Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto kohteesta Kauppakeskus Espoontorin laajennus, Espoon Keskus

ESPOON VAMMAISNEUVOSTO 
RÅD FÖR PERSONER MED FUNKTIONSNEDSÄTTNING I ESBO

27.6.2025

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto kohteesta Kauppakeskus Espoontorin laajennus, Espoon Keskus 

Lausunto perustuu L Arkkitehdit Oy:n esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 11.6.2025 sekä saatuun materiaaliin pvm 4.6.2025.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta Kauppakeskus Espoontorista saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön, turvallinen ja käyttötarkoituksenmukainen alue.

Yleistä

Espoon Keskus on tärkeä ja tiivis palveluiden sekä liikkumisen alue Espoon Keskuksen aluekeskuksessa. Espoontorin kauppakeskus on saumaton osa/ jatke Virastopihan korttelia ja asema-aluetta sekä Entressen kauppakeskusta samalla toimien kulkuväylänä sekä juna-asemalle että linja-autoliikenteen terminaaliin.

Espoontorin, Entressen ja Virastopihan sekä liikenneasemien suunnitelmien toteutuksessa pitää huomioida rakennusten rajapintojen toimiminen myös todellisuudessa, sillä alueen käyttäjämäärät kasvavat voimakkaasti suunniteltujen muutosten toteutuessa.

Kulkuyhteyksien suunnittelussa ja toteutuksessa on muistettava se, että esteettömän reitin tulee olla aina lyhin reitti. Esteetön reitti tulee huomioida myös rakennusaikana ja varmistaa, että se on tosiasiallisesti toimiva ja turvallinen reitti joka päivä kaikissa sääolosuhteissa (Huom! Liukuporras tai liukuluiska ei korvaa portaita tai hissiä kaikissa tilanteissa, ks. liite).

Tiiviin kaupunkikeskuksen rakentamisessa tulee huomioida myös kunnossapidon vaatima tila. Talviolosuhteissa lumenläjityspaikat tulee olla merkittyinä/ tiedossa, jotta vältytään rajallisten esteettömien kulkuväylien käyttämiseltä lumen läjitykseen.

Valaistussuunnitelma ja opastesuunnitelma olisi hyvä tehdä yhteistyössä Virastopihan korttelin, liikenneasemien ja Entressen kauppakeskuksen kanssa sujuvan ja turvallisen liikkumisen, yleisturvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi.

Julkisia palveluita on viime vuosina viety kauppakeskuksiin ja muihin julkisiin tiloihin ilman, että kaavassa tai rakennusluvassa on määritelty yhtenäinen opastekäytänne. Tämä on johtanut tilanteisiin, joissa jokainen eri rakennustoimija/ kiinteistön rakennuttaja suunnitteluttaa omanlaisensa ja oman värisensä graafisen ilmeen ja opastemaailman. Näissä tilanteissa asiakas/ käyttäjä eksyy opasteviidakossa etsiessään esimerkiksi sisällä kauppakeskuksessa opastetta kohti liikenneaseman jotain laituria.

Yhtenäinen ja yleinen graafinen ilme edellyttää RAKAn mielestä rakennusluvan antajalta määräävää ohjausta asiaan, kun rakennuksessa on julkisia palveluita tai ne ovat merkittävä väylä julkiseen palveluun, mm. liikenneasema.

Espoon graafinen ohjeisto 2021 ja Espoon ohjeita opasteiden suunnitteluun 2022 luovat HSL:n opasteiden kanssa selkeän ja turvallisen opastemaailman kauppakeskukseen, johon tulee julkisen palvelun tiloja ja sinne ohjaavia opasteita.

Liikenne ja liikkuminen

Yleisesti suunnittelun lähtökohtana tulee olla esteettömyyden osalta se, että esteetön reitti on aina lyhin samalla turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Espoontorin kauppakeskus on alueena haasteellinen, koska sen läpi kuljetaan paitsi junaradan toiselle puolelle niin myös juna-asemalle ja linja-autoasemalle.

Kauppakeskuksen alueella siirrytään palveluihin ja junaradan toiselle puolelle eri tasojen kautta. Eri lailla toiminta-esteisten ihmisten tarvitsemat hissit tulee olla toiminnassa vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden (Huom! Liukuporras tai liukuluiska ei korvaa portaita tai hissiä kaikissa tilanteissa, ks. liite). 

Pysäköinti ja saattoliikenne

Liikuntaesteisten (jatkossa LE) pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka. Saattoliikennettä on myös paljon muutakin kuin taksiliikenne. LE-saattoliikennepaikka on oltava aina lähin sisäänkäynnin ovea oleva jättöpaikka. LE-saattopaikan on hyvä olla katettu ja lämmitetty.

Esitetyssä materiaalissa Espoontorin laajennuksen isojen autojen LE-saattoliikenne toteutuu etelästä Siltakadun kautta. Kulku kadun varresta risteytyen heti jalankulun ja pyöräväylän kanssa on vaarallinen ja em. risteävän kohdan varoittavaa merkintää tulee suunnitella vielä tarkemmin.

Jos ja kun isolla LE-autolla kulkeva henkilö pääsee jalankulku- ja pyörätien yli turvallisesti, odottaa häntä joko lämmitetty pitkä luiska levähdystasoineen tai vaihtoehtoisesti hissin kautta osanousu em. luiskalle, jonka kautta pääsee kauppakeskuksen pääsisäänkäynnille ja käytävälle kohden linja-autoasemaa tai rautatieasemaa.

Tämä ulkona Siltakadulla sijaitseva ison LE-auton saattopaikka on todella kaukana linja-autoaseman lähtölaitureista ja rautatieaseman laitureista toimiakseen kaikissa tilanteissa esteettömänä LE-liikenteen saattopaikkana liikenneasemalle saavuttaessa. Toki rautatieasemalle on pääsy junaradan pohjoispuoleltakin, missä LE-saattopaikka tulee saada lähemmäksi esteetöntä sisäänkäyntiä.

Sisätilat

Kulkeminen pohjoisen Espoonsillalta (rautatieasemalta) kohden etelän Lindholminsiltaa (kauppakeskus Entresseen) kulkee toisen kerroksen ’aulan’ kautta. Samaan aulaan aukeaa tulevan Citymarketin kassoilta uloskulku. RAKAn mielestä kassojen puoleisen aulatilan leveys ei riitä sujuvan ja turvallisen liikkumisen mahdollistamiseksi, kun tällöin vain toinen osa aulaa jää läpikulun mahdollistavaksi väyläksi. RAKA ehdottaakin kassa-alueen siirtämistä syvemmälle kaupan sisään.

Esitetyssä materiaalissa oli virtuaalisessa mallissa mm. epäsymmetrisessä ja kulmikkaassa Lindholmin käytävässä erilaisia lattiakuvioita (=lattiamateriaalin vaihtumisia graafisin linjoin), jotka eivät ’johtaneet’ mihinkään. RAKA ehdottaa kuvioiden/ linjojen muuttamista siten, että ne samalla toimisivat ohjaavina elementteinä esim. ulko-ovea kohden. Etenkin mutkitteleva, leveyksiltään vaihteleva ja haarautuva Lindholmin käytävä hyötyisi kaikesta visuaalisesti ohjaavista elementeistä ruuhkatilanteissa.

Liukuportaiden ja liukutasojen alku- ja loppupään ns. kamparaudat olisi hyvä olla kontrastivärisiä, esim. keltaisia. Tällöin ko. liukulaitteiden alku- ja loppupää erottuisivat ruuhkatilanteissakin helposti.

Erityisiä näkövammaisuuteen liittyviä asioita huomioitavaksi:

-Kaikkien hissien tulee olla puhuvia ja monikerroksisessa rakennuksessa hissin kuulutuksen tulee aina kertoa myös kerrosnumero, johon on saavuttu. Ovien avautumisesta ja sulkeutumisesta on myös hyvä saada selkeä viesti.
- Hipaisukytkimellä varustettuja painikkeita ei saa olla missään erityisen esteettömyyden tason tiloissa.
- Ääniohjausta tulee käyttää myös sisäänkäyntiovilla ja hissin luona. Merkkiäänen luonne (piipityksen sijaan vaikkapa linnun viserrys) ja toistoväli tulee suunnitella kohde huomioiden (esim. ulkotilassa voimakkaampi ääni). 

Opasteet

Opasteet ja niiden väritys, fontti, koko ja sijoittelu unohtamatta ääniopastusta ovat tärkeä osa palveluiden lähestyttävyyttä sekä alueella kulkemisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Edellä on jo mainittu, että RAKA toivoo Espoontorin ja Entressen kauppakeskusten, Virastopihan korttelin ja liikenneasemien alueelle ainoastaan ns. virallisia opasteita: liikennemerkit, HSL-opasteet ja Espoon oman ohjeistuksen mukaiset opasteet ja graafisen ilmeen.

RAKA toivoo saavansa nähdä ja kommentoida opastesuunnitelmia ennen kuin ne menevät valmistukseen ja ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Muuta

Kivetysratkaisuissa tulee ottaa huomioon pyörällisten apuvälineiden ja valkoisen kepin käyttäjät; kiven reunat ja pinta eivät saa olla epätasaisia tai liian teräviä.

RAKA on saanut usein palautetta asemaympäristöjen talvikunnossapidosta, kun aluetta hallinnoi monta eri tahoa ja siten asemaympäristössä on monta kunnossapitotoimijaa. RAKA toivookin, että kunnossapitorajapintojen toimivuuteen kiinnitettäisiin tässä yhteydessä myös huomiota.

Espoossa 27.6.2024

Pirkko Kuusela                                         Hanne Österberg
Vammaisneuvoston puheenjohtaja         Rakennetaan kaikille -työryhmän puheenjohtaja

Jakelu:          Kaupunkisuunnittelukeskus 
Rakennusvalvonta, rava.kirjaamo@espoo.fi
Espoon kirjaamo, kirjaamo@espoo.fi
L Arkkitehdit Oy

Tiedoksi:       Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä

LIITE: Liukuluiskien ja liukuportaiden ongelmat:

- Yleisesti, kun  ihmisiä on paljon ja kuljetaan kukin omassa tahdissa, täytyy huomioida erityisesti liukuluiskien ja -portaiden lopussa reilu vapaa tila, joka ei ruuhkaudu muiden kulkijoiden toimesta.

-Näkövammaisten ja muidenkin vammaryhmien avustajakoirat eivät monestikaan kykene käyttämään liukuportaita tai -luiskia.

-Liukuportaiden ja -luiskien käyttö tulee ulko-olosuhteissa suunnitella siten, että talviolosuhteet, kuten kylmyys, lumi, jää, liukkauden esto hiekotuksineen ym., ei pysäytä liukumekaniikkaa ja siten liukuporrasta tai -luiskaa.

-Liukuportaita ei voi käyttää niiden pysähdyttyä kuin ns. hyväjalkaiset, koska askelmakorkeus on liian korkea (240 mm) portaiden nousemiseen. Normaali porraskorkeus on max. 160 mm.

-Liukuportaiden ja -luiskien alkamis- ja loppumiskohta on huonosti havaittavissa ruuhkaisissa tilanteissa, mutta liukuosan alkuun ja loppuun sijoitettavan kamparaudan värin kontrastisuudella voidaan asiaa helpottaa.