Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto kohteesta Kivenlahden liikekeskus (Kivenlahden Metrokeskus II), tontti 49-34-15-3

Espoon vammaisneuvosto

Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo

Espoon vammaisneuvoston lausunto

1 (5)

24.6.2026

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto kohteesta Kivenlahden liikekeskus (Kivenlahden Metrokeskus II), tontti 49-34-15-3

Lausunto pohjautuu Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 17.6.2026 ja saatuun suunnitelma-aineistoon, pvm 11.6.2026.
 

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää edelleen seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta Kivenlahden liikekeskus metroaseman sisäänkäynteineen  saadaan kaikille käyttäjille esteettömäksi, turvalliseksi ja käyttötarkoituksen mukaiseksi alueeksi.

Yleistä

Kohde on myös julkisen palvelun liikenneasema eli rakennuksen kautta kuljetaan Kivenlahden metroasemalle. Tämä asettaa vaatimuksia esteettömyyden suhteen ja kohteessa on edelleen ongelmana LE-saattoliikenteen pysähtymispaikan saaminen riittävän lähelle rakennuksen sisäänkäyntejä.

(LE= liikkumisesteinen)

Kivenlahden liikekeskus eli alkuperäiseltä nimeltään Kivenlahden metrokeskus II, on ollut suunnitteilla jo vuosia, ja se on ensimmäisen kerran esitelty RAKAlle jo vuonna 2022. 
RAKA on antanut ennen tätä lausuntoa jo kolme lausuntoa kohteesta. Rakennuskohteen sisäsuunnitelmien muutosten myötä esteettömyyden toteuttaminen rakennuksen sisäosissa on yksinkertaistunut, mutta ulkona LE-saattoliikenteen ongelma on edelleen olemassa.

Espoon kaupunki vahvistaa, että saattoliikenne on järjestettävä rakennuskohteen tontin alueella. Espoo on kuitenkin itse myöntänyt suunnittelulupia kohteille, jotka rakentuvat kokonaan tontin rajoille saakka. Esimerkkinä suuresta kohteesta, joka rakentuu tontin rajojen myötäisesti, on Espoon Keskuksen Prisma-kortteli, jossa LE-saattopaikan tilanne on ratkaistu riittävän lähellä sisäänkäyntiä olevalla LE-saattopaikalla kaupungin katualueella.

RAKA olettaakin, että Espoo selkeyttää/ tarkentaa ohjeitaan siten, että jos rakennettavalle tontille ei Espoon kaupungin myöntämän suunnitteluluvan mukaisesti mahdu sijoittamaan LE-saattopaikkaa/ -paikkoja, niin silloin kaupungin katualueelle tulee saada tila LE-saattopaikalle riittävän lähellä sisäänkäyntiä. Tässä tapauksessa lainvoiman saanut katusuunnitelmassa oleva LE-saattopaikka  (LE-saattopaikka Höyrylaivantiellä) ei ole riittävän lähellä sisäänkäyntiä, eikä turvallinen tai esteetön kulkea sisäänkäynnille. Koska ko. Höyrylaivantien katusuunnitelma on ollut kommentoitavana niin kauan aikaa sitten ja suunnitelmat ovat silloin olleet erilaiset kiinteistön suhteen, tulisi katusuunnitelma avata uudestaan kommentoitavaksi ja siten muuttaa.

Ulkoalueet: pihat ja kulkuväylät

Hyvin ja laadukkaasti suunniteltu ulkotila mahdollistaa monipuolisen liikkumisen kaikille käyttäjille toimimis- tai liikkumisesteisyydestä huolimatta. Alue on nyt tiheästi rakennettua tai rakentuvaa kaupunkialuetta ja ulkotilojen pääasiallisena materiaalina on asfaltti ja laatta, jota voidaan pitää hyvänä esteettömyyden kannalta.

Kivetysratkaisuiden asentamisessa tulee ottaa huomioon pyörällisten apuvälineiden ja valkoisen kepin käyttäjät: kiven reunat ja pinta eivät saa olla epätasaisia tai liian teräviä. Kulkuväylien esteettömyydestä pitää huolehtia kaikissa keliolosuhteissa ja myös koko rakennuksen elinkaaren ajan. 

Kävelyliikennettä ovat myös jalankulkua avustavat tai korvaavat laitteet, mm. rollaattorit, erilaiset pyörätuolit ja LE-mopot (=sähkömopo, jonka maksiminopeus saa olla 15 km/h).

Höyrylaivantien ja liikekeskuksen välinen alue tulee olemaan tiiviisti rakennettu liikenneympäristö, jossa kaikkien eri nopeutta kulkevien liikkujien turvallisuus pitää huomioita. Erityisesti kävelypainotteinen alue on sisäänkäynniltä LE-saattopaikalle, pyöräpysäköintiin, kaupunkipyöräasemalle, suojateille ja jalkakäytäville. 
Koska baana on yleensä etuajo-oikeutettu ja korkeanopeuksinen polkupyöräväylä, jota Höyrylaivantien varren alamäki vauhdittaa, on baanan kulkureitti suunniteltava siten, että kohtaamisia jalankulkijoiden kanssa tulee mahdollisimman vähän, jos ollenkaan. 

