Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto kohteesta Tietäjäntie 2 palvelutalo
Espoon vammaisneuvosto
Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo
Espoon vammaisneuvoston lausunto
1 (6)
15.9.2026
Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto kohteesta Tietäjäntie 2 palvelutalo
Lausunto pohjautuu Arkkitehtitoimisto ARKVIIRI Oy:n esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 13.8.2025 sekä saatuun esteettömyysselvitykseen.
Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta suuri yhteisöllisen asumisen ja hoiva-asumisen yksikkö piha-alueineen saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteettömäksi, turvalliseksi ja käyttötarkoituksen mukaiseksi alueeksi.
RAKA ei kommentoi suunnitelmissa jo riittävästi huomioituja asioita esteettömyydestä ja saavutettavuudesta.
Tämä lausunto on julkinen, ja se julkaistaan heti Espoon kaupungin vammaisneuvoston lausunnot-nettisivulla.
YLEISTÄ
Kohde on entinen toimistorakennus ja se soveltuu huonosti suunniteltuun uuteen käyttötarkoitukseen, erityisesti piha-alueen pienuuden ja huonekokoja rajoittavien/pienentävien pilarirakenteiden vuoksi.
Suunnitelmissa on 99 asunnon yksikkö kolmessa kerrostalossa.
Taloon on suunniteltu kahdenlaista asumista ikäihmisille, hoiva(palvelu)asumista sekä yhteisöllistä tukiasumista (ns. tavalliset asunnot).
Molempien asuntotyyppien koko on erittäin pieni, alkaen 20 m2.
RAKA haluaa tuoda esille heti aluksi, että kyseessä on asukkaiksi valittujen ikäihmisten loppuelämän ’koti’, ja vaikka asukkaille sallitaan tuoda omaa esineistöä, ei näihin asuntoihin käytännössä mahdu kuin tuoli ja ehkä pöytä, koska tilassa on usein myös asukkaan välttämättömiä apuvälineitä ja hoitotarvikkeita.
Erityisen ongelmallista on yhteisöllisen asumisen asuntojen koko, sillä tällaiseen asuntotyyppiin muuttavat ihmiset ovat vielä kohtuullisessa omatoimisessa kunnossa ja elinajanodote on usein pitkäkin.
Harmillisesti säädöspohjassamme ei löydy määräävää lakia, asetusta tms., joka ohjeistaisi hoiva-asuntojen kokoa.
Sisällä yhteistilaa on kohtuullisesti. Entisen toimistorakennuksen sisällä on ollut mm. aulatilaa, joka nyt suunnitelmissa on hyödynnetty ruokailu- ja/tai oleskelutilana.
Ulkotila on erittäin pieni ja pohjoissuuntaan aukeavana varjoisa piha-alue. Piha on tosiasiassa liian pieni suuren yhteisöllisen asumisen tarpeisiin.
Yhteisöllisen asumisen asukkaille asuinyksikön yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja aktiivisuutta tukevan toiminnan virikkeellisyys ja liikkumismahdollisuudet (ulkotila) ovat erittäin tärkeitä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisöllisen asumisen palvelukonseptin mukaan.
Myös LE-pysäköintipaikat ovat liian kaukana sisäänkäynneistä.
RAKA muistuttaa, että myös henkilökunnassa, ja varsinkin vierailijoissa, voi olla myös erityisen esteettömyyden tarvitsijoita.
ULKOALUEET
Piha-alue ja kulkuväylät ulkotiloissa
Rakennus on sijoitettu tontille siten, että pihaa ei ole (ulkotilan alue talon ympäröimänä, keskellä) ja pysäköintipaikat ovat pitkällä ulkoseinämällä ja pysäköintihallissa. RAKA huomauttaa, että liikuntaesteisten (jatkossa LE) pysäköintipaikka tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle pääsisäänkäyntiä ja sellaiseen paikaan, että toimimis- ja/tai liikkumisesteinen henkilö pystyy siitä kohden tosiasiallisesti siirtymään itse sisäänkäynnille.
Piha-alueen kulkuväylien materiaalin tulee olla kova ja apuvälineiden käyttöön soveltuvaa (ei noppa- tai nurmikiveä). Nurmikivi tai vastaava muu kiveä ja nurmea vaihtelevasti yhdistävä alustamateriaali on sopimaton liikkumisesteisille henkilölle.
Kiinteistön piha ja siten oleskelupiha avautuu pohjoiseen ja tila on kolmelta suunnalta rakennuksen ympäröimä, kooltaan vain n. 10 m x 15 m kaikkien 99 asunnon asukkaiden.
Suunnitelmissa on kattoterassi, mutta sekään ei tuo mahdollisesti toteutuessaan liikkumiseen ulkotilan tuntua, sillä mm. puut ja pensaat puuttuvat.
Kävellen liikkuminen Tietäjäntien puolelta sisäänkäynnille kulkee ajoväylän vieressä ja on kalteva. Luiskatun kävelyväylän käsijohtimet tulee olla kahdella puolella ja kahdella korkeudella. Sen keskellä sijaitsevan luiskan levähdystason tulee olla määräysten mukaan toteutettu.
RAKA korostaa, että kävelyliikennettä ovat myös jalankulkua avustavat tai korvaavat laitteet, mm. rollaattorit, erilaiset pyörätuolit ja LE-mopot (=sähkömopo, maksiminopeus saa olla 15 km/h).
Kaikkien sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. Itse painikkeen tai koodinäppäimistön on oltava näkövammaisen käytettävä, siis tuntoaistiin perustuva (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä) Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki.
LE-pysäköinti ja LE-saattoliikenne
LE-pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka.
Saattoliikennettä on paljon muutakin kuin taksiliikenne.
Kohteen erilaiset asumismuodot asukkaineen tarvitsevat sekä pienen auton että ison auton LE-saattoliikennettä kuin myös LE-pysäköintiä.
Suunniteltu isompi LE-pysäköintipaikka on liian kaukana pääsisäänkäynnistä. LE-pysäköintipaikan tulee olla lähin pysäköintipaikka pääsisäänkäynnistä ja välittömästi pääsisäänkäynnin ulkopuolella.
Vieraspaikat olisi myös tarpeen merkitä, koska kohteen ympäristössäkään ei ole riittävän lähellä vieraspaikkoja käytettäväksi.
Esitetyssä materiaalissa LE-pysäköintipaikka vaikuttaa lyhyeltä muihin pysäköintipaikkoihin verrattuna. LE-pysäköintipaikan leveyden on oltava vähintään 3600 mm ja pituuden vähintään 5000 mm, myös pysäköintihallissa.
LE-saattopaikka on suunniteltu pääsisäänkäynnin eteen ja se toivottavasti on ns. läpiajettava.
LE-saattopaikka on merkittävä oikein ja paikka on maalattava maahan liikkumisesteisten ISA-merkinnän kanssa .
Sisäänkäynti
Kaikkien sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. Itse painikkeen tai koodinäppäimistön on oltava näkövammaisen käytettävä, siis tuntoaistiin perustuva (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä) Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki.
Matka pääsisäänkäynnin toisesta ovesta hissille on mutkikas. Opasteisiin esteettömimmästä ja lyhyimmästä reitistä hissille tulee kiinnittää huomiota.
Pääsisäänkäynnillä oven avauskytkin tulee suunnitella sellaiseen paikkaan, että sitä voi käyttää pyörällisten apuvälineidenkin käyttäjät. Kyynärkytkin ei siis saa olla ovilehden takana tai muussa sellaisessa paikassa, että kytkimen käyttäjä jää avautuvan oven ’alle’, taakse, tms.
SISÄTILAT
Kulkureitit sisällä
Kulkureitit sisällä voivat tukkeutua apuvälineistä, jos asukkaan huoneissa ei ole niille tilaa.
Hoiva-asumisen käytäville tulevat kaiteet pitää olla kahdella korkeudella.
Asuinhuoneet ja yhteistilat
Kaikkien sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. Itse painikkeen tai koodinäppäimistön on oltava näkövammaisen käytettävä, siis tuntoaistiin perustuva (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä) Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki.
Erilaiset hälytysnäppäimet on suunniteltava asianmukaiselle korkeudelle ja sopiviin paikkoihin. Kaikkien hälytysnäppäinten tulee olla näkövammaisen käytettäviä, siis tuntoaistiin perustuvia (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä).
Asuntojen kaapistot tulee asentaa kelluviksi eli lattiapinnoitteen päälle. Erilaiset sisustustarpeet ja apuvälineiden määrä sekä niiden koko voivat edellyttää vaatekaapistojen siirtämistä asuinhuoneessa.
Kaikilla asukkailla, mutta erityisesti yhteisöllisen asumisen asukkailla, on tarve mm. kausivaatteille sekä muullekin osin varastossa säilytettävälle tavaralle. Rakennuksessa tulisi siis olla varasto-/verkkokellaritilaa asukaskohtaisesti.
Yhteisöllisen asumisen asukkaiden keittiökalusteiden ym. laitteiden tulee olla näppäinkäyttöisiä, sillä hipaisunäppäimiä on näkövammaisten ja ikääntyneiden (mm. käsien vapina) mahdotonta käyttää.
Yhteisöllisen asumisen asunnot ovat todella pieniä, keskimäärin vain minimi 20 m2.Tähän neliömäärään pitää Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukonseptin mukaisesti mahduttaa LE-wc-tila, keskimäärin 5 m2 sekä keittiösaareke, keskimäärin 1,5–2,5 m2. Loppuun neliömäärään pitää siten mahduttaa vaatekaapit, sänky, ruokapöytä ja istuin sekä mahdolliset apuvälineet. Yhteisöllisen asumisen asunnot ovat siis tässä(kin) kohteessa liian pienet asukkaiden hyvän elämän toteutumisen mahdollistamiseksi.
