Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Finnoon keskuksen, 441501, asemakaavan muutos

Lausunto perustuu kaava-aineistoon Espoon www-sivuilla.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta ko. kaava-alueesta saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön, turvallinen ja käyttötarkoituksenmukainen alue.

Yleistä

Aiempaa Finnoon keskus, 441500 – kaavaa ei ole esitelty RAKAlle. Vain Länsimetron jatkeen asema-alueet ovat olleet RAKAn käsittelyssä ja lausuttavina.

Finnoon keskustan kaavahanke on iso ja merkittävä uusi kaupunkikeskus Espoossa, alue on n. 75 ha ja asukastavoite 14 000. Työpaikkojen määräksi on alueella arvioitu n. 600 ja on hyvä muistaa, että liikkumisesteisiä ihmisiä on alueen asukkaissa, vierailijoissa kuin myös työntekijöissä. Nyt käynnistyneellä kaavan valmistelukierroksella tuleekin vielä huomioida RAKAn esittämät asiat, jotka vaativat vielä täsmennyksiä ao. kaavassa.

Toimintaesteisten ihmisten osallisuutta edistetään hyvällä suunnittelulla (DfA, Design for All -periaate) ja esteettömyydellä.

Erityisen esteettömyyden aluerajaus tulee olla esitettynä kaavamääräyksissä ja kaavasuunnitelmissa.

Liikenne ja liikkuminen

Yleisesti suunnittelun lähtökohtana tulee olla esteettömyyden osalta se, että esteetön reitti on aina lyhin samalla turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

Metroaseman ympäristö on erityisen esteettömyyden aluetta.

Joukkoliikenteen käyttäminen on liikkumisesteisille henkilöille mahdollista vain, jos reitti kotoa liikennevälineeseen on kokonaan esteetön kaikkina vuodenaikoina, siis kodin ovelta pihalle ja siitä katua pitkin esteettömän pääsyn pysäkille, josta esteettömään joukkoliikennevälineeseen.

Kulkureittien esteettömyys tulee huomioida myös ulkoilu- ja virkistysreiteillä sekä -paikoilla (esim. ulkoilupolku, puisto, leikkipaikka, yhteiskäyttöpiha yms.).

Esteetön pääsy erityisesti julkisiin palveluihin ja yhteiskäyttötiloihin on varmistettava jo kaavoitusvaiheessa.

Pyöräilyn laatureitillä, jossa pyörien vauhti on nopeaa, on jalankulun ja pyörällisen apuvälinekulkijan turvallisuus varmistettava. Laatureitin sekä muiden pyöräkaistojen ja jalankulun risteämiskohtien turvallinen liikkuminen on varmistettava jo suunnitteluvaiheessa.

Polkupyörien ja sähkökäyttöisten potkulautojen käytön lisääntyessä on niiden väärin pysäköinti lisääntynyt räjähdysmäisesti. Uusien alueiden suunnitteluratkaisussa pitää puuttua tähän vaaralliseen ilmiöön.

Pysäköinti ja saattoliikenne

Liikuntaesteisten (jatkossa LE) pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka. Saattoliikennettä on myös paljon muutakin kuin taksiliikenne.

• Asuntojen LE-pysäköintipaikat ja lukumäärät tulee määrittää kaavassa ja niiden tulee sijaita mahdollisimman lähellä asuntojen sisäänkäyntejä korttelissa. Liikuntaesteisen asukkaan pysäköintipaikka ei voi sijaita kaukana olevassa pysäköintilaitoksessa.
• Yleisten alueiden LE-paikat ovat mm. liiketilojen käyttäjiä varten ja ne tulee myös määritellä kaavassa.
• Saattoliikenne tulee olla mahdollinen jokaiseen rakennukseen.
• Saattoliikenteen ajoreittien suunnittelussa pitää erityisesti huomioida erikokoinen saattoliikennekalusto ja vuodenaikojen vaihtelun tuoma kunnossapitotarve.
  

Sijoittelussa tulee huomioida saattoliikenteen ajoneuvojen korkeus, saattopaikan mitoitus ( 8000 mm x  3600 mm) sekä etäisyys sisäänkäynnistä enintään 10 metriä.

Saattoliikenne tulee olla mahdollinen jokaiseen rakennukseen.

• Saattoliikennepaikka tulee myös sijaita tasaisella, ilman kallistusta olevalla maapohjalla.
•  Polkupyörien pysäköintipaikat tulee suunnitella siten, että ne eivät ole tukkeena esteettömälle liikkumiselle esim. pyörällisten apuvälineiden (lastenvaunut, rollaattorit, pyörätuolit) kanssa liikkuville.
• Kaupunkipyöräasemien paikka tulee myös sijoittaa kauemmaksi kulkuväylän ruuhkaisimmalta kohdalta tms. risteävän liikenteen kohdalta.

Korttelisuunnittelu

Kulkuväylien materiaalit tulee olla liukkautta estäviä ja kulkua ohjaavia.

Pihojen tulee olla kaltevuuksien osalta esteettömiä ja riittävin levähdyspaikoin varustettuja. Esteettömien reittien täytyy olla aina lyhin reitti.

Pihojen kunnossapito tulee olla mahdollista kaikkina vuodenaikoina ja talviajan lumimassoille pitää olla käytettävissä oma läjityspaikka (valitettavan usein nykyisin tiiviissä kaupunkirakenteessa LE-pysäköintipaikka toimii lumimassojen läjityspaikkana).  Läjityspaikka tulee merkitä kaavaan.

Opasteet

Tiiviin ja korkean rakennusmassa keskellä hahmottaminen omasta sijainnista voi olla vaikeaa. Uuden kaupunkialueen rakentamisessa kannattaa hyödyntää uutta teknologiaa, esim. paikannusteknologiaa eri vamma- ja erityisryhmien käyttöön. Pihasuunnittelussa taas erilaisten opaste- ja kohokarttojen sijoittuminen on tärkeä asia.

Korkeassa kaupunkirakentamisessa Erityistä huomiota on kiinnitettävä ohjaavien opasteiden suunnitteluun. Kun rakennuksessa on Espoon palveluita tai muita julkisia (esim. KELA) palveluita, niin julkisia palveluita osoittavien opasteiden, mutta samoin muiden rakennusten opasteiden tulee olla Espoon opastesuunnitelmien mukaisia selkeyden varmistamiseksi.

Muuta

Rakennusten tuloilman ottoaukot tulee suunnitella muualle kuin sisääntuloväylien saattoliikennepaikkojen sijaintien kohdille.

Espoossa 25.1.2022

Pirkko Kuusela                                 Hanne Österberg

Vammaisneuvoston puheenjohtaja    Rakennetaan kaikille -työryhmän puheenjohtaja

Jakelu:        Kaupunkisuunnittelulautakunta
                  Kaupunkisuunnittelukeskus

Tiedoksi:     Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä