia tms.
Piha-alueella on hyvä olla käsinojallisia penkkejä kahdella korkeudella.
Ulkoalueet: LE-saattoliikennepaikat, LE-pysäköintipaikat sekä pyörä- ja potkulautapysäköinti
(LE= liikkumisesteinen)
Huom! LE- pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka.
Esitetyssä suunnitelmassa päiväkodin LE-saattoliikenne on hyvin suunniteltu pääoven välittömään läheisyyteen ns. läpiajettavaksi sekä katoksen alle.
LE-pysäköintipaikat tulee olla sisäänkäyntiä lähimmät pysäköintipaikat ja niistä tulee olla kaikissa sääolosuhteissa esteetön reitti sisäänkäynnille.
RAKA suosittaa molempien LE-pysäköintipaikkojen sijoittamista samaan paikkaan Komeetankujan päähän lähelle pääsisäänkäyntiä ja muulle kuin nurmikivialustalle.
Polkupyörien ja (sähkö)potkulautojen pysäköintipaikat tulee suunnitella siten, että ne eivät ole esteenä esteettömälle liikkumiselle ja kulkemiselle sisäänkäynneille.
Kannattaa vielä huomioida, että esteetön liikkuminen on yleensä hitaampaa kuin muu kävelyvauhtinen liikkuminen.
Kävelyliikennettä ovat myös jalankulkua avustavat tai korvaavat laitteet, mm. rollaattorit, erilaiset pyörätuolit ja LE-mopot (=sähkömopo, jonka maksiminopeus saa olla 15 km/h).
Sisäänkäynnit
Sisäänkäyntien tulee olla valaistuja ja helposti havaittavia.
Sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. Itse painike tai koodinäppäimistön on oltava näkövammaisen käytettävä, tuntoaistiin perustuvia (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä)
Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki.
Automaattinen kääntöovi aukeaa painikkeella, joka on sijoitettava niin, ettei avautuva ovi aiheuta törmäysvaaraa. Oven tulee pysyä auki vähintään 25 s.
Sisäänkäynnit ovat usein lasiovia, joiden pinnassa on oltava ovesta kaikissa valaistusolosuhteissa erottuva huomioraita tms. kahdella korkeudella.
Sisätilat, huoneet ja yhteistilat sekä hissit
Hissejä tulisi olla kaksi näin suuressa yksikössä toiminnallisuuden ja turvallisuuden vuoksi. Esittelyssä ilmeni, että myös tavaraliikenne (esim. keittiön tarve) kulkisi tällä ainoalla hissillä.
Hissien tulee olla puhuvia eli kertoa ääneen kerrosnumero, johon saavutaan sekä ovien avautuminen. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa tämä on välttämätöntä.
Hissien toiminnallisuus kaikille käyttäjäryhmille edellyttää ohjaimien ja painikkeiden olevan tuntoaistiin perustuvia (ts. numerot ja kirjaimet kohopainatuksella, EI hipaisunäppäimiä) ja toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki.
Hissin painikkeiden tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville.
Muita tuntoon perustuvien näppäimistöjen tarvetta on myös mm. sisäänpääsyn painikkeet, hissin painikkeet, erilaiset hätäpainikkeet, kaapistojen näppäimet, yms.
Lasiseinät, lattiaan asti ulottuvat ikkunat ja lasiovet tulee merkitä kahdella eri tasolla olevalla huomiomerkinnällä. Merkintäviivoituksen tai kuvioinnin tulee olla kontrastiltaan erottuva taustan väristä.
LE-wc- ja pesutilat
Suunnitelmien mukaisten kaksipuoleisesti käytettävän LE-wc-tilojen toteutumisessa täytyy viedä rakennesuunnittelijan tietoon se, että on ilmennyt, että kun muissa Espoossa rakennettavissa julkisissa rakennuksissa on rakennettu suunnitelmien mukainen ontelolaattarakenne, niin toteutusvaiheessa ko. ontelolaattojen mittaväli on estänyt WC-istuimen sijoittamisen putkistoon eli LE-wc-tila on toteutunut vain yksipuoleisena.
Jos tällainen virhe jää voimaan, voi se aiheuttaa esim. kuntalaiskäytön (iltakäyttö) estymisen koko rakennuksesta.
Opasteet
Opastejärjestelyjen tulee olla johdonmukaisia ja selkeitä.
Selkeät opasteet palvelevat kaikkia käyttäjiä. Osalle käyttäjäryhmiä opasteiden selkeys ja johdonmukaisuus ovat välttämättömiä, esim. Yhtenäinen graafinen ilme ei saa olla este selkeästi havaittavalle opasteelle.
Värikontrastien on oltava kaikkialla, seinissä, ovien reunoissa/ karmeissa, jne. riittäviä ja fonttityypit selkeitä.
Jokaisella sisäänkäynnillä pitää olla selkeät ja erottuvat opastemerkinnät.
Sisätiloissa ja hissin vieressä pitää olla selkeät opasteet.
Ulkona sisäänajossa pitää olla selkeästi näkyvä ja valaistu alueopaste kussakin rakennuksesta ja pysäköinnistä (Huom! LE-saattopaikka ja LE-pysäköintipaikat merkittävä selkeästi lisäkilvellä eli ISAn mukaisella pyörätuoli-tunnuksella ).
Rakennuksen nimikyltin väri määritetään Espoon graafisessa ohjeessa ’polttomaalattu tummanharmaa RAL 7024 / RR23’.
Erottuakseen seinästä kyltin taustalla oleva seinä tai esim. seinälle laitettava taustalevy on oltava kontrastiväriltään riittävän erottuva.
Muuta
Lisäksi RAKA toivoo, että Espoon Esteettömyysasiantuntijan kohteesta antamat huomiot korjataan.
RAKA toivoo saavansa vastauksen tämän lausuntoon.
Espoossa 2.3.2026
Pirkko Kuusela Hanne Österberg
Vammaisneuvoston puheenjohtaja Rakennetaan kaikille -työryhmän
puheenjohtaja
Jakelu: Espoon kirjaamo, kirjaamo@espoo.fi
Tilapalvelut-liikelaitos
Rakennusvalvonta, rava.kirjaamo@espoo.fi
Verstas Arkkitehdit Oy
Tiedoksi: Vammaisneuvosto sekä sen Rakennetaan kaikille -työryhmä
Viime vuosina muutettu esteettömyyden ja saavutettavuuden säädöspohja:
Säädösmuutokset
1. ja 2. Rakentamislaki 751/2023, erityisesti §35, tuli täysimääräisesti voimaan 1.1.2025. Se korvasi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) rakentamista koskevat säännökset. Alueidenkäyttöä koskevat osat MRL:stä jäivät voimaan erillisenä alueidenkäyttölakina.
3. Rakentamislaissa on pykälä paloturvallisuudesta, mutta edelleen on voimassa Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017), jota on päivitetty mm. asetuksella 239/2009 ja 927/2020. Päivitetyistä asetuksista 239 on tullut voimaan 1.1.2025 ja 927 tulee voimaan 1.1.2026.
4. Rakentamislaissa on pykälä käyttöturvallisuudesta, mutta edelleen on voimassa Ympäristöministeriön asetus rakennusten käyttöturvallisuusasetus (1007/2017.).Mahdolliset päivitykset julkaistaan rakentamismääräyskokoelmassa, jota ylläpitää ympäristöministeriö.
5. Esteettömyysasetus 241/2017, tuli voimaan vuonna 2018. Asetus on edelleen voimassa vuonna 2025, mutta sen viittaukset on päivitetty vastaamaan uutta rakentamislakia (751/2023)
6. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 309/ 2019. Tällä lailla pannaan täytäntöön julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, jäljempänä saavutettavuusdirektiivi.
7. Laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista 102/2023. Tällä lailla pannaan täytäntöön tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, jäljempänä esteettömyysdirektiivi., se tulli täysimääräisesti voimaan 6-2025.