Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto Kaupunkitekniikan investointiohjelman tarpeisiin vuosille 2026–2035
ESPOON VAMMAISNEUVOSTO
RÅD FÖR PERSONER MED FUNKTIONSNEDSÄTTNING I ESBO
Asianumero: 1144/02.02.00/2025
7.4.2025
Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto
Espoon Kaupunkitekniikan investointiohjelman tarpeisiin vuosille 2026–2035
Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) haluavat korostaa, että palvelut kuuluvat kaikille eli vammaisten tai jonkin toimintaesteen omaavan kaupunkilaisen tulee voida käyttää kaikkia palveluita. Tämä edellyttää esteettömiä rakennuksia ja ympäristön rakenteita (mm. tiet ja kadut) sekä esteettömiä liikkumisvälineitä.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös toteutukseen ja sen valvontaan. Espoon Kaupunki on rakentamisen valvonnan ylimpänä viranomaisena merkittävässä roolissa valvoessaan niin uudisrakennusten kuin saneerauskohteidenkin lopputulosta. Moni hyvä ja esteetön suunnitelma on toteutettu rakentamisen aikana väärin ja siitä on seurannut vaikeuksia mm. liikkua esteettömästi.
Vammaispalvelut (nyt hyvinvointialueella) tuottavat vain tukipalveluita, joiden avulla vammainen henkilö esim. pääsee kodistaan haluamaansa paikkaan, vaikkapa kirjastoon, työväenopistoon, koulukiinteistön tiloihin ja liikuntahallille.
Hyvinvointialue on linjannut, että esteettömyys kuuluu sille kunnalle, jossa kyseinen palvelu ja/tai rakennus sijaitsee. Myös erilaisia ostopalveluita ja palvelusetelillä hankittavia palveluita on paljon.
Tämän perusteella Espoon Kaupungin tulee varmistaa suunnitteluprosessin aikana sekä valvonnassa, että kaikki palvelut ja palvelupaikka ovat esteettömiä ja itse palvelu (jos on sellainen) on myös saavutettava eli digitaalisesti esteetön.
Kestävän kehityksen ja Espoon hiilineutraalius -tavoitteet saavutetaan käytettävillä ja kaikille käyttäjille sopivilla ratkaisuilla, Design for All -periaatteella. Tämä tarkoittaa esteettömiä, käytettäviä ja turvallisia rakenteita sekä palveluita.
Säädöspohjamuutokset on huomioitava
Mittavat säädöspohjamuutokset, joita on tullut vuosina 2018–2025 voimaan esteettömyysasioissa, on oltava käytössä:
Yleinen esteettömyyden vaatimus tulee jo Maankäyttö- ja rakennuslaista, ja vuoden 2025 alussa uudesta Rakentamislaista. Tämän lisäksi Esteettömyysasetus tuli voimaan vuonna 2018.
Saavutettavuusdirektiivi eli digitaalinen esteettömyys on ollut myös voimassa täysimääräisesti 2019 lähtien.
Nyt uusi esteettömyysdirektiivi on jo lainsäädännössä ja täysimääräisesti se tulee voimaan kesäkuussa 2025. Esteettömyysdirektiivi linjaa, että kaikki direktiivissä mainitut palvelut tulee olla esteettömiä, joka tarkoittaa mm. tiettyjen laitteiden hankinnassa esteettömyyden huomioimista.
Erittäin tärkeä osa esteettömyyttä ja saavutettavuutta on myös käyttöturvallisuus- ja paloturvallisuusasetusten huomioiminen.
Ongelmakohtia
Voimakkaasti kasvava ja rakentuva kaupunki (Espoo) on yhä useammin tilanteessa, jossa rakennettava alue, esim. rakennus, tie tai puisto on maastollisesti erittäin esteellisessä paikassa. Investointiohjelmassa tulee huomioida esteettömyyden vaatimukset rakentamiseen, sillä vammaisten ja toimintaesteisten kaupunkilaisten määrä kasvaa mm. väestön ikääntyessä.
Suunnittelussa ja toteutuksessa, myös rakentamisaikana, on erittäin tärkeää, että esteetön reitti on aina lyhin reitti. Uudisrakentamisen, mutta myös täydennysrakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa on siten huomioitava kulkureittien esteettömyys sekä sujuva liikkuminen jalankulkuliikenteen osalta. Tämä sisältää esteettömät kulkuväylät, riittävän leveät kävelytiet ja selkeät opasteet. Huomioitavaa on, että jalankulkuliikenne sisältää myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuvat ihmiset.
Tärkeää on muistaa lähivirkistys- ja lähiliikuntapaikoille esteettömän saapumisen mahdollisuus samoin kuin itse paikan ainakin osittainen esteettömyys, sillä ne ovat osalle kaupunkilaisia ainoa mahdollisuus ulkoilla ja liikkua. Lähivirkistys- ja myös lähileikkialueilla tulee olla myös esteettömiä leikkitelineitä ja istuimia eri korkeuksilla.
Rakennuksia ja rakennettua ympäristöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon haasteellisen talvikunnossapidon ongelmat. Lumenläjityspaikkojen sijoittaminen asianmukaisesti muualle kuin käytännössä LE-paikoille lienee katu- ja puistoalueiden infrarakentamista.
Tonttien rakentamisen tiivistyessä ongelmat LE-pysäköinti- ja LE-saattoliikennepaikkojen sijainnista kasvavat, sillä mm. asuinkortteleissa LE-paikkoja ei voi siirtää kauas rakennettaviin pysäköintitaloihin/-halleihin.
Toisaalta myös erilaisten julkisten palveluiden ja ostopalveluiden sijoittuminen sekä sijoittaminen yksityisomisteiseen rakennuksiin (mm. kauppakeskukset) tuo vaateen esteettömistä LE-paikoista mahdollisimman lähelle ko. palvelun sisäänkäyntiä.
Erilaisten liike- ja palvelukeskusrakennusten sekä liikenneasemien (mm. metron sisäänkäyntien) sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen, ennen pyöräpysäköintipaikkoja, tulee katu-alueilla varata tilaa liikkumisesteisten (jatkossa LE) saattoliikennepaikalle (mitta 8500 x 3600 mm). Ongelma LE-saattopaikan sijainnista on syntynyt, kun kadut ja tiet on rakennettu valmiiksi, ja sitten esim. viereisen tontin rakennuksen suunnitelmat muutetaan siten, että rakennuksen saakin rakentaa tontin rajoja myöten ja ilman paikkaa riittävän lähellä olevalle LE-saattoliikenteelle.
RAKA katsoo, että tontin rakennussuunnitelmien muutokset eivät saa heikentää LE-saattoliikennepaikkojen tai LE-pysäköintipaikkojen sijaintia, kun rakennuksessa sijaitsee julkisiksi palveluiksi katsottavia palveluita, mm. liikenneasema, oppilaitos tai terveysasema.
Kun julkisen liikenteen esteettömyyttä halutaan lisätä, on olennainen osa katu- ja tieverkostolle sijoittuvien pysäkkien paikan esteettömyys. Pysäkkialueille tulee päästä apuvälineiden kanssakin esteettömästi, mikä tulee huomioida infrasuunnittelussa mm. maaston muotoilussa ja pintatason materiaaleissa.
Espoon on tärkeää olla mukana aktiivisemmin alueen liikenteen yhteishankkeiden kalustehankintojen esteettömyyttä arvioitaessa.
Muuta
Espoon asukkaiden, erityisesti vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden, kuuleminen suunnitteluprosessissa varmistaa, että investoinnit vastaavat todellisia tarpeita.
RAKA toivoo saavansa kuulla lopullisista painotuksista esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja turvallisuuteen tämän lausunnon asioiden pohjalta.
Espoossa 7.4.2025
Pirkko Kuusela Hanne Österberg
Vammaisneuvoston puheenjohtaja Rakennetaan kaikille -työryhmän puheenjohtaja
Jakelu: Kaupunkitekniikan keskus, kirjaamo@espoo.fi
Rakennusvalvontakeskus, rava.kirjaamo@espoo.fi
Espoon Vammaisneuvoston jäsenet ja varajäsenet
Espoon Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmän jäsenet