Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto KARAPELTO, 130516, asemakaavan muutos

  • Päätöksenteko
18.5.2022 8.39

Lausunto perustuu kaava-aineistoon Espoon www-sivuilla sekä kaavan suunnittelijoiden esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 17.1.2022.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta ko. kaava-alueesta ja kaikista kolmesta Keran uudistettavista kaava-alueista saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön, turvallinen ja käyttötarkoituksenmukainen alue.

Yleistä

Kaiken kaikkiaan Keran asemaympäristön kaavassa on kyse mittavasta asutus- ja palvelukeskittymän hankkeesta, koska Keran aseman ympäristö koostuu kolmesta asemakaavasta:
-vuonna 2020 hyväksytty Keran asemakaava, alue 130140 radan eteläpuolen osalla oli kooltaan 27,3 ha.
-tämä Karapellon alue, 130516 on kooltaan 32,2 ha.
-vielä on suunnitteilla arviolta 25 ha kerrostaloalue-kaava nimeltään Karamalminrinne myös radan pohjoispuolelle välittömästi tämän kaava-alueen jatkeeksi.

Asukaslukumäärän arvio jäi saamatta esittelyssä, mutta kokonaisuudessaan kolmelle kaava-alueelle tullee ainakin 20 000 uutta asukasta.

Esityksen diassa mainitaan, että: ”Keran alueelle muodostuu esteetön ja monipuolinen asuinalue radan varrelle”. Tämä tarkoittaa, että ympäristö ja sen käyttäminen (esim. levähdyspaikat ja liikuntamahdollisuudet) sekä yhteydet on oltava aidosti esteettömiä kaikki liikkuminen (apuvälineillä ja ilman apuvälineitä, autoilla, jne.), saattoliikenne sekä liikuntaesteisten pysäköinti (jatkossa LE-pysäköinti) toteutuen.

RAKA huomauttaa, että saattoliikenne ja LE-pysäköinti ovat kaksi eri asiaa ja niiden toimintojen ymmärtäminen pitää vielä tarkentaa tässä kaavassa:

  • LE pysäköinti tulee sijoittaa niiden käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti asukkaita ja liiketilojen käyttäjiä palvellen.
  • esitetyssä suunnitelmassa on yleisille alueille suunniteltu vain neljä (4) yleistä LE-pysäköintipaikkaa. Esimerkiksi asuinkerrostalojen korttelialueen maantasokerroksien liiketoimintatiloihin voi sijoittua vaikka apuvälinemyymälä, jolloin yleiset LE-pysäköinti tulee järjestää tämän liiketilan läheisyyteen. 
  • asukkaiden eli asuntoihin kohdentuva pysäköinti on taas suunniteltu keskitetysti, kaukana rakennuksesta oleviin pysäköintitaloihin, jolloin niiden käytettävyys on erittäin huono. Asukkaiden LE-pysäköinti tulee varmistaa omaan kortteliin.
  • saattoliikennettä on verrattu kuormaus-/lastausliikenteeseen – esityksessä mainitaan, että ’kuormauspaikkoja voi käyttää saattopaikkana’.
    Syrjivä ja yhdenvertaisuuslain vastainen ajatusmalli on välittömästi korjattava ja kaavassa huomioitava tarkoituksenmukaiset ja riittävän kokoiset toimintaesteisten ihmisten saattoliikennepaikat julkisilla alueilla. Esim. kauppakeskuksen sisäänkäynnillä, liikenneaseman välittömässä läheisyydessä tai julkisen palvelun asiointipaikan sisäänkäynnillä.

Suunnittelun lähtökohtana tulee olla esteettömyyden osalta se, että esteetön reitti on aina lyhin samalla turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Saattoliikenne tulee olla mahdollinen jokaiseen rakennukseen.

Hyvien julkisten liikenneyhteyksien (junarata, pikaraitiotie, pyöräbaana) äärelle sijoittuvan alueen esteettömät kulkureitit pitää olla käytettävissä jo ensimmäisen, radan eteläpuolisen alueen rakennusvaiheessa.

Karapellon asemakaavan selostusosassa puuttuu myös kokonaan ’Vaikutusten arvioinnin esteettömyys’-kohta luvussa 5.4. kuten on vastaavassa kohdassa Keran, alue 130140 asemakaavassa luvussa 4.4.

Liikenneasema ja vaihtoyhteydet

Keran asema lähikatuineen tulee olemaan merkittävä raide- ja monenlaisen ajoneuvoliikenteen solmukohta. Asukasmäärän kasvaessa ovat rantaradan ylitys- ja alituspaikkojen oltava sujuvia ja liikenteellisesti esteettömästi saavutettavia, koska toisessa alikulussa sijaitsee linja-autoliikenteen ja pikaraitiotien vaihtopaikka.

Käynti linja-autoliikenteen laitureille ja raideliikenteen asemalaitureille tulee olla esteetön, turvallinen ja hyvin valaistu 24/7/365. Saattoliikenteen tulee toimia em. laitureille alle 10 metrin etäisyydellä.

Saattoliikennepaikkoja tulee olla siis Kerantunnelissa katetulla osalla ja molemmin puolin aseman sisäänkäyntiä Keramiikkakadun ja Kukkavaasinkadun puolella kauppakeskusta tms. rakennusta.

Ulkotiloissa sijaitsevat saattopaikat tulee mahdollisuuksien mukaan varustaa liukkauden estolla.

Kerantunnelissa tulee olla molemmin puolin ajokaistoja hissi – vilkkaan ajoradan ylittäminen tunnelissa ei ole turvallista etenkään liikkumisrajoitteisilla henkilöillä.

Kerantunneliin on molemmille puolille suunniteltu jalankulku ja pyöräily. Turvallisuuden vuoksi olisi selkeämpää, että pyöräily kulkisi vain toisella puolella tunnelissa. Tällöin tunnelin itäreunaan olisi enemmän tilaa sijoittaa saattoliikennepaikka. 

Ulkoalueet, kulkuväylät, paikoitus ja saattopaikat

Kulkuväylien osalta noudatettava enintään 5 % kaltevuusmääräystä myös radan yli- ja alikulkujen osalta. Erityisen esteettömyyden aluerajaus tulee olla esitettynä kaavamääräyksissä ja kaavasuunnitelmissa. 

Junaraiteiden etelä- ja pohjoispuolelle sijoittuva asuin- ja palvelu(kauppakeskus)kortteli vaatii tarkkaa suunnittelua esteettömien 24/7 käytettävien kulkureittien toteuttamiseksi.
Hissien lisäksi käytössä on oltava aina esteetön varareitti. portaat ja luiska vilkasliikenteisessä tunnelissa

Korttelisuunnittelussa pitää toteuttaa aidosti toimiva LE-paikoitus ja saattoliikenne.

Saattoliikenteen ajoreittien suunnittelussa pitää erityisesti huomioida erikokoinen saattoliikennekalusto ja vuodenaikojen vaihtelun tuoma kunnossapitotarve.
Sijoittelussa tulee huomioida saattoliikenteen ajoneuvojen korkeus, saattopaikan mitoitus
(8000 mm x  3600 mm) sekä etäisyys sisäänkäynnistä enintään 10 metriä.
Saattoliikenne tulee olla mahdollinen jokaiseen rakennukseen.

Polkupyörien pysäköintipaikat tulee suunnitella siten, että ne eivät ole tukkeena esteettömälle liikkumiselle esim. pyörällisten apuvälineiden (lastenvaunut, rollaattorit, pyörätuolit) kanssa liikkuville.
Kaupunkipyöräasemien paikka tulee myös sijoittaa kauemmaksi kulkuväylän ruuhkaisimmalta kohdalta tms. risteävän liikenteen kohdalta.

Polkupyörien ja sähkökäyttöisten potkulautojen käytön lisääntyessä on niiden väärin pysäköinti lisääntynyt räjähdysmäisesti. Uusien alueiden suunnitteluratkaisussa pitää puuttua tähän vaaralliseen ilmiöön.

Kulkuväylien materiaalit tulee olla liukkautta estäviä ja kulkua ohjaavia.

Ulkoalueet, pihat 

Pihojen tulee olla kaltevuuksien osalta esteettömiä ja riittävin levähdyspaikoin varustettuja. Esteettömien reittien täytyy olla aina lyhin reitti.

Pihojen kunnossapito tulee olla mahdollista kaikkina vuodenaikoina ja talviajan lumimassoille pitää olla käytettävissä oma läjityspaikka (valitettavan usein nykyisin tiiviissä kaupunkirakenteessa LE-pysäköintipaikka toimii lumimassojen läjityspaikkana).  Läjityspaikka tulee merkitä kaavaan.

Ulkoalueet, ulko-opasteet

Tiiviin ja korkean rakennusmassa keskellä hahmottaminen omasta sijainnista voi olla vaikeaa. Uuden kaupunkialueen rakentamisessa kannattaa hyödyntää uutta teknologiaa, esim. paikannusteknologiaa eri vamma- ja erityisryhmien käyttöön. Pihasuunnittelussa taas erilaisten opaste- ja kohokarttojen sijoittuminen on tärkeä asia. Myös taideohjelmassa voitaisiin miettiä teosten värityksen toimivan ihmisiä ohjaavina ja avustavina suuntamerkkeinä.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä palvelualueen (kauppakeskus) läpi asemalaitureille ja muulle julkisen liikenteen pysäkeille ohjaavien opasteiden suunnitteluun. Kun rakennuksessa on Espoon palveluita tai muita julkisia (esim. KELA) palveluita, niin julkisia palveluita osoittavien opasteiden, mutta samoin muiden rakennusten opasteiden tulee olla Espoon opastesuunnitelmien mukaisia selkeyden varmistamiseksi.

Mikäli kulku palveluihin tapahtuu piha- tai puistoalueiden läpi, tulee reittien olla lyhyitä ja esteettömiä.

Muuta

Rakennusten tuloilman ottoaukot tulee suunnitella muualle kuin sisääntuloväylien saattoliikennepaikkojen sijaintien kohdille.

Maaperä kaava-alueella on osin erittäin huonosti rakennettavaa savimaata, ja esittelyssä kerrottiin maan vajoamisen olevan syynä korotettuihin maantasokerroksiin.
Palvelut, joihin on maantasokerroksessakin kuljettava portaiden avulla ovat esteettilisiä ja kaavassa on määriteltävä, miten esteetön sisäänkäynti saadaan maantasokerroksen palvelutiloihin järjestettyä ilman pitkää kiertoreittiä.

Espoossa 21.1.2022

Pirkko Kuusela                                 Hanne Österberg

Vammaisneuvoston puheenjohtaja    Rakennetaan kaikille -työryhmän puheenjohtaja

Jakelu:                          Kaupunkisuunnittelulautakunta
                                    Kaupunkisuunnittelukeskus

Tiedoksi:                       Vammaisneuvosto ja Rakennetaan kaikille -työryhmä