Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille- työryhmän lausunto Espoon koulujen suunnittelusta ja koulusuunnitteluohjeessa huomioitavaksi

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille- työryhmän lausunto Espoon koulujen suunnittelusta ja koulusuunnitteluohjeessa huomioitavaksi

Espoon vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä kiittää mahdollisuudesta tuoda esille havaitsemiaan ongelmakohtia koulujen esteettömyydessä, käytettävyydessä ja turvallisuudessa sekä kommentoida päivitettävää koulusuunnitteluohjetta.

Yleistä

Palvelut kuuluvat kaikille eli vammaisten kuntalaisten tulee voida käyttää kaikkia palveluita yhdenvertaisesti. Vammaispalvelut (nyt hyvinvointialueella) tuottavat vain tukipalveluita, joiden avulla vammainen henkilö esim. pääsee kodistaan haluamaansa paikkaan, vaikkapa kirjastoon, työväenopistoon, koulukiinteistön tiloihin, liikuntahallille tms.

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) on viime vuosina kiinnittänyt huomiota koulukiinteistöjen kaikenlaiseen (tila, kalusteet ja muu varustelu) esteettömyyteen, käytettävyyteen ja turvallisuuteen. Koulukiinteistöjen tilojen ja varustuksen suunnittelu esteettömyyden ja saavutettavuuden kannalta on nykyisin entistä tärkeämpää paitsi kaikkien kiinteistöjä käyttävien ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden vuoksi, niin myös voimakkaasti lisääntyvän inkluusion ja lähikouluperiaatteen lisääntyvän toteuttamisen vuoksi.

Espoo on paraikaa lakkauttamassa yhtä erityiskoulua, jonka myötä toimintaesteisiä oppilaita siirtyy lähikouluihin suuri määrä.

Erittäin tärkeä asiaa huomioitavaksi on se, että ulkopuolisia tiloja opetustiloina hyödynnettäessä (vuokrattaessa) on tilavuokrauksessa oltava vaatimus tilojen esteettömyydestä.

Vammaisneuvosto toivoo jatkossa voivansa olla osa koulusuunnitteluprosessia esteettömien, saavutettavien ja turvallisten koulukiinteistöjen saamiseksi Espooseen.
Vammaisneuvoston tavoitetilana on, että kaikki Espoon koulut ja päiväkodit piha-alueineen ovat esteettömiä!

Käyttäjäryhmät

Koulukiinteistön käyttäjäryhmä on usein paljon ajateltua laajempi. Oppilaiden lisäksi tilat, kalusteet ja varusteet tulee olla käytettäviä, esteettömiä ja turvallisia myös henkilökunnalle, omaisille ja läheisille sekä kuntalaiskäytölle.

Tilojen tulee sopia kaikenlaisille käyttäjäryhmille. Esteetön reitti tulee olla aina lyhin reitti.

Toimintaesteisen henkilökunnan määrä tulee jatkossa lisääntymään, kun työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmat lisätä työllisyysastetta myös toimintaesteisten työntekijöiden määrää voimakkaasti kasvattamalla toteutuvat. Läheisten ja omaisten esteettömyystarpeet ovat yhdenvertaisen osallisuuden kannalta yhtä tärkeitä kuin toimintaesteisten oppilaiden. Koulukiinteistöjen käytön tehostaminen etenkin kuntalaiskäytön lisääntymisen kautta tuo myös tarpeita saada kaikkien Espoon koulukiinteistöjen tilat ja varusteet esteettömiksi, käytettäviksi ja turvallisiksi.

Säädösperusta

Yleinen esteettömyyden vaatimus tulee Maankäyttö- ja rakennuslaista, minkä lisäksi meillä on esteettömyyttä ja saavutettavuutta jo laajasti edellyttävää säädöspohjaa:

esteettömyysasetus tuli voimaan vuonna 2018,
saavutettavuusdirektiivi eli digitaalinen esteettömyys on ollut myös voimassa täysimääräisesti 2019 lähtien,
ja vielä lisäksi tulossa on esteettömyysdirektiivi, joka linjaa, että kaikki direktiivissä linjatut palvelut ja tuotteet oltava esteettömiä v.2025.
Myös käyttöturvallisuus- ja paloturvallisuusasetukset on tärkeää huomioida ja ennen kaikkea toteuttaa.
Vammaisneuvosto esittää em. listauksen lisäämistä/ täydentämistä koulusuunnitteluohjeen  tietopohjaviittauksiin, jotta nykyiset ja tulevaisuuden esteettömyysvaatimukset  täyttyvät rakentamisessa.

Termistö

- Saavutettavuus-termi on jo käytössä saavutettavuus-direktiivin kautta ja sillä tarkoitetaan digitaalista esteettömyyttä.
Olisi hyvä käyttää jotain muuta termiä asiakirjassa sekaannusten välttämiseksi. Esim. lähestyminen/ lähestyttävyys voisi olla toimiva termi. (=s.12 alkavan luvun otsikon muotoilu olisi siis oikeampi muodossa ’Esteetön koulurakennus’).

-Espoo käyttää koulukiinteistöjen muusta käytöstä ’yhteiskäytön’ lisäksi myös termiä ’kuntalaiskäyttö’. Mikä on Espoo-tasolla oikea ja yhtenäinen termi asialle?

-LE= liikuntaesteinen

RAKAN kommentit ja huomiot kohtaan

YLEISTÄ SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA

Ulkopuolisia tiloja opetustiloina hyödynnettäessä (vuokrattaessa) on erittäin tärkeää huomioida tilavuokrauksessa vaatimus tilojen esteettömyydestä.

• Tilasuunnittelussa huomioitava riittävä ovileveys ja avaruus sekä tärkeänä turvallisuustekijänä käytävien leveys. Sähköpylväiden sijoittelu keskelle huonetta lisää esteitä huoneessa liikkuville.
• Miellyttävä tilaympäristö syntyy sekä visuaalisin että ääniympäristön keinoin. Rauhallisen, mutta riittävän kontrastisen värimaailman, häikäisyneston sekä kaikumista estävien materiaalien käyttö auttaa kaikkia eikä pelkästään aistikuormittuneita oppilaita ja muita käyttäjiä.
• Induktiosilmukoiden asentaminen isoihin tiloihin on tärkeää, mutta pienemmissä tiloissa voisi olla joustavuudenkin kannalta käytössä siirrettävä ns. kaulasilmukka.
• Tietoteknologiavarustelussa huomioitava jo nyt voimassa oleva saavutettavuusdirektiivi eli digitaalisen esteettömyyden lisäksi v.2025 täysmääräisesti voimaan tuleva laitteisiin ulottuva esteettömyysdirektiivi (mm. tietokoneet ja käyttöjärjestelmät, puhelimet ja televisiot,)
• Liikunnan lukitusalueen tulee sisältää mainitun liikuntasalin, puku- ja pesutilat, koulun ja liikuntaseurojen yhteisen liikuntavälinevaraston, liikuntaseurojen käytössä olevan siivouskomeron ja esteettömän wc:n lisäksi esteettömät puku- ja pesutilat.
  RAKA on todennut liian usein, että LE-wc-tila osoitetaan myös LE-puku- ja pesutilaksi!  Kuinka moni ns. terveistä ihmisistä suostuisi peseytymään ja pukeutumaan pienessä wc-tilassa, johon itsensä lisäksi pitää mahtua myös usein avustaja?
  Puku- ja pesutilojen muunneltava toteutus siten, että niissä on esim. vaatekoukkuja alemmalla tasolla ja suihku tanko on myös alemmalla tasolla, ratkaisisi tilanteen, joss liikuntaesteisten ryhmä haluaisi osallistua liikunnan kuntalaiskäyttövuoroon. Nyt ryhmätoiminta ei ole mahdollista, jos puku- ja pesutiloina on yksi LE-wc.
• Kouluruokailun suunnittelussa pitää miettiä esteetöntä kulkureittiä ja omatoimisuuteen tähtäävää jakelulinjastoa. Käsienpesupiste tms. desinfiointipiste tulee olla myös korkeussäädettävä tai vastaavasti löytyä toiselta, matalammalta tasolta.
• Esteettömyys tulee olla prioriteetti kaikissa kouluissa, jotta voidaan laajasti käyttää soveltavia  opetusmenetelmiä, eikä koskaan olisi tarvetta vapautukseen opetuksesta esteellisyyden vuoksi.

RAKAN kommentit ja huomiot kohtaan

LÄHESTYMINEN KIINTEISTÖLLE, PIHA ja ULKORAKENTEET

• Lähestyminen kiinteistölle on aina oltava esteetöntä, ei vain ajoneuvoille.
  Huom. myös reitti kuntalaiskäytön oville (esim. liikunnan lukitusalue) on oltava esteetöntä.
• Esteetön reitti pääovelle on oltava lyhin reitti.  Erityisesti pihan kaltevuudet huomioitava.
• Pihasuunnittelussa esteettömyys tarkoittaa yleensä tylsää ja tasaista pihaa, mutta todellisuudessa esteetön piha voidaan suunnitella monimuotoiseksi ja eläväksi eri tasoeroja eri käyttäjäryhmille tarjoten (piha toimii usein myös alueen asukkaiden lähiliikuntapaikkana).
• Pihan luiskien kaiteet ja levähdyspenkit kahdelle korkeudelle on muistettava.
• Alaluokkien leikkipihalle tulee saada ainakin yksi esteetön leikkiteline.
• Talvikunnossapito tulee suunnitella ja toteuttaa hyvin LE-saattoliikennepaikan ja LE-pysäköintipaikkojen kannalta.
  HUOM! Koulukuljetuksen tulee AINA päästä vähintään saattoliikennepaikalle, mieluiten ovelle talviaikaan. Kuluneen talven kamala esimerkki pienestä koululaisesta, joka jätettiin lumimassojen vuoksi kauaksi saattopaikasta ja hän kaatui, eikä vammansa vuoksi päässyt ylös lumihangesta!
• Lumen läjityspaikan osoittaminen kiinteistöllä estää lumen läjittämistä käytettävyyden vastaisesti LE-pysäköintipaikalle.

RAKAN kommentit ja huomiot kohtaan

AJONEUVOLIIKENNE ja PYSÄKÖINTI eli LE-SAATTOLIIKENNE JA LE-PYSÄKÖINTIPAIKAT

• Saattoliikenne on eri asia kuin LE-pysäköinti.
  Saattoliikennettä on paljon muutakin kuin erityisen tuen oppilaiden kuljetus.
  
• Saattoliikennepaikka (isolle LE-autolle sopiva) on oltava pääoven välittömässä läheisyydessä ja mieluiten katettu alue.
  LE-saattoliikennepaikka on suunniteltava myös kuntalaiskäytön sisäänkäynnille, jos se on eri kuin pääsisäänkäynti.
• Saattoliikenne on turvallisinta vilkkaalla koulupihalla, kun se toteutetaan ns. läpiajettavana.
  
• Saattoliikennepaikan käyttötarkoituksen ollessa suunniteltu vain LE-autoliikenteelle, tulee se merkitä erillisellä ISA-tunnuksella. Merkin korkeusasema olisi hyvä olla 1200 mm. Myös ajoratamerkintä LE-saattopaikalle on suotavaa.
  
• LE-pysäköintipaikkojen on oltava lähimmät merkityt pysäköintipaikat.

 

RAKAN kommentit ja huomiot kohtaan

SISÄÄNKÄYNNIT

• Esteettömien sisäänkäyntien olemassaolo ei takaa esteetöntä pääsyä, jos ja kun ko. sisäänkäynti ei ole käytössä esim. kuntalaiskäytön aikana. On siis erittäin tärkeää miettiä aidosti lyhintä ja käytännössä parasta reittiä esteettömään kulkemiseen niin koulupäivän kuin illankin aikana.
• Pääsisäänkäynnin ja kuntalaiskäytön sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella myös pyörätuolilla liikkuville ja itse painike tai koodinäppäimistö oltava näkövammaisen käytettävä, siis haptinen eli tuntoaistiin perustuvia (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä) Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki.
  Tällaisia kohteita ovat mm. sisäänpääsyn painikkeet, erilaiset hätäpainikkeet, lokerikoiden ja kodinkoneiden näppäimet, yms.
  
• Kaikille sisäänkäynneillä pitäisi olla mahdollisuus tarvittaessa laittaa irtoluiskat, mutta pääsisäänkäynti ja kuntalaiskäytön sisäänkäyntien tulee olla aina esteettömiä.
  Tässä kohden mainitaan aivan uusien koulujen sisäänkäyntien kaltevuus pituus ja vaakasuunnassa yhtä aikaa. Tällainen toteutus on käytännössä usein esteellinen ja liukkaalla kelillä kaikille käyttäjille vaarallinen.
• Tuulikaapin lattiamateriaali on sovelluttava aina pyörällisten apuvälineiden käyttäjille.

RAKAN kommentit ja huomiot kohtaan

AULAT, KÄYTÄVÄT ja MUUT ISOT YHTEISTILAT

• Käytävät ovat nykysuunnitelmissa liian kapeat ja soveltuvat huonosti isoissa opetusyksiköissä erilaisten liikkujien (apuvälineiden kanssa) turvallisesti käytettäviksi. Ns. hitaat jäävät nopeiden jalkoihin.
• Osa naulakoista ja säilytyskaapeista tulee soveltua esim. pyörätuolin käyttäjille, joten ne tulee sijoittaa matalammalle.
• Lukittavista säilytyskaapeista osa on oltava käytettäviä ainakin muutamia myös näkövammaisten osalta eli haptisia = tuntoaistiin perustuvia näppäimistöjä/ lukitusjärjestelmiä.
  Nykyinen, monessa koulussa oleva HSL-lipulla toimiva mekanismi ei ole toimiva ratkaisu näkövammaisille.
• Aula- ja käytävätiloissa huomioitava hahmotuksen parantaminen mm. kontrastivärein. Katto-opasteilla saadaan lisäohjautuvuutta ruuhkaisissa kohdissa.
• Miellyttävä tilaympäristö syntyy sekä visuaalisin että ääniympäristön keinoin. Rauhallisen, mutta riittävän kontrastisen värimaailman, häikäisyneston sekä kaikumista estävien materiaalien käyttö auttaa kaikkia eikä pelkästään aistikuormittuneita oppilaita ja muita käyttäjiä.
• Naulakkoratkaisussa on havaittu hyviä käyttökokemuksia siinä, että naulakot on sijoitettu luokkiin tai solu-alueiden yhteistilaan.
• Kouluruokailun suunnittelussa pitää miettiä esteetöntä kulkureittiä ja omatoimisuuteen tähtäävää jakelulinjastoa. Käsienpesupiste tms. desinfiointipiste tulee olla myös korkeussäädettävä tai vastaavasti löytyä toiselta, matalammalta tasolta.
• Liikuntasalien lattiamateriaali tulee olla kova, mieluiten puuta. Joustava materiaali (joustolattia) estää pyörällisten apuvälineiden käytön kokonaan ja vaarantaa muutoin huonosti liikkuvien tasapainoa
  Huom! Liikuntatilojen varausjärjestelmään tulee pikaisesti saada tietona joustolattiaominaisuus, jotta pyörällisillä apuvälineillä, tai koripalloa pelaavat tai tanssijat tietävät olla hakematta tätä salia.

RAKAN kommentit ja huomiot kohtaan

HUONETILAT

• Tilasuunnittelussa huomioitava riittävä ovileveys ja avaruus.
  Sähköpylväiden sijoittelu keskelle huonetta lisää esteitä huoneessa liikkuville.
• Miellyttävä tilaympäristö syntyy sekä visuaalisin että ääniympäristön keinoin. Rauhallisen, mutta riittävän kontrastisen värimaailman, häikäisyneston sekä kaikumista estävien materiaalien käyttö auttaa kaikkia eikä pelkästään aistikuormittuneita oppilaita ja muita käyttäjiä.
  
• Induktiosilmukoiden asentaminen isoihin tiloihin on tärkeää, mutta pienemmissä tiloissa voisi olla joustavuudenkin kannalta käytössä siirrettävä ns. kaulasilmukka.
• Kaikissa tiloissa pitää olla muunneltavuutta varustelussa - esteettömyyttä tarvitseville käyttäjille pitää olla eri lailla (korkeus) säädettäviä (sähköisiä), siirreltäviä työpisteitä kiinteistössä käytössä, esim. esim. mikroskooppipöytä, kotitalouspöytäyksikkö, musiikintuottamispöytä  ja muut taitoaineluokkien työpisteet.
• Opetustilanteessa pitää päästä myös liitu-/valkotaulun, tietokoneen tms. esityslaitteen luo esteettömästi.
• Kouluruokailun suunnittelussa pitää miettiä esteetöntä kulkureittiä ja omatoimisuuteen tähtäävää jakelulinjastoa. Käsienpesupiste tms. desinfiointipiste tulee olla myös korkeussäädettävä tai vastaavasti löytyä toiselta, matalammalta tasolta.
• -juomavesipiste tulee olla myös korkeussäädettävä tai jossakin matalammalla korkeudella.
• Verstaan erikoistilat, kuten märkätyötila, pimiö, kuvausstudio ja pintakäsittelytila tulisivat myös olla esteettömiä aidon oppimiskokemuksen saamiseksi.
• HUOM! (fysiikan ja kemian) yms. luokan hätäsuihku ja hätäpainike on oltava myös esteettömästi käytettävissä ja haptinen eli tuntoaistiin perustuva käyttökytkin!
• Esiintymis- ja katsomotilojen suunnittelussa tuolle ottaa huomioon, että myös toimintaesteinen henkilö, oppilas, kuntalaiskäyttäjä, opettaja tai vaikka omainen on molempien tila-alueiden käyttäjä. Näyttämöllekin tulee siis päästä esteettömästi ja turvallisesti.
• Varusteille pitää varata oma, asiamukainen säilytyspaikka. Tällaisia ovat esim. esteetön ompelukone, liikuntavälineitä yms. laitteiden JA ajoittain tarvittavia muita apuvälineitä.
• Liikuntavälinevarastoon on päästävä esteettömästi.
• Osa naulakoista tulee soveltua esim. pyörätuolin käyttäjille, joten ne tulee sijoittaa matalammalle.
• Henkilökunnan työ- ja taukotiloihin on päästävä esteettömästi ja myös henkilökunnan LE-wc-tilan lisäksi on oltava käytössä sille tarkoitettu esteetön puku- ja pesutila.
  Erityisenä mainintana terveydenhoitajan yms. yksityisyyttä vaativien kohtaamisten tilojen esteettömyys.

RAKAN kommentit ja huomiot kohtaan

HISSIT

• Hissien tulee olla puhuvia, jos kiinteistössä on yli kaksi kerrosta ja vähintään merkkiäänellä muutoin.
• Hissien näppäimet tulee olla kohokirjaimilla merkittyjä samoin ulkopuolen kerrosopaste.
• Hissien sijainti ei automaattisesti takaa pääsyä eri kerroksiin, jos ja kun se ei ole käytössä esim. kuntalaiskäytön aikana. On siis erittäin tärkeää miettiä aidosti lyhintä ja käytännössä parasta reittiä esteettömään kulkemiseen niin koulupäivän kuin illankin aikana.

RAKAN kommentit ja huomiot kohtaan

OPASTEET ULKONA JA SISÄLLÄ

• Opasteet ulkona vaativat riittävän suuren, selkeän fontin ja kontrastin taustaan sekä valaistuksen.
  Kiinteistön nimikyltin RST-väri on riittämätön erottumaan vaaleasta taustasta eli koulun nimi ei näy! Tämä asia voidaan korjata helpoimmin tumman taustalevyn asentamisella, jos seinän väriä ei haluta muuttaa tummemmaksi= kontrastilaskuri käyttöön värisuunnittelussa.
  Ks. Espoon graafinen ohjeisto 2021 ja Espoon ohjeita opasteiden suunnitteluun 2021, paitsi opasteohjeen s.12 kuva, jossa on väärä esimerkki selkeästä opasteesta.
• Aula- ja käytävätiloissa huomioitava hahmotuksen parantaminen mm. kontrastivärein. Katto-opasteilla saadaan lisäohjautuvuutta ruuhkaisissa kohdissa.
• Sisätilojen opasteissa huomioitava myös kontrastit, häikäisy, fontti, sen koko ja valaistus,
  Ks. Espoon graafinen ohjeisto 2021 ja Espoon ohjeita opasteiden suunnitteluun 2021, paitsi opasteohjeen s.12 kuva, jossa on väärä esimerkki selkeästä opasteesta.

RAKAN kommentit ja huomiot kohtaan

WC-, PUKU- ja PESEYTYMISTILAT

Esteettömiä, molemmin puolin käytettäviä wc-tiloja tulee olla riittävästi. Huom! Kiinteiden rakenteiden ulkopuolella pyörähdysympyrä oltava vapaata tilaa 2 metrin korkeuteen saakka.
Erityisesti tilojen sijainnin opastukseen tulee kiinnittää huomiota.

Liikunnan lukitusalueen tulee sisältää mainitun liikuntasalin, puku- ja pesutilat, koulun ja liikuntaseurojen yhteisen liikuntavälinevaraston, liikuntaseurojen käytössä olevan siivouskomeron ja esteettömän wc:n lisäksi esteettömät puku- ja pesutilat.

RAKA on todennut liian usein, että LE-wc-tila osoitetaan myös LE-puku- ja pesutilaksi!  Kuinka moni ns. terveistä ihmisistä suostuisi peseytymään ja pukeutumaan pienessä wc-tilassa, johon itsensä lisäksi pitää mahtua myös usein avustaja?

Puku- ja pesutilojen muunneltava toteutus siten, että niissä on esim. vaatekoukkuja alemmalla tasolla ja suihku tanko on myös alemmalla tasolla, ratkaisisi tilanteen, joss liikuntaesteisten ryhmä haluaisi osallistua liikunnan kuntalaiskäyttövuoroon. Nyt ryhmätoiminta ei ole mahdollista, jos puku- ja peuutiloina on yksi LE-wc.

RAKAN kommentit ja huomiot kohtaan

KUNTALAISKÄYTÖN= YHTEISKÄYTÖN= ILTAKÄYTÖN TILOISSA HUOMIOITAVAA

• Ensiapukaappi kuntalaiskäytön tiloissa ja etenkin kuntalaiskäytön liikuntatiloissa tulee olla esteettömästi saavutettavissa.
• Liikuntasalien lattiamateriaali tulee olla kova, mieluiten puuta. Joustava materiaali (joustolattia) estää pyörällisten apuvälineiden käytön kokonaan ja vaarantaa muutoin huonosti liikkuvien tasapainoa
  Huom! Liikuntatilojen varausjärjestelmään tulee pikaisesti saada tietona joustolattiaominaisuus, jotta pyörällisillä apuvälineillä, tai koripalloa pelaavat tai tanssijat tietävät olla hakematta tätä salia.

Espoossa 14.4.2023

PirkkoKuusela
Vammaisneuvoston  puheenjohtaja                   

Hanne Österber
Rakennetaan kaikille -työryhmän puheenjohtaja                    

Jakelu:

Tilapalveluiden koulusuunnittelija Riikka Ikonen
Tilapalveluiden koulusuunnittelija Kaisa Sjövall

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnan esittelijä Kaarina Salonen

Koulusuunnitteluohjeen päivitystä valmisteleva Kasvun ja oppimisen toimialan Tilat ja Alueet yksikön erityissuunnittelija Auli Toivonen

Espoon vammaisneuvoston jäsenet ja varajäsenet
Espoon vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmän
jäsenet ja varajäsenet