RAKA haluaa tarkennuksen siitä, mahtuuko suunnitellut hoivasängyt viemään asuntoihin ja jos ei, niin minkä asuntojen osalta. Suunnitelmiin on hyvä lisätä tämä piirros samalla tavalla kuin esim. paarikuljetusta esittävä kuva kierreportaissa.
Yhteisöllisen asumisen asukkaiden asuntokohtaiset postilaatikot, asuntokohtaiset varastokomerot ja tietenkin myös kaikkien asuinhuoneistojen ovien yksilöintimerkinnät tulee miettiä fonttien koon ja värikontrastin osalta helposti havaittaviksi.
Erityisesti hoiva-asunnoissa kattonostin voi olla tarpeen. Tarvittavan tukirakenteen asentaminen rakennusvaiheessa joihinkin asuntoihin mahdollistaa asukaan asumisen yksikössä kunnon huonontuessa paljonkin.
LE-wc-pesutilat
Kaikkien asuntojen kylpyhuone ja yhdistetty LE-wc-pesutila ovat kaikki yksipuolisesti käytettäviä eli asukasvalinnassa ei voida valita ko. asumisyksikköön henkilöä, joka tarvitsee apua wc-pesutilassa kahdelta puolelta.
Lisäksi ainakin esitellyssä materiaalissa on wc-istuin mitoitettu väärään kohtaan (etäisyys takaseinästä vähintään 20 cm!) ja muitakin puutteita suunnittelupiirroksissa oli juurikin LE-wc-tilojen kohdalla.
Erityisesti hoiva-asunnoissa kattonostin voi olla tarpeen. Tarvittavan tukirakenteen asentaminen rakennusvaiheessa joihinkin asuntoihin mahdollistaa asukaan asumisen yksikössä kunnon huonontuessa paljonkin.
Kattonostimen asentaminen wc-pesutilaan tulisi olla kaikissa, mutta erityisesti hoiva-asunnoissa mahdollista.
LE-wc-tilojen hälytysnarun asentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kohteen luonteen vuoksi.
Ylimmän kerroksen henkilökunnan LE-wc-pesutila tulee suunnitelma molemmin puolin käytettäväksi ja muutoinkin mitoitukset tulee suunnitella ja piirtää kuviin oikein. WC-istuimen sivulla pitää olla 80 cm vapaata tilaa kiinteistä rakenteista ja ainakin kuvissa piirretty suihkuseinä ei taivu pois tieltä, koska sekoitin tulee ulos seinästä.
Hissit ja portaat
Rakennuksessa on vain yksi tavallinen hissi, mikä on aivan liian vähän asukasmäärään ja heidän liikkumisesteisten tarpeisiinsa nähden. Aulassa on myös ns. maisemahissi, mutta sen koko ei ole riittävä ja sen soveltuvuus lasiseinäisenä asukkaiden tarpeisiin on huono.
Rakennuksessa olevat portaat ovat kaikki kierreportaita, mikä tekee käytännössä mahdottomaksi kenenkään asukkaan, joilla on toimimis- ja liikkumisesteitä, käyttää niitä. Näin olleen on oletettavaa, että ainoan normaalikokoisen hissin käyttöaste on erittäin suuri ja tarve toiselle, riittävän isolle ja kaikin tavoin soveltuvalle hissille on ilmeinen.
Maisemahissin muuttamista tavalliseksi, riittävän kokoiseksi hissiksi on tarpeen miettiä uudelleen.
Hissien näppäimistöjen numerot ja kirjaimet tulee olla kohopainatuksella. Hisseissä oltava ääniohjaus, koska rakennuksessa on kolme kerrosta eli hissin tulee kertoa, mihin kerrokseen saavutaan.
OPASTEET
Ulkona pitää olla selkeästi näkyvä ja valaistu alueopaste rakennuksesta ja pysäköinnistä (Huom! Saattopaikat ja LE-pysäköintipaikat merkittävä selkeästi).
Sisätiloissa ja hissin vieressä pitää olla selkeät opasteet eri kerrosten asunnoista ja muista toiminteista.
Espoossa 15.9.2026
Pirkko Kuusela Hanne Österberg
Vammaisneuvoston puheenjohtaja Rakennetaan kaikille -työryhmän
puheenjohtaja
Jakelu: Kaupunkisuunnittelukeskus
Rakennusvalvonta, rava.kirjaamo@espoo.fi
Espoon kirjaamo, kirjaamo@espoo.fi
Arkkitehtitoimisto ARKVIIRI Oy
Tiedoksi: Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä