Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Espooseen rakennettavista esteettömistä luontopoluista yleensä sekä Lakiston Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiön maa-alueelle rakenteilla olevasta esteettömästä luontopolusta

Lausunto perustuu Lakiston esteettömän luontopolun osalta saatuun aineistoon Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiöltä 7.11.2022.



Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta kaikista esteettömistä luontopoluista saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön, turvallinen ja käyttötarkoituksenmukainen reitti.

Vammaisneuvosto on lausunut jo vuonna 2020 Kotiseudun Ulkoilupolut 2021-2030 -ohjelmaan esteettömän ulkoilu- ja luontoliikkumiseen huomioon otettavaksi.



Tässä muutamia poimintoja sekä täydennyksiä:

• Espoossa on vuotuisesti 10-15 % asukkaista jotenkin esteettömiä palveluita ja ympäristöä tarvitse-via asukkaita. Näiden asukkaiden tarpeet ja mielipiteet tulee huomioida myös esteettömiä ulkoilu- tai luontoreittejä suunniteltaessa ja toteutettaessa.
  
   
• Esteettömiä ulkoilupolkuja tulee sijoittaa lähelle asukkaita, jolloin liikuntaesteinenkin espoolainen voi käyttää niitä ilman kuljetuspalvelutarvetta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu jatkos-sakin Espoon toimialoille ja tärkeänä kohderyhmänä tulee aina muistaa vammaiset ja pitkäaikaissairaat espoolaiset.
  
   
• Etelä-Espooseen tulee saada pikaisesti esteettömiä reittejä, joiden varrella voisi olla esteettömiä liikuntavälineitä.
  
   
• Esteettömiä palveluita ja ympäristöä tarvitsevilla espoolaisilla on myös usein mukanaan omaisia, avustajia ja lemmikkieläimiä, jolloin esteettömien reittien kohderyhmäkäytön osallistujamäärä kasvaa huomattavasti.
  
   
• Digitaalisen esteettömyyden kannalta pitää olla mainita myös sähköinen tieto, mm. löydettävyys, kartat, opasteet.
  
   
• Esteetön pääsy reitille riittävän lähellä ovat ehdoton edellytys esteettömien reittien käyttäjille. LE-saattopaikka on eri asia kuin LE-pysäköintipaikka. Saattoliikennettä tapahtuu monilla muillakin tavoin kuin isolla LE-kalustolla.     
  
                                                                                                                    
• Esteettömät reitit tai osa-reitit ovat käyttökelpoisimpia silloin, kun reitille sisäänpääsykohta ja LE-pysäköintipaikat ovat samassa kohdassa. Toteutuksena tämä tarkoittaa rengasmaista reitin toteutusta.
  
   
• Jos esteettömälle reitille ohjeistetaan saapuminen myös julkisilla liikennevälineillä, on liikenne-pysäkkien oltava myös esteettömiä sekä riittävän lähellä reitin sisäänkäyntiä.
  
   
• Saavutettavuus-termiä ei tule käyttää esteettömän reitin ohjeistuksessa, koska sillä tarkoitetaan esteettömyyden maailmassa digitaalista esteettömyyttä EU-direktiivin mukaisesti.
  
   
• Esteetön reitti tulee sijoittaa mahdollisimman tasaiseen maastoon. Sivuttaiskaltevuutta kulkusuunnassa on vältettävä toteutuksessa.
  
   
• Erityistä huomiota tulee kiinnittää esteettömien reittien suunnittelussa ja toteutuksessa:
  • reitin pohjarakenteen tulee sopia ja olla riittävän kantava myös pyörällisten apuvälineiden käyttäjille eli rollaattorista raskaaseen sähköpyörätuoliin.
  • valaistus tulee suunnitella riittävän tehokkaaksi myös heikommin näkeville kaikissa olosuhteissa ja keleissä. Tämä tarkoittaa mm. kasvuston vaikutuksen huomioon ottamista valokentän suunnassa ja voimakkuudessa.
  • osa reiteistä olisi hyvä olla käytössä myös talvi-aikaan.
  • reiteillä tulee olla riittävästi levähdyspisteitä, joissa on eri korkeudella olevia istumapaikkoja.
  • katetuilla levähdys- tai vaikkapa grillipaikoilla tulee huomioida myös pyörällisillä apuvälineillä katoksen alle tai pöydän ääreen pääsy.
  • myös roska-astian käyttöaukon korkeussijainti tulee sopia esim. pyörätuolissa istuvan henkilön käytettäväksi.
  • maastoreiteillä ei ole reunakivetyksiä, mutta esim. tukikaiteen sijoittaminen toiselle laidalle mahdollistaisi sokean henkilön etenemisen itsenäisesti.
  • opaskartoissa tulee huomioida kaikenlaiset käyttäjät ja mm. selkokielisyys, fonttityyppi, fonttikoko ja riittävä kontrasti pohjavärin ja fonttivärin välillä. Opastaulujen korkeusasema tulee olla myös alempaa luettavissa. Modernia älyteknologiaa kannattaa hyödyntää ja esim. QR-koodeilla sekä äänimajakoilla opastaa lisätietoihin tai suuntimia.
  • saavutettavuuteen (=digitaalisen sisältö) kuuluu lain mukaan kuvatulkkauksellinen tieto.
    
     
• Espoon vammaisneuvosto edellytti jo vuonna 2020, että toimintarajoitteisten espoolaisten, vam-maisten ja vanhusten huomioimista luonto- ja ulkoilureittien suunnittelussa, sekä toivoi, että suunnitelmat esiteltäisiin kuntalain osallisuutta edellyttävän pykälän mukaisesti jo aikaisemmassa vaiheessa vammaisneuvostolle ja/tai sen Rakennetaan kaikille-työryhmälle.
  
   

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta Lakiston esteettömistä luontopoluista saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön, turvallinen ja käyttötarkoituksenmukainen reitti:

• luontopolulla on huomioitu moni esteettömän liikkumisen mahdollistava asia, mutta osa asioista jäi vielä RAKAlle epäselväksi, kysymykset alla kommenttien ohella.
• LE-saattoliikennepaikka on eri kuin LE-pysäköintipaikka.
• LE-saattoliikennepaikka on oltava välittömästi esteettömän luontopolun esteettömien sisäänkäyntien kohdalla ja LE-pysäköintipaikat mahdollisimman lähellä ko. sisäänkäyntiä.
• saattoliikennepaikat ja LE-pysäköintipaikat molemmissa polun päissä on merkittävä selkein ISA-tunnuksin paikan päällä ja karttoihin netissä ja opasteissa.
• luontopolun malli on pitkänomainen, jolloin autolla saapuva käyttäjä joutuu palaamaan samaa reittiä takaisin. Reitin varrelle tulee merkitä matka kumpaankin suuntaan takaisin lähtöpisteeseen vähintään n. 100 metrin välein.
• julkisen liikennevälineen käyttäjille pysäkkien on oltava myös esteettömiä, ovatko ne?
• onko LE-saattopaikat polun molemmissa päissä ja välittömästi luontopolun sisäänkäynnin luona?
• ovatko LE-pysäköintipaikat kuinka lähellä sisäänkäyntiä polulle ja onko niiltä kaikilta esteetön kulku sisäänkäynnille?
• onko polun pohjarakenne riittävän kantava myös pyörällisten apuvälineiden käyttäjille eli rollaattorista raskaaseen sähköpyörätuoliin?
• mikä on polun sivuttainen kaltevuus suurimmillaan ja kuinka pitkän matkan tällaista reitin osaa on?
• minkälainen polun valaistus on? Valon teho, valon väri ja kasvuston esteet valolle?
• tukikaiteen sijoittaminen toiselle laidalle mahdollistaisi sokean henkilön etenemisen itsenäisesti. Onko tätä mahdollista toteuttaa?
• polun varrelle on hyvä sijoittaa useampia levähdyspaikkoja (penkkejä).
• onko laavukatoksen alle tilaa kulkea pyörällisen apuvälineen, mm. sähköpyörätulin kanssa?
• kuvissa esitetty pöytäpenkki-yhdistelmä ei mahdollista monelle liikuntaesteisille esteetöntä siirtymistä penkille rautarunkorakenteen vuoksi. Pöydän päässä hyvin huomioitu tilaa pyörätuolin käyttäjälle.
• opastetaulun valaiseminen ja korkeus ei tullut esille esitetyssä materiaalissa.
• polku ei ole aidosti esteetön, jos saavutettavuus eli digitaalinen informaatio ei ole esteetöntä. Avoimeksi jäi, ovatko esitetyt nettisivut eli Diakonissalaitoksen ja Rinnekodin omat www-sivut sekä eri toimijoiden kanssa yhteistyössä välitettävä tieto sivustoilla Luontoon.fi, Retkipaikka.fi, Uuvi.fi, Out-dooractive.com siis varmasti saavutettavia (sis. mm. karttojen ja kuvien kuvailutulkkauksen)?
  
   

Espoossa 29.12.2022

Pirkko Kuusela                                         Hanne Österberg

Espoon Vammaisneuvoston                       Rakennetaan kaikille -työryhmän

puheenjohtaja                                          puheenjohtaja

Jakelu:          Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö

                    Espoon kaupunki, viherpalvelut

                    Espoon kaupunki, liikuntapalvelut

                    Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus

Tiedoksi:       Espoon vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän jäsenet