Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Jupperin monitoimitalosta

Espoon vammaisneuvosto

Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo

Espoon vammaisneuvoston lausunto

1 (6)

2.3.2026

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Jupperin monitoimitalosta

Lausunto pohjautuu Verstas Arkkitehdit Oy esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 24.2.2026 sekä saatuun esteettömyyssuunnitelmaan.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta ko. monitoimitalosta saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön, turvallinen ja käyttötarkoituksenmukainen alue.

Yleistä

Jupperin monitoimitalo koostuu Jupperin koulusta, päiväkodista ja kirjastosta. Monitoimitalo on käyttäjämääriltään suuri ja käyttäjiltään varsin monimuotoinen (koulun oppilasmäärä 486, päiväkodin lapsimäärä 126, minkä lisäksi kirjaston käyttäjät, eri yksiköiden opettajat ja muu henkilökunta). Monitoimitalon eri osia käytetään aikaisesta aamusta myöhään iltaan ja tilojen muuntautuvuuden lisäksi erittäin tärkeitä ovat kulkuyhteydet rakennukseen sekä rakennuksen sisällä.

Koulukiinteistön ja osin päiväkotikiinteistönkin käyttäjäryhmä on siis paljon ajateltua laajempi. Tilojen, kalusteiden ja varusteiden tulee olla käytettäviä, esteettömiä ja turvallisia myös henkilökunnalle, omaisille ja läheisille sekä kuntalaiskäytölle.

Erityisen tärkeää on huomata koulun oppilaiden osalta se, että inkluusion ja lähikouluperiaatteen myötä Espoossa on siirrytty pois erityiskouluista ja kaikki lapset sijoitetaan lähtökohtaisesti lähikouluun. 
Erityiskouluja ei enää ole (pl. Keinumäen sairaalakoulu ja Rinnekodin koulu erityisen vaativan kehitysvamman oppilaille).
Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki kouluyksiköt tulee saada tosiasiallisesti esteettömiksi, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi.
 

Ulkoalueet, yleistä

Ulkoalueiden esteettömyys on haaste monisakaraisen rakennuksen eri sisäänkäynneille tultaessa. Suunnittelun lähtökohtana tulee esteettömyyden osalta olla se, että esteetön reitti on aina lyhin reitti. Samalla tulee huomioida turvallisuusnäkökohdat.

LE-saatto- ja LE-pysäköintipaikalta esteettömälle sisäänkäynnille johtavan reitin on aina oltava esteetön, myös polkupyöristä ja (sähkö)potkulaudoista!
 

RAKA haluaa jo tässä vaiheessa korostaa, että kävelyliikennettä ovat myös jalankulkua avustavat tai korvaavat laitteet, mm. rollaattorit, erilaiset pyörätuolit ja LE-mopot (=sähkömopo, jonka maksiminopeus saa olla 15 km/h).

Ulkoalueet: pihat ja kulkuväylät

Piha-alueen kulkureittien suunnittelussa tulee ottaa huomioon pyörällisten apuvälineiden käyttäjät. He voivat olla lapsia tai aikuisia, saattajia tai muita avustajia, jopa monitoimitalon henkilökuntaa.
Hyvin ja laadukkaasti suunniteltu ulkotila mahdollistaa monipuolisen liikkumisen kaikille käyttäjille toimimis- tai liikkumisesteisyydestä huolimatta.

Pyörällisten apuvälineiden avulla liikkuminen monella materiaalilla esim. sorassa on hyvin haasteellista. Kulkuväylien pinnat pitää olla kovia, helposti havaittavia, tasaisia ja märkinäkin luistamattomia. Nurmikivi on erityisen huono materiaali pyörällisten apuvälineiden käyttäjille. Soveltuvia päällyste materiaaleja ovat esim. kivituhka, asfaltti, betoni ja sileät luistamattomat kivilaatat.
Kivetysratkaisuiden asentamisessa tulee ottaa huomioon pyörällisten apuvälineiden ja valkoisen kepin käyttäjät: kiven reunat ja pinta eivät saa olla epätasaisia tai liian teräviä. 

Koulun pihakenttien katsomo-osuudessa tulee huomioida pyörällisten apuvälineiden tilatarve. Esim. pyörätuolin käyttäjille pitää toteuttaa katsomo-osa penkittömänä maan tasossa tasaisella pinnalla. 
 

