-Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Espoon uudistettavaan Rakennusjärjestykseen

Espoon vammaisneuvosto

Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo

Espoon vammaisneuvoston lausunto

1 (8)

11.12.2025

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Espoon uudistettavaan Rakennusjärjestykseen

Lausunto pohjautuu Rakennusvalvontakeskuksen esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 1.12.2025 sekä ehdotusaineistoon Espoon kaupungin www-sivuilla.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta uudesta Rakennusjärjestyksestä saadaan Espoolle riittävän tarkka ja yksiselitteinen ohje esteettömään ja turvalliseen rakentamiseen. 

Yleistä

Espoon vielä voimassa oleva rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012, joten se on auttamattomasti vanhentunut.

Espoon uudessa rakennusjärjestyksessä tulisi näkyä säädöspohjamuutoksina vahvistunut esteettömyys ja digisaavutettavuus. 

RAKA on vuosien aikana huomannut, että monet suunnittelijat painottavat vain Espoon ohjeita ja säännöksiä, eivätkä huomioi täysimääräisesti em. säädöspohjamuutosten tuomia velvoittavia määräyksiä ja ohjeita.

Erityisesti esteettömyyden ja digi-saavutettavuuden säädöspohja on muuttunut erittäin paljon sitten vuoden 2017:

 - Esteettömyysasetus (241/2017) tuli voimaan vuonna 2018. Asetuksen viittaukset on 
 päivitetty vastaamaan uutta rakentamislakia.
 - Uudessa Rakentamislaissa on pykälä paloturvallisuudesta, mutta edelleen on    
voimassa Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017), jota on päivitetty mm. asetuksella 239/2009 ja 927/2020. Päivitetyistä asetuksista 239 on tullut voimaan 1.1.2025 ja 927 tulee voimaan 1.1.2026.
- Uudessa Rakentamislaissa on pykälä käyttöturvallisuudesta, mutta  edelleen on voimassa Ympäristöministeriön asetus rakennusten käyttöturvallisuusasetus (1007/2017.). Mahdolliset päivitykset julkaistaan rakentamismääräyskokoelmassa, jota ylläpitää ympäristöministeriö
- Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (309/ 2019) tuli täysimääräisesti voimaan jo vuoden 2020 aikana. Tällä lailla pannaan täytäntöön julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten digi-saavutettavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU 2016/2102), laki tunnetaan myös saavutettavuusdirektiivi-käsitteellä.
- Laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista (102/2023) tuli täysimääräisesti voimaan 
6-2025. Tällä lailla pannaan täytäntöön tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU 2019/882). Laki tunnetaan myös esteettömyysdirektiivi-käsitteellä.
- Rakentamislaki (751/2023), erityisesti §35, tuli täysimääräisesti voimaan 1.1.2025.  Se korvasi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) rakentamista koskevat säännökset. Alueidenkäyttöä koskevat osat MRL:stä jäivät voimaan erillisenä Alueidenkäyttölakina.

- Espoon kasvava, mutta myös ikääntyvä väestö tarvitsee tiheään ja voimakkaasti rakennettuun kaupunkiympäristöön sekä siellä liikkumiseen 
esteetöntä, turvallista ja käyttötarkoituksenmukaista ympäristöä sekä rakennuksia ja rakenteita. 

- Esteetöntä rakentamista edistämällä ja digi-saavutettavia palveluita (erityisesti liikkumisen mobiilisovellukset) tarjoamalla saadaan myös ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, kun esimerkiksi usein korkeita kustannuksia tuottavien mukautettujen ratkaisujen tarve poistuu.  
RAKA huomauttaa, että palvelut kuuluvat kaikille. Vammaispalvelu-yksikön (nyt hyvinvointialueen järjestämiä) järjestämät palvelut vammaisille ovat vain tukipalveluita, joilla mahdollistetaan yhdenvertainen osallistuminen vammaisille henkilöille. Ei siis ole olemassa vammaisille tarkoitettua kirjastoa, koulua (erityiskoulut on Espoossakin lakkautettu sairaalakoulua lukuun ottamatta) tai vaikka liikuntakeskusta.

Osa tässä lausunnossa annetuista RAKAn kommenteista saattaa koskea muita Rakennusvalvonnan ohjeita ja RAKA toivookin niiden välittämistä oikeille tahoille.

Kommentit Rakennusjärjestys-ehdotukseen kohdittain:

§ 3

- Kohdassa mainitut suunnitelmat (Lähiympäristö-, maisema- ja korttelisuunnitelmia sekä arvottamisselvitykset) tulisi olla saatettu myös ajan tasalle esteettömyyden säädöspohjamuutosten mukaisesti.

§ 6

- Tontin rajan ylittäminen tulisi olla sallittua vain äärimmäisen harvinaisessa tilanteessa. Esteettömyys on enemmän kuin pelkkä kadun ja muun yleisen alueen käyttö.

- Kohdassa tulisi ylityksen osalta korostaa esteettömyyttä eli jäävän katualueen leveys ei saa kaventua, eikä kulkutilan vapaa korkeus alentua. 
Esimerkkinä näkövammainen valkoisen kepin käyttäjän, joka ottaa kepillä kulkusuuntaa jalkakäytävän sisäreunasta eli tontin reunasta tai pyörällisellä apuvälineillä kulkijalla on avustaja, jonka tulee kulkea saatettavan sivulla.

- Tontilla tapahtuma rakentaminen vaikeuttaa usein kuormien tuomisen ja laitteiden käyttämisen vuoksi katuosuuden käyttöä sekä kadun kunnossapitoa. Molempiin asioihin ja riittäviin sekä turvallisiin katurakentamisen merkintöihin (aidanteet ym.) pitää kiinnittää lisää huomiota, koska Espoossa rakennetaan todella paljon ja liikkumisen esteistä kärsivät eniten liikkumisesteiset ja toimimisesteiset henkilöt.
 

§ 7

- Rakennettaessa lähelle kiinteistön rajaa tulee aina huomioida esteettömyys s.e., rakennus ei aiheuta näköestettä toiselta kiinteistöltä poistuttaessa.

- Naapurikiinteistön omistajan tai haltija kiellon huomiotta jättäminen rakennusvalvontaviranomaisen toimesta on aina haitta naapurikiinteistölle, myös joissakin tapauksissa esteettömyyden kannalta. 
Yleisesti mietityttää viranomaisen vastuu tilanteessa, jossa naapurikiinteistölle aiheutetaan päätöksellä sellaista haittaa, jossa myös kiinteistön arvo laskee.

§ 8

- Myös rakennuksen korkeusaseasemalla voi olla merkitystä käyttäjien tai naapureiden esteettömän kulkemisen kannalta.

§ 9

- Valoa tuottavien mainosten sijoittaminen pitää suunnitella ja toteutusta voida muuttaa, mikäli mainoksen sijoittelu aiheuttaa haittaa. Erityisesti valotehoon pitää voida puuttua, mikäli se aiheuttaa häikäisyä, haittaa (esim. voimakas vilkkuminen) tai muuten osoittautuu ympäristöön sopimattomaksi.

- Pelkkien mainosvalotaulujen käytön kieltäminen asuinrakennuksissa ja niiden lähellä klo 22-07 välisenä aikana voisi olla yksi ratkaisu lisääntyvään ongelmaan.

§ 10

- Lyhyesti ilmaistuna riittävä valaistus on kuitenkin tärkeää ja turvallisuuden lisäksi myös esteettömyysteko.

- Kiinteistöjen opastaulujen koon suurentamista ja valaisemisesta voisi suositella, koska tiiviissä rakentamisessa oikean kiinteistön löytämisen helppoudella on merkitystä myös liikenteen sujuvuudelle.

§ 13

- Pihamaan rakentamisen tulisi olla myös mahdollisuuksien mukaan esteetöntä ja lumen läjityspaikka ei saa aiheuttaa estettä kulkemiselle.

- Lumen läjityspaikkojen merkintä on myös mainittava. Lumen läjityspaikkojen esteenä ei voi olla alla oleva soveltumaton kasvillisuus, vaan lause on muotoiltava siten, että lumen alle jäävä kasvillisuus on oltava niihin olosuhteisiin sopivaa.

- Lumen läjityksen kielto on mainittuna 
’… eikä lunta saa siirtää tie-, katu- tai muille yleisille alueille.’ 
Pitääkö tässä mainita myös ’muille yksityisille tai yleisille alueille’, sillä runsaslumisina talvina lunta läjitetään surutta paikkaan, jossa vaini se kasaaja katsoo, ettei lumi siinä kohdassa ei haittaa ketään, joten lunta usein kasataan myös yksityisten naapurikiinteistöjen alueille sekä yleisille alueille.  

§ 15

- Tukimuurin tai pengerryksen rakentaminen ei saa estää naapurikiinteistölle saapumista tai poispääsyä esteettömästi eli esim. tukimuurin rakentaminen rajalle/ lähelle rajaa ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa naapurikiinteistön lähellä rajaa oleva sisäänajo muuttuu esteelliseksi tai esteellisemmäksi kulkea.

§ 16 

- Hulevedet pitäisi johtaa pois, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle, naapureille, kadun käyttäjille tai kadun rakenteille. Kuitenkin usein keväisin on ongelmia monissa paikoissa, kun sulamisvedet valuvat ja jäätyvät yön aikana peilikirkkaaksi jääpinnaksi aiheuttaen haittaa turvallisuudelle ja esteettömyydelle.
Em. asiaan tulisi saada parannusta, joko suunnittelua tai toteutusta parantamalla.

§ 17

- Esteettömyys olisi ehdottomasti mainittava ensimmäisessä kappaleessa!

- Ensinnä voisi korostaa vielä sitä, että joskus ymmärretään liikkumisesteisten autopaikat vain saattoliikenteen paikoiksi. Siksi olisi hyvä käyttää termejä 
liikkumisesteisten pysäköintipaikat ja 
liikkumisesteisten saattoliikennepaikat.
(Poikkeuksena liikkumisesteisten saattoliikenneasiassa on päiväkotien saattoliikenne, joka koskee kaikkea päiväkodin saattoliikennettä, sillä määräysten mukaan päiväkotilapset luovutetaan ja vastaanotetaan vain ’kädestä käteen. Tällöin kaikki lapsia päiväkotiin tuovat pysäköivät auton saattoliikennepaikalle useimmiten maksimissaan alle 15 minuutiksi saattaakseen tai noutaakseen lapsen päiväkodin henkilökunnalta.)

- Huomiona tässä kohden se, että Valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä on käytössä sana ’autopaikka’, mutta em. syystä sanat ’pysäköintipaikka ja saattopaikka’ ovat paremmin tarvetta ja toimintaa kuvaavampia.

- Liikkumisesteisten autopaikkojen sijoittelun mainintaan voisi lisätä tärkeän myös toisen tärkeän asian: ’Liikkumisesteisten auto pysäköintipaikat tulee sijoittaa niiden käytettävyyden kannalta tarkoituksenmukaisesti esteettömän ja mahdollisimman lyhyen kulkuyhteyden päähän porraskäytävästä sisäänkäynnistä’

- Liikkumisesteisten saattoliikenteen sijainti tulisi olla esteettömän sisäänkäynnin kohdalla, joka on katettu.

- Polkupyörien ja (sähkö)potkulautojen pysäköintipaikka ei saa olla sijoitettuna lähemmäksi esteetöntä sisäänkäyntiä kuin on saattoliikennepaikka.

- Jalankulkuliittymä tontille tulisi olla esteetön ja jos liittymiä on monta, niin esteetön jalankulkuliittymä tulisi johtaa lähimmälle esteettömälle sisäänkäynnille.

- Kaupungin määrittämissä reunakivissä (mm. tyyppi) tulee huomioida esteettömyys.

§ 18

- Vajojen ja muiden rakennelmien rakentaminen ja siten sijoittaminen kiinteistölle ei saa aiheuttaa haittaa naapureille, ts. naapurikiinteistön kulkuliittymä tulee pysyä näkyvyydeltään ja kuljettavuudeltaan esteettömänä, jos se on sitä ollut aikaisemminkin.

§ 19

- Kohdassa lukee ’Aita ei saa muodostaa näkemäestettä kadulle tai tielle ajettaessa.’ Tämä tarkoittanee myös naapurikiinteistöltä näkemistä kadulle tai tielle, mutta onko asia selvä aidan rakentajalle?

- RAKA on huolissaan todennäköisesti luvan saaneista korkeista kasviaidoista, jotka muodostavat vaarallisen näkymäesteen katujen risteyskohdissa. Aidat ovat istutuksia, joten RAKA haluaakin kiinnittää huomiota lupaprosessiin, jos siinä ei huomioida aitakasvuston kasvupotentiaalia, mikä voi olla esim. tuija-aidoilla jopa 6 metrin korkeuteen saakka.

§ 21 ja § 22

- Rakentamislain tuomat vapautukset eli alle 30/12/20 m2:n kokoisten rakennusten rakentaminen on Espoossakin tuonut villiä sijoittelua etenkin pienille tonteille näissä lupamenettelystä vapautetuille rakennuksille.
RAKA on huolissaan edelleen esteettömyydestä, kun tällaisia rakennelmia ilmestyy nyt Espoossakin liian lähelle naapurikiinteistöjen rajaa mm. näkymäesteeksi kuljettaessa tielle.

Luku V
- Myös kaava-alueen ulkopuolisilla alueilla esteettömään rakentamiseen tulee kiinnittää huomiota.

§ 30 

- Esteettömyys tulee aina toteutua, vaikka rakennusta muunneltaisiin.

§ 31 

- Espoossa rakennetaan kiihtyvällä vauhdilla tiiviisti. Nykyiset kulttuuriarvoltaan merkittävät kohteet tulee kuitenkin säilyttää.

- Mainittu asemakaavan voimassaoloaika tulisi olla lyhempi, max. 10 vuotta, kun lupahakemukseen olisi jo liitettävä selvitys kiinteistön luonto- ja kulttuuriarvoista. 

- Viherelementeillä on tärkeä tehtävä pienilmaston säätelyssä. Ilmaston lämmetessä ja hellekesien lisääntyessä vammaisten ja toimimisesteisten ihmisten olisi tärkeätä saada vilpoisia paikkoja lähelle omaa kotia.

§ 32

-  Alunperinkin suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa huomioida ja painottaa esteettömiä materiaalivalintoja. 

§ 33

- Kulttuurihistoriallisessa arvossa on huomioitava myös maisema.

- RAKA pohtii, miten tehdä päätös, mikä rakennus kannattaa säilyttää, ja entä miten siitä tehdään esteetön? 
Elinkaariajattelussa, kun rakennuksia korjataan, tulisi yhä enemmän korostaa esteettömiä ratkaisuja rakennuksen saamiseksi soveltuvaksi kaikkien (myös toimimis- ja liikkumisesteisten) käytettäväksi.

§ 37 
- Kohdassa ’Muuntamot, jakokaapit ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai erillisinä siten, etteivät ne haittaa kadun käyttöä tai kunnossa- ja puhtaanapitoa eivätkä häiritse kaupunkikuvaa.’  lisätään sana ’Esteettömyyttä’

- Kohdassa ’Ellei rakentamislaista muuta johdu, julkiseen kaupunkitilaan voidaan kaupungin (tonttiyksikkö) luvalla sijoittaa ravitsemuspalveluihin liittyviä vähäisiä rakennelmia ja rakennuksia.’ pitäisi mainita jälleen se, että vähäiset rakennelmat ja rakennukset tulisi olla esteettömiä/ käytettävissä esteettömästi.

§ 38 
- Jälleen kohtaan ’Rakennelmien, laitosten ja rakenteiden on oltava tarkoitukseensa käyttökelpoisia, turvallisia ja kestäviä.’ olisi hyvä lisätä sana esteettömiä.

- Yleisesti ottaen kohdissa 37 ja § 38 kaivataan enemmän valvontaa, jotta esteettömyys toteutuu aidosti. Usein se suunnitelma on hyvä, mutta toteutus sitten onkin ihan muuta.
Esimerkkinä kaupunkitilaan, Tapiolaan sijoitetut myyntikojut, jotka on joka vuosi sijoitettu näkövammaisten maassa olevan taktiili-laattaraidan päälle. Eli valkoisella kepillä kuljettaessa se keppiä ohjaava raita johdattaakin esteettömän reitin sijaan täysin esteellisesti päin myyntikojua! 

§ 41 
- Hyvä ja riittävä valaistus on esteettömyysteko.

§ 42

- Tapahtumien järjestäminen -kohdassa kaivataan myös enemmän valvontaa, jotta esteettömyys toteutuu aidosti. 
Usein se suunnitelma on hyvä, mutta toteutus sitten onkin ihan muuta.
Esimerkkinä kaupunkitilaan Tapiolaan sijoitetut myyntikojut, jotka on joka vuosi sijoitettu näkövammaisten kulkemista ohjaavien maassa olevan taktiili-laattaraidan päälle. Eli valkoisella kepillä kuljettaessa se keppiä ohjaava raita johdattaakin esteettömän reitin sijaan täysin esteellisesti päin myyntikojua!
Tapiolassa on myös sähköjen johdotus aiheuttanut kompastumisia, joten siihenkin tarvittaisiin lisää suunnittelua ja/tai toteutuksen valvontaa esteettömyys- ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

§ 43 

- Työmaan perustamisessa tulee huomioida myös esteettömyys.

- Työmaiden osalta suurin ongelma ovat kuitenkin kiertoreitti ja sen esteettömyys samalla huomioiden, että esteetön reitti tulisi olla lyhin reitti!
Huonona esimerkkinä jälleen Tapiolan massiivinen rakennustyömaa, jonka esteetön kiertoreitti on niin valtavan pitkä, että sitä ei ole mahdollista kulkea ilman esteetöntä ajoneuvoa. Tämä ei ole yhdenvertaista ja RAKA pyytääkin jatkossa huomioimaan tällaiset massiiviset kiertoreitit ja niiden kiertämisen suunnittelu esim. siten, että mukaan otetaan esteetöntä bussiliikennettä tms.

§ 47 

- Työmaiden reittien opastetaulut eivät useinkaan ole valaistuja. Tämän asian voisi korjata tässä ohjeessa vaadittavalla valaistuksella. Nykyaikana valaistuksen toteuttaminen on helppoa vähävitaisten LED-valojen avulla. Hyvänä esimerkkinä valaistuksesta pitkillä ja pitkäaikaisilla työmaareiteillä on kaupunkiradan reittien LED-valonauhat.

- Esteettömyyskysymysten yhteystiedot olisi hyvä lisätä työmaatauluun

§ 49 

- Työmaiden loputtua on tärkeää katuosuuksien palauttaminen tosiasiallisesti esteettömiksi. Valitettavasti tämä toteutuu edelleenkin harvoin! 
Esim. suojateiden viistotukset ja korjauspaikkaukset asfaltissa eivät ole alkuperäisen tasoa lähelläkään jättäen alueen esteelliseksi kulkea.

§ 50 

- Tällä hetkellä on suunnitteilla isohkojakin kaava-alueita, joilla on alueellinen pysäköinti ja mm. jätehuolto. Kumpikaan ei ole yhdenvertainen tai esteetön ratkaisu.

Esim. Tiilismäenrinne – asemakaavassa on jätehuollon keräyspiste vain yhdessä kohtaa ns. suljettua korttelialuetta aiheuttaen sen, että matka kotitalon ulko-ovelta jätepisteelle voi olla satoja metrejä, mikä on pyörällisillä apuvälineillä liikkuville liikkumisesteisille henkilöille mahdoton matka toteuttaa. Tällöin heidän ainoa mahdollisuus saada jätteet ko. pisteeseen on käyttää jonkinlaista taksiliikennettä, mutta eri asia on, saako joskus haisevankin jätekassin ottaa mukaan taksiin.

Toisena esimerkkinä Biologi-asemakaava, jossa jätehuollon keräyspiste sijaitsee pysäköintihallissa. Pysäköintihallin korkeus ei ole kuitenkaan riittävä ns. suurelle 
LE-saattoliikenteen autolle (korkeus on ambulanssin korkeus), vaikka muuten ko. halliin tietenkin ajetaan autoilla. 

§ 59

- RAKA toivoo linkkeihin esteettömyyssäädösten ja muiden suositustenasioiden linkkejä
Muuta
RAKA pyytää saada vastauksen tähän lausuntoon
 

Espoossa    11.12.2025

Pirkko Kuusela                                         Hanne Österberg
Vammaisneuvoston puheenjohtaja         Rakennetaan kaikille -työryhmän puheenjohtaja

Jakelu
Espoon kaupunki, kirjaamo kirjaamo@espoo.fi 
Rakennusvalvonta

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän jäsenet ja varajäsenet