Ulkoalueet: LE-saattoliikennepaikat, LE-pysäköintipaikat sekä polkupyörä- ja potkulautapysäköinti

Huom! LE- pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka. 

Suunnitelmassa on LE-saattoliikennepaikkoja rakennuksen pohjois- ja eteläpuolella (Höyrylaivantien ja Meripoijuntie), koska maanpäällisen pysäköintihalliin ei saada riittävän korkeaa tilaa ambulanssin kokoiselle, isolle LE-saattoliikenteen ajoneuvolle.

Koska hanke on ollut suunnitteilla jo vuosia, on alueen katuverkosto suunniteltu ja toteutettukin sen ajan rakennussuunnitelmien mukaisesti. Kuten edellä on jo mainittu, on kulku LE-saattopaikalta Höyrylaivan tien varrelta aivan liian pitkä ja vaarallinen sisäänkäynnille – jopa pyöräpysäköinti ja pyöräilyn laatureitti baana ovat LE-saattopaikalta sisäänkäynnille kuljettavan väylän välissä!
Myös erilaisissa keliolosuhteissa kulku LE-saattopaikalta sisäänkäynnille on mahdoton – saattoliikennepaikka tulisi olla katettu ja kulku katetulle sisäänkäynnille esteetön.

RAKA suosittaakin LE-saattoliikennepaikan sijoittamista Meriusvanaukiolle ja kulkua sinne Höyrylaivantietä etelään kääntyen ohi Tschetschulininportin alikulun ja seuraavan korttelin vieritse kulkevaa väylää. Meriusvanaukiolla mahtuu iso LE-saattoliikenteen ajoneuvo ajamaan turvallisesti ympäri ilman peruuttamista.
Toinen vaihtoehto LE-saattoliikennepaikalle on Laineittenaukio, mutta se vaatii polkupyöräpaikkojen vähentämistä aukion laidalla ja saattoliikenteen huomioimista erityisesti, sillä tässä kohtaa ison LE-saattoauton pitää joku peruuttaa sisäänkäynnille tai sieltä pois.

Liikekeskuksen ja jatkossa myös rakennettavien kahden asuintalon LE-pysäköintipaikat ovat maan päälle rakentuvassa pysäköintihallissa, josta on esteetön hissillinen yhteys liikekeskukseen ja metroasemalle.

Polkupyörä- ja potkulautapysäköintiä tulee vielä arvioida uudelleen, jos LE-saattoliikennepaikka asettuukin Laineittenaukiolle.

Sisäänkäynnit

Liikekeskuksen kolme sisäänkäyntiä tulevat olemaan vilkkaassa käytössä: ympäristössä on jo nyt paljon asukkaita ja tulevaisuudessa valmistuu todella suuria kerrostaloja lähelle. Lisäksi valmistumassa on jo Länsiväylän pohjoispuolella Kiviruukin alueelle toimistotaloja sekä 1200 oppilaan Länsi-Espoon lukio. Lukion oppilaiden ajatellaan saapuvan paljon ko. metroasemalta. Vieressä on myös käytössä jo  Hype-Hybridiareena ja sekin on tuonut paljon liikennettä metroaseman sisäänkäynnille.

Jos rakennukseen tulee automaattisia kääntöovia, niin niiden on avauduttava painikkeella, joka on sijoitettava siten, ettei avautuva ovi aiheuta törmäysvaaraa. Oven tulee pysyä auki vähintään 25 sekuntia. 
Pyöröovia ei tule käyttää missään.

Sisätilat: muut tilat ja hissit

Hissien tulee olla puhuvia eli kertoa ääneen kerrosnumero, johon saavutaan sekä ovien avautuminen.

Hissien toiminnallisuus kaikille käyttäjäryhmille edellyttää ohjaimien olevan tuntoaistiin perustuvia (ts. numerot ja kirjaimet kohopainatuksella, EI hipaisunäppäimiä) ja toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki. 
Hissin painikkeiden tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. 

 

Lasiseinät, lattiaan asti ulottuvat ikkunat ja lasiovet tulee merkitä kahdella eri tasolla olevalla huomiomerkinnällä. Merkintäviivoituksen tai kuvioinnin tulee olla kontrastiltaan erottuva taustan väristä.

LE-wc-tilat ja henkilökunnan sosiaalitilat

Kohteessa olevien julkisessa käytössä olevien LE-wc-tilojen sekä henkilökunnan sosiaalitiloissa olevien LE-wc- ja LE-pesutilojen suunnitelmat tuodaan kommentoitavaksi RAKAlle myöhemmin. RAKA toivoo saavansa suunnitelmat nähtäväksi erittäin pian.

Höyrylaivantien puolella olevien LE-wc-tilojen kapeneva sisäänkäyntiaula on haastava: kyseisessä kohdassa ovien aukenemissuunnat ja tilan kapeneminen aiheuttavat ahtaan aulatilan kaikille wc-käyttäjille. Esim. wc:hen jonottajat ja lastenvaunujen säilytys ovat hankalaa ko. tilassa.
Suunnittelussa tulee siten huomioida myös se, että apuvälineiden kanssa LE-wc-tilaan tulisi mahtua kääntymään esim. sähkömopolla, jos ja kun kääntyminen käytävällä muiden wc-tilojen ovien keskellä on todennäköisesti mahdotonta.

RAKA korostaa, että, normaalista puku- ja pesutilasta voidaan tehdä kaikille sopiva
leventämällä riittävästi kulkuaukkoja, käyttämällä liukuovia (kääntyvät ovet vievät aina tilaa), sijoittamalla pukukaappeja/naulakoita matalammalle ja valitsemalla siirrettäviä kalusteita, jolloin tarvittaessa pukuhuoneeseen saadaan tilaa esimerkiksi pyörätuoleilla liikkumiseen. 
Muita helposti muutettavia asioita ovat mm. suihkuja erottavien seinämien muuttamisella kääntyviksi suihkuseiniksi, asentamalla suihkutilan seinään kääntyvän suihkutuolin tai sijoittamalla suihkutilan lähelle siirrettäviä suihkutuolia/-jakkaroita tai tarvittaessa suihkupyörätuolin sekä lisäämällä suihkutilaan tukikaiteita ja valitsemalla lattiamateriaaleja, jotka eivät ole märkänäkään liukkaita. Em. muutoksin voidaan saada liikkumis- ja toimintaesteettömälle henkilölle yhdenvertainen mahdollisuus käyttää samaa puku- ja pesutilaa kuin muut käyttäjät.

Opasteet

Opastejärjestelyjen tulee olla johdonmukaisia ja selkeitä. 
Opasteissa tärkeintä ovat selkeä fontti, hyvä koko, hyvät värikontrastit sekä sisällön yksiselitteisyys. 
Opasteiden tulee näkyä tulosuunnista laaja-alaisesti eri valoisuus- ja keli-olosuhteissa.

Värikontrastien on oltava kaikkialla, seinissä, ovien reunoissa/ karmeissa, jne. riittäviä ja fonttityypit selkeitä (ns. suorat, päätteettömät fontit).

Osalle käyttäjäryhmiä opasteiden selkeys ja johdonmukaisuus ovat välttämättömiä, esim. yhtenäinen graafinen ilme ei saa olla este selkeästi havaittavalle opasteelle. 
Espoon Graafinen ohjeisto on hyvä malli tehdä opasteita ja sujuva.info -sivuilla on malli hyvästä selkokartasta esim. alueopasteeksi.

Erityisesti jokaisella sisäänkäynnillä ja hissien vieressä pitää olla selkeät ja erottuvat opastemerkinnät.

Ulkona sisäänajossa ja sisällä pysäköintihallissa tulee olla selkeästi näkyvä opaste LE-pysäköintipaikoista.
 

Materiaalissa on esitettyjen taktiiliopasteiden suunniteltu linjaus, joka on hyvä ja toimiva.

Muuta

RAKA huomauttaa vielä, että esteetön ja turvallinen kulku on tontin 49-34-15-3 koko rakentamisen ajan turvattava jo olemassa olevalle Metron sisäänkäynnille.

Induktiosilmukan kohdalla RAKA toivoo suunnittelijoita olevan yhteydessä Kuuloliittoon, sillä kuulemisen mahdollistava teknologia uudistuu kovaa vauhtia:

’Äänensiirtojärjestelmiä ovat induktiosilmukka, infrapunajärjestelmät, radiotaajuuksilla toimivat järjestelmät ja Bluetooth -järjestelmät. Bluetooth-äänensiirrossa esiintyvä viive (latenssi) voi kuitenkin haitata sen käyttöä huulion ja äänen ollessa eri vaiheissa.  Auracast-teknologian odotetaan korjaavan tilannetta.

Tarkemmin näistä asioista voi ottaa yhteyttä Kuuloliittoon,  Anniina Lavikaiseen.’ 

Mikäli rakennukseen tulee lukittavia kaappeja, esim. vaate- tai tavarakaapit, tulee niistä osa varustaa tuntoon perustuvalla koodilukolla tai kuulon varaisesti lukituksen toteamiseen tms. 

RAKA toivoo saavansa nähdä opastesuunnitelman ennen niiden toteuttamista.

RAKA toivoo saavansa vastauksen tähän lausuntoon.

Espoossa 24.6.2026

Pirkko Kuusela                                         Hanne Österberg

Vammaisneuvoston puheenjohtaja         Rakennetaan kaikille -työryhmän 
                                                                 puheenjohtaja

Jakelu:        HKP Arkkitehdit
                      Kaupunkisuunnittelukeskus
                      Kaupunkitekniikan keskus 
                      Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus
                      Rakennusvalvonta, rava.kirjaamo@espoo.fi
                      Espoon kirjaamo, kirjaamo@espoo.fi

 

Tiedoksi:       Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä