Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto kohteesta Kiinteistö Oy Espoon Sunville - Mankkaan palvelutalo, Espoo

ESPOON VAMMAISNEUVOSTO 
RÅD FÖR PERSONER MED FUNKTIONSNEDSÄTTNING I ESBO                                                                                   

                                                                          26.2.2025

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto kohteesta Kiinteistö Oy Espoon Sunville - Mankkaan palvelutalo, Espoo

Lausunto pohjautuu ARK-House Arkkitehdit Oy:n esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 11.2.2025 sekä saatuun suunnitelma-aineistoon, pvm 3.2.2025. 

Esittelyn aikana tuli esille, että mainittu aineisto ei ole viimeisin versio suunnitelmissa ja 3.2.2025 tehtyyn suunnitelmaan on tehty merkittäviä muutoksia etenkin tukiasumisen aputilojen kohdalla. Vanhan esteettömyysselvityksen käsittely RAKAssa 11.2.2025 aiheuttaa sen, että lausunto perustuu suurelta osin vanhaan esteettömyysselvitykseen 3.2.2025.

Uudempi esteettömyysselvitys, pvm 13.2.2024 toimitettiin RAKAlle 21.2.2025, joten siinä olevia muutoksia ei ole RAKA-ryhmässä ehditty käsitellä.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta suuri tuki- ja hoiva-asumisyksikkö piha-alueineen saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteettömäksi, turvalliseksi ja käyttötarkoituksen mukaiseksi alueeksi.

YLEISTÄ

Kohde on 57 asunnon yksikkö kolmessa kerrostalossa. Asuintiloja on kahdessa kerroksessa. Taloissa on kahdenlaista asumista vanhuksille, hoiva(palvelu)asumista sekä yhteisöllistä tukiasumista (ns. tavalliset asunnot).

Suunnitelmasta on ilmeisesti 11.2.2025 RAKAn esittelyn jälkeen poistettu pariskunnille tarkoitettuja tukiasumisen kaksioita. RAKA huomauttaa, että myös ikäihmisillä on tarvetta asua kumppaninsa kanssa ja monesti RAKAlle esitellyissä kohteissa onkin muutaman huoneen rakenneratkaisut mahdollistaneet yksiöiden yhdistämisen kaksioiksi.

Hoivayksikön asunnot ovat varsin pieniä, 21–23 m2. RAKA haluaa tuoda esille, että kyseessä on loppuelämän ’koti’ ja vaikka asukkaille sallitaan tuoda omaa esineistöä, ei sinne käytännössä mahdu kuin tuoli ja ehkä pöytä, koska tilassa on usein asukkaan apuvälineitäkin. 
Harmillisesti säädöspohjassamme ei löydy määräävää lakia, asetusta tms. hoiva-asuntojen koko-asiassa.

Yhteisöllisten tuki-asuntojen puolella yksiöiden huonekoko on 28–31 m2, mikä sekin on pieni loppuelämän kodiksi, johon haluaisi vaikkapa saada omia huonekaluja, kutsua ystäviä, joilla on myös apuvälineitä tai vaikka harrastaa jotain, missä tarvitaan tilaa (iso pöytä palapelille, tms.).

Sisällä yhteistilaa on vähän, yksi tukiasunnoille ja kaksi hoiva-asukkaille sekä jonkinlainen taukotila, n. 25 m2 pohjakerroksessa. 

Sisä- ja ulkotilojen pienet ja vähäiset oleskelutilat tukiasumiselle ohjaavat vahvasti siihen, että tukiasumisenkin puolella tulisi asukasvalinnoissa (asunnon hankkimistilanteessa) ohjata enemmän hoivaa vaativiin asukkaisiin, koska tosiasiallista liikkumis- tai harrastamismahdollisuutta ei talossa tai pihapiirissä ole.

Talon piha ja siten oleskelupiha avautuu pohjoiseen, jossa vastassa on kalliorinne, jolloin piha-alue tuntuu jäävän ikävästi talon ja korkeamman kalliomaaston väliseen ’alhoon’. Pohjoisesta ei auringonvaloa tule paljoa pihalle ja mahdollisesti säästettävä puusto vielä pimentää sitä. Piha-alue on myös kalteva, jopa jyrkkä, mikä soveltuu huonosti suunnitellulle asukasryhmälle.

Oleskelupihalla tukiasumiselle osoitettu pihan osuus on mitättömän pieni ja pitäisikin miettiä uudestaan pihan toiminteita molemmille asumistyypeille sekä pihan tosiasiallista valoisuutta ja lämpöä pihan avautuessa pohjoiseen.

RAKA ymmärtää tontin pienuuden ja sen maastomuotojen haasteet rakentamisessa, mutta haluaa silti tuoda esille näin rakennuslupa-vaiheessakin vielä sen, että liian suuren rakennusmassan sijoittaminen ko. tontille tuo pienien asuinhuoneistojen lisäksi liian pienet yhteistilat sisälle ja vähäiset ulko-oleskelutilat asukkaille loppuelämäksi.

RAKA haluaa vielä tähdentää, että monelle saatu asunto on elinikäinen koti ja sen käytettävyys, turvallisuus ja esteettömyys on varmistettava jo suunnitteluvaiheessa.

RAKA muistuttaa, että myös henkilökunnassa ja varsinkin vierailijoissa voi olla myös erityisen esteettömyyden tarvitsijoita.

Saaduissa esteettömyyssuunnitelmissa on joitain epäloogisuuksia, mm. pihalla samaan kohtaan viittaa merkinnät nk. ja asf., samoin pihasuunnitelmakuvan sisätilakuva poikkeaa sisätilasuunnitelmasta, yms. Nämä kannattaa tarkistaa, jotta oikeilla merkinnöillä varustettu suunnitelma etenee toteuttajalle.                                                       

ULKOALUEET

Piha-alue ja kulkuväylät ulkotiloissa

Tontti on maastomuodoiltaan hyvin haastava, jolloin tuki- ja hoiva-asuntojen asukkaiden tarvitsemien edellytysten eli esteettömyyden ja turvallisuuden toteuttaminen tässä kohteessa on lähes mahdotonta.

Kulkuväylien tulee olla esteettömiä, reunuksia tai kompastumisvaaraa ei saa olla. Mahdolliset reunukset luiskattava riittävältä matkalta ylittämiskohdissa ja kaikenlaisia noppakiviä ym. vältettävä. Piha-alueen kulkuväylien materiaali tulee  olla kova ja apuvälineiden käyttöön soveltuva (ei noppa- tai nurmikiveä). Jo esittelyssä mainittu nurmikivi on huono liikkumisesteisille henkilöille.

Kävellen liikkuminen Mankkaanmalmin puolelta sisäpihalle ei ole suunnitelmissa huomioitu. Väylä sisäpihalle näyttää olevan vain autoille suunniteltu, eikä kävelyliikenteelle ole merkittynä omaa, erotettua turvallista ja esteetöntä kulkuväylää.

Em. kulkureitti on myös jyrkkä ja todennäköisesti estää asukkaiden omatoimisen liikkumisen Mankkaanmalmin sisäänkäynnin kautta. Nousua lyhyellä matkalla on noin metri.  

Vastaavasti talviaikana pihalta ’liukuu’ noin metrin korkeuseron turvin hyvin Mankkaanmalmin tielle.

Asiallinen ja turvallinen kävelyn kulkuyhteys levähdystasanteineen tarvitaan pihan läpi ja Mankkaanmalmin tielle.

RAKA korostaa, että kävelyliikennettä ovat myös jalankulkua avustavat tai korvaavat laitteet, mm. rollaattorit, erilaiset pyörätuolit ja LE-mopot (=sähkömopo, maksiminopeus saa olla 15 km/h).

Koska oleskelupihalla tukiasumiselle osoitettu pihan osuus on mitättömän pieni, tulee miettiä uudestaan pihan toiminteita molemmille asumistyypeille.

Talon hoiva-asuminen -osan pohjoisen ulkoreunaan on suunniteltu kivipuutarha. 
Onko kivipuutarha suunniteltu asukkaiden käyttöön vaan vain visuaalisesti ikkunoista katsottavaksi, sillä alue on kapea sekä esteettömyyssuunnitelmassa (13.2.2025) on merkittynä ko. kohdalle luiska ja kallistus 1:2 eli 50 %. Em. jyrkkyyshän on hyvänkin liikkumiskyvyn omaavalle henkilölle lähes mahdoton.
 

Kulkuväylä jäteastioilta niiden ja ulkovälinevaraston välissä on vaarallinen näköesteen (=ulkovälinevarasto) takia. Lisäksi em. kulkuväylä näyttää olevan viettävä alaspäin eli kohden pihan ajoneuvoliikenneväylää, jossa mm. ruoka- ja jätehuoltoajoneuvot liikkuvat.
Onko ulkovälinevaraston sijainti paras mahdollinen pihan turvallisuutta ajatellen? 
Varastossa sijaitsevat pyöräpysäköintipaikkojen käyttäjät pystyvät kulkemaan pihalla pidemmänkin matkan. Toisaalta myös pyöräpaikkojen lukumäärä henkilökuntamäärään suhteutettuna lienee ylisuuri.

Mankkaantien sisäänkäynnillä käsijohteiden pitäisi ehdottomasti olla kahdella puolella ja kahdella korkeudella, koska ko. sisäänkäynnistä saattaa muodostua monelle asukkaalle ja vierailijalle sisäpihan puolen esteellisyydestä johtuen ns. pääkulkuväylä.
Tämän sisäänkäynnin luona olevilta pyöräpysäköintipaikoilta kulku ovelle saadaan varmasti suunniteltua siten, että liikkumisesteisten ja käsijohteita liikkumisensa tueksi tarvitsevien asukkaiden ja vierailijoiden esteetön ja turvallinen kulku ovelle turvataan. Edelleen, pyöräpaikkojen lukumäärä henkilökuntamäärään suhteutettuna lienee ylisuuri

Kaikkien sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä  liikkuville ja itse painike tai koodinäppäimistö oltava näkövammaisen käytettävä, siis tuntoaistiin perustuva (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä) Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki. 
 

LE-pysäköinti ja LE-saattoliikenne

LE-pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka.

Saattoliikennettä on myös paljon muutakin kuin taksiliikenne. 

Kohteen erilaiset asumismuodot asukkaineen tarvitsevat sekä pienen auton että ison auton LE-saattoliikennettä kuin myös LE-pysäköintiä. 

Suunniteltu isompi LE-pysäköintipaikka on lähellä sisäänkäyntiä, mutta jäteastioiden ja ulkovälinevarastorakennuksen vieressä muodostaen näköesteen mm. pihaan saapuville isoille ruokahuolto- ja jätekuljetusajoneuvoille.
 

Vieraspaikat olisi myös tarpeen merkitä, koska kohteen ympäristössäkään ei ole riittävän lähellä vieraspaikkoja käytettäväksi.

Pysäköintipaikan nurmikivetystä pidettiin erityisen huonona pintamateriaalina, kun pysäköintipaikkoja käyttävät myös henkilöt pyörällisten apuvälineiden kanssa. Myös kaikkialla muualla nurmikiven vaihtaminen liikkumisesteisille henkilöille sopivammaksi alustaksi liikkumiseen on suotavaa.

Pysäköintipaikat ja etenkin LE-pysäköintipaikat tulee saada tasaiselle alustalle, sillä liikkumisesteisen henkilön on lähes mahdotonta poistua ajoneuvosta niin pituus- kuin sivusuuntaan kallistuvalla alustalla. Sisäpihan ajoradan kohdalla on nyt korkeusmerkinnät 21,30 ja 21,50 ja sitten pysäköintipaikkojen takana 22,00. Toivottavasti tämä ei tarkoita 50-70 cm:n korkeuseroa pysäköintiruutujen pituudella.

Hyvänä pidettiin yhdensuuntaista läpiajomahdollisuutta LE-saattoliikenteelle, mutta 
ohjaavaan opastukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska LE-saattoliikenteen sijainti tulee käytännössä estämään aina hetkellisesti muun ajoneuvoliikenteen lämmityskeittiöön/ huoltosisäänkäynnin ja B-portaan kohdalle 
(kannattaa huomata, että ambulanssiin tai isoon LE-autoon yleensä henkilö siirretään paareilla tai pyörällisellä apuvälineellä nostimella, jolloin henkilön hakemiseen ja siirtämiseen kuluu helposti ainakin 15 minuutin aika).

Sisäänkäynti

Kaikkien sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä  liikkuville ja itse painike tai koodinäppäimistö oltava näkövammaisen käytettävä, siis tuntoaistiin perustuva (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä) Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki. 
 

Millään sisäänkäynnillä ei ole merkittynä pyörällisten apuvälineiden pesu-/puhdistuspaikkaa.
Hiekan ja muun lian siirtyminen sisätiloihin, käytäville, oleskelutiloihin ja asuntoihin lisää etenkin syys- ja talviaikaan kuran ja hiekan määrää ja on siten paitsi siisteysongelma niin myös turvallisuusongelma, jos lattiapinta on liukas hiekan tai veden takia.
RAKA haluaisi tietää, onko sisäänkäynnin ja ruokailutilan (sekä yhteistilassa B on avoyhteys tarjoilukuukusta lämmityskeittiöön) yhdistäminen hygieniaongelma asukkaille ympäristöterveyden palvelualan asiantuntijoiden mielestä.

SISÄTILAT

Kulkureitit sisällä

Kulkureitit sisällä voivat tukkeutua apuvälineistä, jos asukkaan huoneissa ei ole niille tilaa.
 

Hoiva-asumisen käytäville tulevat kaiteet olisi hyvä olla kahdella korkeudella.

Matka sisäänkäynneiltä hoiva-asumisen päädyn asuntoihin on pitkä. Hoivayksiköissä on usein asukkaiden ovet avoinna, mikä lisää kulkemisen esteellisyyttä, kun tässä tapauksessa ohitettavien ovien määrä on suuri.

Kuuden hoiva-asunnon kohdalla (B15 - B20) saattaa olla paljon liikkumista ja käytävä on siihen ahdas kaikkine läpikulkuineen siten keskimääräistä meluisampi.

Asuinhuoneisiin B15 - B20 sijoitettavat asukkaat tulee valita siten, että he eivät koe häiriöitä jatkuvasta liikenteestä hissille, portaille ja/ tai yhteistilaan sekä ulko-oville. Tämän tiedon tulisi kulkeutua tästä lausunnosta aina kohteessa tuki- ja hoiva-asumista toteuttavalle yritykselle saakka.

Asuinhuoneet ja yhteistilat sekä hissit

Kaikkien sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville ja itse painike tai koodinäppäimistö oltava näkövammaisen käytettävä, siis tuntoaistiin perustuva (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä) Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki.

Hissin näppäimistöihin numerot ja kirjaimet kohopainatuksella. Hississä oltava ääniohjaus, koska rakennuksessa on kolme kerrosta eli hissin tulee kertoa, mihin kerrokseen saavutaan.
 

Erilaiset hälytysnäppäimet on suunniteltava asianmukaiselle korkeudelle ja sopiviin paikkoihin. 
LE-wc-tilojen hälytysnarun asentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kohteen luonteen vuoksi.
Kaikkien hälytysnäppäinten tulee olla näkövammaisen käytettävä, siis tuntoaistiin perustuva (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä).

Asuntojen kaapistot tulee asentaa kelluviksi eli lattiapinnoitteen päälle. Erilaiset sisustustarpeet ja apuvälineiden määrä sekä niiden koko voivat edellyttää vaatekaapistojen siirtämistä asuinhuoneessa.

Tukiasuntojen asukkaiden keittiökalusteiden ym. laitteiden tulee olla näppäinkäyttöisiä, sillä hipaisunäppäimiä on näkövammaisten ja ikääntyneiden (mm. käsien vapina) mahdotonta käyttää.

Pohjapiirustuksessa on asuinhuone B25:sta merkitty huoneistoon sijoitettavien hoitosänkyjen siirtoreitti huoneesta käytävälle. Esteettömyysselvitysaineiston lopussa oleva suurennettu kuva ei ole vastaava kerroksen pohjapiirustuksen kanssa, jossa selvästi näkyy ovi ja sen avautumiskulma 90 astetta. Piirroksien mukaan sänky menisi siis auki olevan oven läpi, kun todellisuudessa ovi pitänee kiertää tai saada laitettua kiinni. 
Huonosti piirretyt kuvat luovat mielikuvan todellisuutta väljemmistä käytävistä ja helpoista siirroista.
RAKA haluaa tarkennuksen siitä, mahtuuko suunnitellut hoivasängyt edes viemään asuntoihin ja jos ei, niin minkä asuntojen osalta (ainakin B 25 ja päätyasunnot) sekä ennen kaikkea, mihin toimenpiteisiin käytäväleveyden ja/ tai asuntojen sisäänkäyntien osalta ryhdytään.

Hoiva-asukkaille on osoitettu jotain varastotilaa alimmassa kerroksessa. Koska kyseessä on hoiva-asukkaille loppuelämän koti, tulee asukkaalla niin halutessaan olla mahdollisuus saada käyttöönsä varastokomero. Esim. kausivaatteiden tarve Suomen sääoloissa vaatii enemmän säilytystilaa kuin mihin asuinkohtaiset kaapit (2 kpl) riittänevät.

Tukiasumisen asukkaiden asuntokohtaiset postilaatikot, asuntokohtaiset varastokomerot ja tietenkin myös  kaikkien asuinhuoneistojen ovien yksilöintimerkinnät tulee miettiä fonttien koon ja värikontrastin osalta helposti havaittaviksi.
 

Henkilökunnan pukeutumis-, vaatteiden säilytys- ja peseytymistilat pohjakerroksessa on suunniteltu ahtaiksi: 2 sosiaalitilaa yhdellä yhteisellä LE-wc:llä, jossa lisäksi on suihku. Pääseekö ko. LE-wc-tilaan pyörätuolilla molemmista ovista?
Yleisesti LE-wc- ja suihkutilan yhdistäminen aiheuttaa märän lattian, ja siten haasteita seuraaville wc-käyttäjille.

Toivottavaa olisi, että henkilökunnan sosiaalitilat toteutetaan arvokasta työtä tekevälle henkilökunnalle toimivaksi: kaksi sosiaalitilaa omilla erillisillä wc- ja suihkutiloillaan. Toisen sosiaalitilan tulee olla esteetön, jossa on LE-wc sekä erillinen LE-suihkutila.

OPASTEET
 

Ulkona pitää olla selkeästi näkyvä ja valaistu alueopaste rakennuksesta ja pysäköinnistä (Huom! Saattopaikat ja LE-pysäköintipaikat merkittävä selkeästi). 
 

Jokaisella kolmella sisäänkäynnillä pitää olla selkeät ja erottuvat opastemerkinnät.

Sisätiloissa ja hissin vieressä pitää olla selkeät opasteet eri kerrosten asunnoista ja muista toiminteista.

Espoossa 26.2.2025
 

Pirkko Kuusela  Vammaisneuvoston puheenjohtaja 

Hanne Österberg Rakennetaan kaikille -työryhmän 
puheenjohtaja

Jakelu:          Kaupunkisuunnittelukeskus 
Rakennusvalvonta, rava.kirjaamo@espoo.fi
Espoon kirjaamo, kirjaamo@espoo.fi
ARK-House Arkkitehdit Oy

Tiedoksi:       Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä