Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille- työryhmän lausunto Espoon kaupungin toiminnallisessa päiväkotisuunnitteluohjeessa (versio 21.12.2023 ) huomioitavaksi

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille- työryhmän lausunto Espoon 
kaupungin toiminnallisessa päiväkotisuunnitteluohjeessa (versio 21.12.2023 )
huomioitavaksi

Lausunto pohjautuu Kasvun ja oppimisen toimialan ja Tilapalvelut -liikelaitoksen

esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 25.1.2024 sekä saatuun päiväkotisuunnitteluohjeen luonnokseen per 21.12.2023.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta ko. ohjeessa saadaan suunniteltavien ja toteutettavien sekä korjattavien päiväkotien esteettömyys, turvallisuus ja käyttötarkoituksenmukaisuus varmistettua.

Yleistä
 

Palvelut kuuluvat kaikille eli vammaisten kuntalaisten tulee voida käyttää kaikkia palveluita yhdenvertaisesti. Vammaispalvelut (nyt hyvinvointialueella) tuottavat vain tukipalveluita, joiden avulla vammainen henkilö pääsee kodistaan haluamaansa paikkaan, vaikkapa päiväkotikiinteistöön katsomaan lapsenlapsen jouluesitystä, kirjastoon, työväenopistoon, liikuntahallille tms. 
Inklusiivisen periaatteen mukaan jokaiseen päiväkotiin voi tulla toimintaesteisiä lapsia ja toisaalta henkilökunnassa tai huoltajissa ja omaisissa voi olla heitä myös.
Näinollen tilojen, kulkuväylien ja laitteiden tulee siis  sopia kaikenlaisille käyttäjäryhmille. 
Esteetön reitti tulee olla aina lyhin reitti.

Varhaiskasvatukset tehtävät toteutuvat vain kaikille yhdenvertaisissa, turvallisissa  ja esteettömissä tiloissa ja ympäristössä, sekä saavutettavissa eli digitaalisesti esteettömissä palveluissa, tuotteissa ja laitteissa.

Espoon kaupungin toiminnallinen päiväkotisuunnitteluohje ottaa kantaa päiväkotien suunnittelun lähtökohtiin, joten ohjeessa on vahvasti huomioitava esteettömyyden ja saavutettavuuden vaatimukset – jo Maanrakennuslaissa, §117 sanotaan
’Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta.’ 

Nyt kirjattu yhden luvun esteettömyyskappale ei tuo riittävästi eikä kattavasti esille esteettömyyden monipuolista huomioimista kaikilla osa-alueilla. Espoon esteettömän rakentamisen ohje ei huomioi kattavasti koulu- ja/tai päiväkotirakennusten esteettömyyttä ja ohje on päivittämätön.
Saavutettavuus eli digitaalinen esteettömyys on huomioimatta ohjeessa direktiivin mukaisen määritelmän mukaisesti.

Suunnitteluohjeissa rajapinnat tulee huomioida erityisellä tarkkuudella. Esim. päiväkotikiinteistön ulko-ovi ja mm. siinä olevat sisääntulopainikkeet ja opasteet tulee olla mainittuina sekä päiväkotikiinteistön että pihan suunnitteluohjeissa.

Vammaisneuvosto toivoo jatkossa voivansa olla osa päiväkotisuunnitteluprosessia (pihasuunnitteluohje, mallitilaohjelmat, tilavaatimuskortit) esteettömien, saavutettavien ja turvallisten kiinteistöjen ja niissä olevien laitteiden saamiseksi Espooseen.
Vammaisneuvoston tavoitetilana on, että kaikki Espoon koulut ja päiväkodit piha-alueineen ja paikoitusalueineen ovat esteettömiä!

Säädösperusta

Yleinen esteettömyyden vaatimus tulee jo em. Maankäyttö- ja rakennuslaista, minkä lisäksi meillä on esteettömyyttä ja saavutettavuutta jo laajasti edellyttävää säädöspohjaa:

-esteettömyysasetus tuli voimaan vuonna 2018,
-saavutettavuusdirektiivi eli digitaalinen esteettömyys on ollut myös voimassa täysimääräisesti 2019 lähtien,
ja vielä lisäksi tulossa on esteettömyysdirektiivi, joka linjaa, että kaikki direktiivissä linjatut palvelut ja tuotteet on oltava esteettömiä 6-2025.
Myös käyttöturvallisuus- ja paloturvallisuusasetukset on tärkeää huomioida ja ennen kaikkea toteuttaa.

Helsinki on vuonna 2020 tehnyt ohjeen Esteettömyys kouluissa ja päiväkodeissa, Opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle 2020, jota käytetään yhdessä 
Ympäristöministeriön Esteetön rakennus ja ympäristö -oppaan (2019) kanssa päiväkotien ja koulujen suunnittelussa.

Vammaisneuvosto esittää em. listauksen lisäämistä/ täydentämistä tämän ohjeen tietopohjaviittauksiin, jotta nykyiset ja tulevaisuuden esteettömyysvaatimukset täyttyvät rakentamisessa. 

Termistö

- Saavutettavuus-termi on jo käytössä saavutettavuus-direktiivin kautta ja 
sillä tarkoitetaan digitaalista esteettömyyttä. 
Olisi hyvä käyttää jotain muuta termiä asiakirjassa sekaannusten välttämiseksi. Esim. lähestyminen

voisi olla toimiva termi.

-LE= liikuntaesteinen

RAKAn tarkennukset muutamaan asiakirjan kohtaan:

-viittaukset asiakirjan luvissa hyvä tarkistaa, esim. luku 5.2.4 tulee sisältää viitaukset em. esteettömyyden ja saavutettavuudensäädöksiin ja ohjeisiin, jotta varmistetaan ymmärrys esteettömyyden ja saavutettavuuden laaja-alaisesta toteuttamisesta.

-johdanto-kappaleen lause ’ Esteettömyydellä ja saavutettavuudella varmistetaan varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuus.’ voi olla hyvä korvata laajemmalla näkemyksellä, esim. ’ Kaikille sopivalla suunnittelulla (englanniksi Design for All tai Universal Design) varmistetaan, että tehdään kaikille soveltuvia ratkaisuja, jolloin varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuus toteutuu.

-kohdassa 5.2.3 voisi lisätä värimaailma eli ’ käsittelee mm. mittakaava, valaistus ja akustiikka’. Puuttuu: värimaailma.

-esteettömyys ja saavutettavuus-kohta vaatii kokonaisuudessaan  korjausta, jotta ymmärretään esteettömyyden  laaja-alaisuus ja saavutettavuus eli digitaalinen esteettömyys oikein:
Esteettömyydessä on huomioitava liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat.
Saavutettavuudessa on huomioitava digitaalisiin laitteisiin, niiden sovelluksiin ja palveluihin liittyvä esteettömyys.

-turvallisuus-kohdassa pitää muistaa häiriötilanteen vaikutus hisseihin – hissien toimimattomuus sähkökatkon aikana vaikuttaa suoraan liikuntaesteisten henkilöiden turvallisuuteen, koska ko. henkilöt eivät tuolloin voi käyttää hissiä esteettömänä kulkutienä.

-kuraeteinen ja pesupaikka on mitoitettava siten, että myös pyörällisten apuvälineiden pesu onnistuu tilassa.

-RAKA huomautaa myös apuvälineiden säilytystilamahdollisuudesta, jos esim. henkilö käyttää ulkona pyörätuolia ja sisällä rollaattoria tms. kävelytukea.

                                    *****

RAKAN kommentit ja huomiot päiväkoti- ja esikoulutilojen sekä ympäröivän pihan ja saapumisväylien suunnitteluun ja rakentamiseen
 

YLEISTÄ SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA

• Tilasuunnittelussa huomioitava riittävä ovileveys ja avaruus sekä tärkeänä turvallisuustekijänä käytävien leveys. Sähköpylväiden sijoittelu keskelle huonetta lisää esteitä huoneessa liikkuville.

   

• Lattian tasoerojen selkeä huomaaminen eli merkintä riittävällä kontrastilla on käyttöturvallisuuden kannalta erittäin tärkeää.

• Miellyttävä tilaympäristö syntyy sekä visuaalisin että ääniympäristön keinoin. Rauhallisen, mutta riittävän kontrastisen värimaailman, häikäisyneston sekä kaikumista estävien materiaalien käyttö auttaa kaikkia eikä pelkästään aistikuormittuneita oppilaita ja muita käyttäjiä.
• Induktiosilmukoiden asentaminen isoihin tiloihin on tärkeää, mutta pienemmissä tiloissa voisi olla joustavuudenkin kannalta käytössä siirrettävä ns. kaulasilmukka.
• Tietoteknologiavarustelussa huomioitava jo nyt voimassa oleva saavutettavuusdirektiivi eli digitaalisen esteettömyys tulee voimaan täysimääräisesti 6-2025, jolloin palvelut, laitteet ja sovellukset tulee olla  esteettömyysdirektiivin määräämässä laajuudessa esteettömiä.
• Liikuntasali, puku- ja pesutilat ja esteettömän wc:n lisäksi tulee olla erilliset esteettömät puku- ja pesutilat. 
  RAKA on todennut aina, että LE-wc-tila osoitetaan myös LE-puku- ja pesutilaksi!  Kuinka moni vammattomista ihmisistä suostuisi peseytymään ja pukeutumaan pienessä wc-tilassa, johon itsensä lisäksi pitää mahtua myös usein avustaja?
  Puku- ja pesutilojen muunneltavuus voidaan toteuttaa siten, että niissä on esim. vaatekoukkuja alemmalla tasolla ja suihku tanko on myös alemmalla tasolla, ratkaisisi tilanteen, joss liikuntaesteisten ryhmä haluaisi osallistua liikunnan kuntalaiskäyttövuoroon. Nyt ryhmätoiminta yhtä aikaa tai päiväkodin toisen toimintaesteisen  käyttäjän mahdollisuus käyttää LE-WCtä ei ole mahdollista, jos puku- ja pesutiloina on vai yksi LE-wc.

LÄHESTYMINEN KIINTEISTÖLLE, PIHA ja ULKORAKENTEET
 

• Lähestyminen kiinteistölle on aina oltava esteetöntä, ei vain ajoneuvoille. 
  Huom. myös reitti kuntalaiskäytön oville (esim. liikunnan lukitusalue) on oltava esteetöntä.
• Kiinteistölle tuleva liikenne ei saa ristetä lasten oleskelualueiden kanssa.
• Kiinteistölle saapuva liikenne, mutta erityisesti saattoliikenne tulee järjestää ns. läpiajettavana - peruuttava ajoneuvo on aina riski piha-alueella!
• Esteetön reitti pääovelle on oltava lyhin reitti.  Erityisesti pihan kaltevuudet huomioitava.
• Pihasuunnittelussa esteettömyys tarkoittaa yleensä tylsää ja tasaista pihaa, mutta todellisuudessa esteetön piha voidaan suunnitella monimuotoiseksi ja eläväksi eri tasoeroja eri käyttäjäryhmille tarjoten (piha saattaa toimia  myös alueen asukkaiden lähileikkipaikkana).
• Pihan luiskien kaiteet ja levähdyspenkit kahdelle korkeudelle on muistettava.
• Talvikunnossapito tulee suunnitella ja toteuttaa hyvin LE-saattoliikennepaikan ja LE-pysäköintipaikkojen kannalta pääsisäänkäynnille saakka. 
  HUOM! Koulukuljetuksen tulee AINA päästä vähintään saattoliikennepaikalle, mieluiten ovelle talviaikaan. Viime talven kamala esimerkki pienestä koululaisesta, joka jätettiin lumimassojen vuoksi kauaksi saattopaikasta ja hän kaatui, eikä vammansa vuoksi päässyt ylös lumihangesta!
• Lumen läjityspaikan osoittaminen kiinteistöllä estää lumen läjittämistä käytettävyyden vastaisesti LE-pysäköintipaikalle.

AJONEUVOLIIKENNE ja PYSÄKÖINTI eli 
LE-SAATTOLIIKENNE JA LE-PYSÄKÖINTIPAIKAT

• Saattoliikenne on eri asia kuin LE-pysäköinti.
  Saattoliikennettä on paljon muutakin kuin erityisen tuen oppilaiden kuljetus.
   
• Saattoliikennepaikka (isolle LE-autolle sopiva) on oltava pääoven välittömässä läheisyydessä ja mieluiten katettu alue. 
  LE-saattoliikennepaikka on suunniteltava myös kuntalaiskäytön sisäänkäynnille, jos se on eri kuin pääsisäänkäynti.
• Saattoliikenne on turvallisinta vilkkaalla päiväkodin tai koulun pihalla, kun se toteutetaan ns. läpiajettavana (osa esikouluistahan sijaitsee koulurakennuksissa). 
   
• Saattoliikennepaikan käyttötarkoituksen ollessa suunniteltu vain LE-autoliikenteelle, tulee se merkitä erillisellä ISA-tunnuksella. Merkin korkeusasema olisi hyvä olla 1200 mm. Myös ajoratamerkintä LE-saattopaikalle on suotavaa.
   
• LE-pysäköintipaikkojen on oltava lähimmät merkityt pysäköintipaikat.

SISÄÄNKÄYNNIT

• Sisäänkäyntien kutsu- ja/tai avauspainike tulee olla aina sopivalla korkeudella ja sopivalla etäisyydellä oven avautumispuolelta (avautuva ovi ei saa sisään menijän päälle) myös pyörätuolilla liikkuville ja itse painike tai koodinäppäimistö oltava näkövammaisen käytettävä, siis haptinen eli tuntoaistiin perustuvia (ts. kohonäppäimet, EI hipaisunäppäimiä) Toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki. 
  Tällaisia kohteita ovat mm. sisäänpääsyn painikkeet, erilaiset hätäpainikkeet, lokerikoiden ja kodinkoneiden näppäimet, yms.
   
• Tuulikaapin lattiamateriaali on sovelluttava aina pyörällisten apuvälineiden käyttäjille.

AULAT, KÄYTÄVÄT ja MUUT ISOT YHTEISTILAT

• Käytävien leveyteen pitää isoissa yksiköissä kiinnittää huomiota, jotta ne sopivat  erilaisten liikkujien (apuvälineiden kanssa) turvallisesti käytettäviksi. Ns. hitaat jäävät nopeiden jalkoihin.
• Osa naulakoista ja säilytyskaapeista tulee soveltua esim. pyörätuolin käyttäjille, joten ne tulee sijoittaa matalammalle.
• Lukittavista säilytyskaapeista osa on oltava käytettäviä ainakin muutamia myös näkövammaisten osalta eli haptisia = tuntoaistiin perustuvia näppäimistöjä/ lukitusjärjestelmiä.
  Nykyinen, monessa koulussa oleva HSL-lipulla toimiva mekanismi ei ole toimiva ratkaisu näkövammaisille.
• Aula- ja käytävätiloissa huomioitava hahmotuksen parantaminen mm. kontrastivärein. Katto-opasteilla saadaan lisäohjautuvuutta ruuhkaisissa kohdissa.
• Miellyttävä tilaympäristö syntyy sekä visuaalisin että ääniympäristön keinoin. Rauhallisen, mutta riittävän kontrastisen värimaailman, häikäisyneston sekä kaikumista estävien materiaalien käyttö auttaa kaikkia eikä pelkästään aistikuormittuneita oppilaita ja muita käyttäjiä.
• Sisäliikuntatilan lattiamateriaali tulee olla kova, mieluiten puuta. Joustava materiaali (joustolattia) estää pyörällisten apuvälineiden käytön kokonaan ja vaarantaa muutoin huonosti liikkuvien tasapainoa 
   

HUONETILAT

• Tilasuunnittelussa huomioitava riittävä ovileveys ja avaruus. 
  Sähköpylväiden sijoittelu keskelle huonetta lisää esteitä huoneessa liikkuville.
• Miellyttävä tilaympäristö syntyy sekä visuaalisin että ääniympäristön keinoin. Rauhallisen, mutta riittävän kontrastisen värimaailman, häikäisyneston sekä kaikumista estävien materiaalien käyttö auttaa kaikkia eikä pelkästään aistikuormittuneita oppilaita ja muita käyttäjiä.
   
• Induktiosilmukoiden asentaminen isoihin tiloihin on tärkeää, mutta pienemmissä tiloissa voisi olla joustavuudenkin kannalta käytössä siirrettävä ns. kaulasilmukka.
• Kaikissa tiloissa pitää olla muunneltavuutta varustelussa - esteettömyyttä tarvitseville käyttäjille pitää olla eri lailla (korkeus) säädettäviä (sähköisiä), siirreltäviä työpisteitä kiinteistössä.
• Opetustilanteessa pitää päästä myös liitu-/valkotaulun, tietokoneen tms. esityslaitteen luo esteettömästi.
• Juomavesipiste tulee olla myös korkeussäädettävä tai jossakin matalammalla korkeudella.
• Esiintymis- ja katsomotilojen suunnittelussa tuolle ottaa huomioon, että myös toimintaesteinen henkilö,  opettaja tai vaikka omainen on molempien tila-alueiden käyttäjä. Näyttämöllekin tulee siis päästä esteettömästi ja turvallisesti.
• Varusteille pitää varata oma, asiamukainen säilytyspaikka. Tällaisia ovat esim. esteetön ompelukone, liikuntavälineitä yms. laitteiden JA ajoittain tarvittavia muita apuvälineitä.
• Liikuntavälinevarastoon on päästävä esteettömästi.
• Henkilökunnan työ- ja taukotiloihin on päästävä esteettömästi ja myös henkilökunnan LE-wc-tilan lisäksi on oltava käytössä sille tarkoitettu esteetön puku- ja pesutila.
  Erityisenä mainintana terveydenhoitajan yms. yksityisyyttä vaativien kohtaamisten tilojen esteettömyys.

HISSIT

• Hissien tulee olla puhuvia, jos kiinteistössä on yli kaksi kerrosta ja vähintään merkkiäänellä muutoin.
• Hissien näppäimet tulee olla kohokirjaimilla merkittyjä samoin ulkopuolen kerrosopaste.
• Hissit eivät ole käytössä sähkökatkon aikana. Poikkeustilanteissa toimiminen toimintaesteisten henkilöiden kanssa on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, esim. kaikkia vanhempien lasten ryhmiä ei ajatella sijoitettavaksi toiseen kerrokseen.
• Hissien vapaa sisätilan mitoitus tulee olla riittävän suuri, jotta pyörällisillä apuvälineillä pääsee kääntymän. Koska peruuttaminen pyörällisillä apuvälineillä on useimmiten mahdotonta turvallisesti, olisi läpikulkuhissi kaikista käytännöllisin ja turvallisin ratkaisu.

OPASTEET ULKONA JA SISÄLLÄ

• Opasteet ulkona vaativat riittävän suuren, selkeän fontin ja kontrastin taustaan sekä valaistuksen. 
  Kiinteistön nimikyltin RST-väri on riittämätön erottumaan vaaleasta taustasta eli koulun nimi ei näy! Tämä asia voidaan korjata helpoimmin tumman taustalevyn asentamisella, jos seinän väriä ei haluta muuttaa tummemmaksi= kontrastilaskuri käyttöön värisuunnittelussa.
  Ks. Espoon graafinen ohjeisto 2021 ja Espoon ohjeita opasteiden suunnitteluun 2021, paitsi opasteohjeen s.12 kuva, jossa on väärä esimerkki selkeästä opasteesta (=siinä kiiltävä pintamateriaali heijastaa lamppujen valoa ja valkoinen teksti harmaalla taustalla ei näy).
• Aula- ja käytävätiloissa huomioitava hahmotuksen parantaminen mm. kontrastivärein. Katto-opasteilla saadaan lisäohjautuvuutta ruuhkaisissa kohdissa.
• Sisätilojen opasteissa huomioitava myös kontrastit, häikäisy, fontti, sen koko ja valaistus,
  Ks. Espoon graafinen ohjeisto 2021 ja Espoon ohjeita opasteiden suunnitteluun 2021, paitsi opasteohjeen s.12 kuva, jossa on väärä esimerkki selkeästä opasteesta. (=siinä kiiltävä pintamateriaali heijastaa lamppujen valoa ja valkoinen teksti harmaalla taustalla ei näy).
• Opastesuunnittelu ottaminen mukaan jo hankkeen alkuvaiheessa auttaa käyttäjäystävällisen tilan suunnittelussa.

WC-, PUKU- ja PESEYTYMISTILAT

• Esteettömiä, molemmin puolin käytettäviä wc-tiloja tulee olla riittävästi. Huom! Kiinteiden rakenteiden ulkopuolella pyörähdysympyrä oltava vapaata tilaa 2 metrin korkeuteen saakka. Kiiteäksi rakenteeksi lasketaan seinään kiinnitetyt kiinteät tukikaiteet. 
  Erityisesti tilojen sijainnin opastukseen tulee kiinnittää huomiota.
  
   
• RAKA on todennut aina, että LE-wc-tila osoitetaan myös LE-puku- ja pesutilaksi!  Kuinka moni vammattomista ihmisistä suostuisi peseytymään ja pukeutumaan pienessä wc-tilassa, johon itsensä lisäksi pitää mahtua myös usein avustaja?
  Puku- ja pesutilojen muunneltavuus voidaan toteuttaa siten, että niissä on esim. vaatekoukkuja alemmalla tasolla ja suihku tanko on myös alemmalla tasolla, ratkaisisi tilanteen, joss liikuntaesteisten ryhmä haluaisi osallistua liikunnan kuntalaiskäyttövuoroon. Nyt ryhmätoiminta yhtä aikaa tai päiväkodin toisen toimintaesteisen käyttäjän mahdollisuus käyttää LE-WCtä ei ole mahdollista, jos puku- ja pesutiloina on vai yksi LE-wc.

Espoossa 29.1.2024

Pirkko Kuusela               Hanne Österberg

Vammaisneuvoston        Rakennetaan kaikille -työryhmän

puheenjohtaja                puheenjohtaja

Jakelu:

Roosa Nääppä, Johtava erityissuunnittelija, Kasvun ja oppimisen toimiala
Janne Myllylä, Hankesuunnittelija, Tilapalvelut -liikelaitos

Espoon vammaisneuvoston jäsenet ja varajäsenet
Espoon vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmän 
jäsenet ja varajäsenet