Yhdenvertaisen liikuntamahdollisuuksien varmistamiseksi pihalla aidattujen liikuntapaikkojen, kuten esimerkiksi koripallokentän, miniareenan ja liikuntakentän, sisäänkäynneissä tulee muistaa esteetön ja riittävän leveä mitoitus pyörällisille apuvälineille. Esim. pelipyörätuoli tarvitsee kulkuaukon, jonka leveys on vähintään 900 mm.

Piha-alueilla, etenkin leikkialueilla tulee olla esteetön pääsy pyörällistä apuvälinettä käyttäville, jotta päiväkotilapsen osallisuus voi toteutua muiden lasten mukana leikeissä. Yksin jääminen pihan toiselle alueelle aina leikkimisen aikana ei ole yhdenvertaista.

Piha-alueella on hyvä olla käsinojallisia penkkejä kahdella korkeudella.

Ulkoalueet: LE-saattoliikennepaikat
 (LE= liikkumisesteinen)

Huom! LE- pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka. 

Saattoliikennettä on monenlaista ja siinä tulee huomioida tässä kohteessa se, että 
- kouluun autolla tuotavia hyvin liikkumaan kykeneviä lapsia ja aikuisia voidaan jättää sellaiseen saattopaikkaan, jossa vain pysähdytään
                      
- päiväkotiin autolla tuotavia lapsia varten tarvitaan saattoliikennepaikka, jossa voidaan pysäköidä auto max. 15 minuutiksi lapsen vientiä tai      noutoa varten. Tämä johtuu siitä, että määräysten mukaan päiväkotilapset luovutetaan ja vastaanotetaan  vain ’kädestä käteen’ eli huoltajalta  henkilökunnalle. 
 

- LE-saattoliikennepaikka on taas suunnattu toimimis- ja liikkumisesteisten 
 henkilöiden auton pysähtymispaikaksi siten, että siinä voidaan pysäköidä isokin LE- auto (=ambulanssikokoinen) ja purkaa henkilö esim.    sähköpyörätuolin kanssa 
 takanostimella ulos. Tämän jälkeen kuljettaja ja/tai avustaja vielä saattaa asiakkaan  pyörätuolissa sisälle kohteeseen. 

Tämä tarkoittaa, että LE-saattopaikka on oltava riittävän suurikokoinen, siitä on oltava turvallinen ja mahdollisimman lyhyt matka 
 sisäänkäynnille, ja että LE-saattopaikalla on ko. liikenteelle sallittu pysäköintiaikaa  riittävästi (liikennemerkin lisäkyltti).

LE-saattoliikenteen pysähtymispaikan tulee siis sijaita mahdollisimman lähellä pääsisäänkäyntiä ja sen tulisi olla katettu. 
LE-saattoliikenne tulisi suunnitella aina ns. läpiajettavaksi. Isojenkin LE-autojen peruuttaminen ja kääntyminen aiheuttaa vaaratilanteita muille kulkijoille.

Kuva suuresta (ambulanssikokoinen) saattoliikenteen ajoneuvosta, joka tarvitsee tilaa henkilönostimen avautumiseen ja kuljetettavan henkilön pois siirtymiseen vähintään 8500 mm pituisen tilan.
 

Esitetyssä suunnitelmassa päiväkodin tavallinen saattoliikenne jää kauas päiväkodin sisäänkäynnistä. Päiväkodille ei ole ollenkaan suunniteltu LE-saattopaikkaa.

Koululle ja kirjastoon eli pääoven läheisyyteen on suunniteltu vai yksi LE-saattopaikka, mikä on liian vähäinen määrä rakennuksen käyttäjämäärään suhteutettuna.
Lisäksi LE-paikka on edelleen kaukana pääovesta.
RAKA toivoo kahta LE-saattopaikkaa mahdollisimman lähelle pääsisäänkäyntiä.
Jos nämä LE-paikat toimivat myös muiden käyttöpaikkojen LE-saattoliikennepaikkoina tulee varmistaa jo nyt, että rakennuksen sisätilojen kautta pääsee esteettömästi liikkumaan isollakin sähköpyörätuolilla kohteeseen, mm. päiväkoti, iltakäyttö, kirjasto.

Ulkoalueet: LE-pysäköintipaikat sekä polkupyörä- ja potkulautapysäköinti

LE-pysäköintipaikat tulee olla sisäänkäyntiä lähimmät pysäköintipaikat ja niistä tulee olla kaikissa sääolosuhteissa esteetön reitti sisäänkäynnille.

Polkupyörien ja (sähkö)potkulautojen pysäköintipaikat tulee suunnitella siten, että ne eivät ole esteenä esteettömälle liikkumiselle ja kulkemiselle sisäänkäynneille. kulkemiselle.
Kannattaa vielä huomioida, että esteetön liikkuminen on yleensä hitaampaa kuin muu kävelyvauhtinen liikkuminen.

Kävelyliikennettä ovat myös jalankulkua avustavat tai korvaavat laitteet, mm. rollaattorit, erilaiset pyörätuolit ja LE-mopot (=sähkömopo, jonka maksiminopeus saa olla 15 km/h).

Sisäänkäynnit

Sisäänkäyntien tulee olla valaistuja ja helposti havaittavia.

Sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. Itse painike tai koodinäppäimistön on oltava näkövammaisen käytettävä, tuntoaistiin perustuvia (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä)

Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki.

Automaattinen kääntöovi aukeaa painikkeella, joka on sijoitettava niin, ettei avautuva ovi aiheuta törmäysvaaraa. Oven tulee pysyä auki vähintään 25 s.

 

Sisäänkäynnit ovat usein lasiovia, joiden pinnassa on oltava ovesta kaikissa valaistusolosuhteissa erottuva huomioraita tms. kahdella korkeudella.

Sisätilat, opetustilat, muut huoneet ja yhteistilat sekä hissit

Hissien tulee olla puhuvia eli kertoa ääneen kerrosnumero, johon saavutaan sekä ovien avautuminen. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa tämä on välttämätöntä.

Hissien toiminnallisuus kaikille käyttäjäryhmille edellyttää ohjaimien olevan tuntoaistiin perustuvia (ts. numerot ja kirjaimet kohopainatuksella, EI hipaisunäppäimiä) ja toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki. 
Hissin painikkeiden tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörällisillä apuvälineillä liikkuville. Muita tuntoon perustuvien näppäimistöjen tarvetta on myös mm. sisäänpääsyn painikkeet, hissin painikkeet, erilaiset hätäpainikkeet, kaapistojen näppäimet, yms.

Lasiseinät, lattiaan asti ulottuvat ikkunat ja lasiovet tulee merkitä kahdella eri tasolla olevalla huomiomerkinnällä. Merkintäviivoituksen tai kuvioinnin tulee olla kontrastiltaan erottuva taustan väristä.

Vinoja porrasaskelmia tulee välttää. Ruuhkatilanteissa on vinoissa porrasaskelmissa suuri kompastumisvaara.

Vahtimestarin palveluiskissä tulee voida asioida seisoma- ja istumakorkeudella.

Liikuntasalin lattiamateriaalin tulisi olla sopiva myös pyörällisten apuvälineiden käyttäjien pelialustana. Esimerkiksi ns. joustavalla massalattialla pyörätuolin kelaaminen vaatii enemmän voimaa kuin parkettilattialla.

Tilojen havaittavuutta vinoissa rakenteissa voi helpottaa esim. eri värisillä seinillä yms.

LE-wc- ja pesutilat

Suunnitelmien mukaisten kaksipuoleisesti käytettävän LE-wc-tilojen toteutumisessa täytyy viedä rakennesuunnittelijan tietoon se, että on ilmennyt, että kun muissa Espoossa rakennettavissa julkisissa rakennuksissa (kouluissa) on rakennettu suunnitelmien mukainen ontelolaattarakenne, niin toteutusvaiheessa ko. ontelolaattojen mittaväli on estänyt WC-istuimen sijoittamisen putkistoon eli LE-wc-tila on toteutunut vain yksipuoleisena.
Jos tällainen virhe jää voimaan, voi se aiheuttaa esim. kuntalaiskäytön (iltakäyttö) estymisen koko rakennuksesta.

LE-wc-tilan kalusteiden asennusten toteutus pitää olla käytettävää ja turvallista, mm. wc-paperiteline tai bidee--suihkuhana on usein sijoitettu wc-istuimesta metrien päähän seinään kiinni. 

Opasteet

Opastejärjestelyjen tulee olla johdonmukaisia ja selkeitä. 
Selkeät opasteet palvelevat kaikkia käyttäjiä. Osalle käyttäjäryhmiä opasteiden selkeys ja johdonmukaisuus ovat välttämättömiä, esim. Yhtenäinen graafinen ilme ei saa olla este selkeästi havaittavalle opasteelle. 

Värikontrastien on oltava kaikkialla, seinissä, ovien reunoissa/ karmeissa, jne. riittäviä ja fonttityypit selkeitä. 

Jokaisella sisäänkäynnillä pitää olla selkeät ja erottuvat opastemerkinnät.

Sisätiloissa ja hissin vieressä pitää olla selkeät opasteet.

Ulkona sisäänajossa pitää olla selkeästi näkyvä ja valaistu alueopaste kussakin rakennuksesta ja pysäköinnistä (Huom! Saattopaikat ja LE-pysäköintipaikat merkittävä selkeästi lisäkilvellä eli  ISAn mukaisella pyörätuoli-tunnuksella    ).

Rakennuksen nimikyltin väri määritetään Espoon graafisessa ohjeessa ’polttomaalattu tummanharmaa RAL 7024 / RR23’. 
Erottuakseen seinästä kyltin taustalla oleva seinä tai esim. seinälle laitettava taustalevy on oltava kontrastiväriltään riittävän erottuva.

Muuta

Mikäli rakennukseen tulee lukittavia kaappeja, esim. vaate- tai tavarakaapit, tulee niistä osa varustaa tuntoon perustuvalla koodilukolla tms. 
 

Lisäksi RAKA toivoo, että Espoon Esteettömyysasiantuntijan kohteesta antamat huomiot korjataan.

RAKA toivoo saavansa vastauksen tähän lausuntoon
 

Espoossa 2.3.2026

Pirkko Kuusela                                                               Hanne Österberg

Vammaisneuvoston puheenjohtaja                               Rakennetaan kaikille -työryhmän 
puheenjohtaja

Jakelu:          Espoon kirjaamo, kirjaamo@espoo.fi
Tilapalvelut-liikelaitos
Rakennusvalvonta, rava.kirjaamo@espoo.fi
Verstas Arkkitehdit Oy

Tiedoksi:       Vammaisneuvosto sekä sen Rakennetaan kaikille -työryhmä

Viime vuosina muutettu esteettömyyden ja saavutettavuuden säädöspohja:

Säädösmuutokset

1. ja 2. Rakentamislaki 751/2023, erityisesti §35, tuli täysimääräisesti voimaan 1.1.2025.  Se  korvasi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) rakentamista koskevat säännökset. Alueidenkäyttöä koskevat osat MRL:stä jäivät voimaan erillisenä alueidenkäyttölakina.

3. Rakentamislaissa on pykälä paloturvallisuudesta, mutta edelleen on voimassa Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017), jota on päivitetty mm. asetuksella 239/2009 ja 927/2020. Päivitetyistä asetuksista 239 on tullut voimaan 1.1.2025 ja 927 tulee voimaan 1.1.2026.

4. Rakentamislaissa on pykälä käyttöturvallisuudesta, mutta edelleen on voimassa Ympäristöministeriön asetus rakennusten käyttöturvallisuusasetus (1007/2017.).Mahdolliset päivitykset julkaistaan rakentamismääräyskokoelmassa, jota ylläpitää ympäristöministeriö.

5. Esteettömyysasetus 241/2017, tuli voimaan vuonna 2018. Asetus on edelleen voimassa vuonna 2025, mutta sen viittaukset on päivitetty vastaamaan uutta rakentamislakia (751/2023)

6. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 309/ 2019. Tällä lailla pannaan täytäntöön julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, jäljempänä saavutettavuusdirektiivi.

7. Laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista 102/2023. Tällä lailla pannaan täytäntöön tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, jäljempänä esteettömyysdirektiivi., se tulli täysimääräisesti voimaan 6-2025.