Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto asumisyksiköstä Kylvötie 4

11.3.2026 7.51

Espoon vammaisneuvosto

Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo

Espoon vammaisneuvoston lausunto

1 (3)

11.2.2026

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto asumisyksiköstä Kylvötie 4

Lausunto pohjautuu Arkkitehtisuunnittelu Niskanen Oy esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 28.1.2026 sekä saatuun esteettömyyssuunnitelmaan.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta ko. asumisyksiköstä saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön, turvallinen ja käyttötarkoituksenmukainen alue.

Yleistä

Kylvötie 4:n asumisyksikkö on suuri/ suurehko asumisyksikkö, jossa ensimmäinen kerros suunnitellaan yhteisölliseen asumiseen ja toinen kerros vammaisten henkilöiden asumiseen. Näiden asukasryhmien yhteen sopiminen samassa rakennuksessa riippuu siitä, millainen lopullinen asukasvalinta on.
Erityinen huomio kiinnittyy ensimmäisen kerroksen yhteisiin oleskelutiloihin, joita on vain ruokasali ja katettu terassi. Yhteinen oleskelu erilaisten asukkaiden kesken rajoittuu siten joko omiin huoneisiin tai yhteen yhteistilaan, joka sekin on monta kertaa päivässä ruokailukäytössä.

Esteettömyyssuunnitelmassa mainitaan ’ Rakennus toteutetaan siten, että se täyttää kaikilta osin Valtioneuvoston asetuksen esteettömyydestä (241/2017 ’.
RAKA huomauttaa, että esteettömyyttä koskeva säädöspohja on muuttunut paljon sitten vuoden 2018 ja ko. lauseen tulisikin kattaa koko säädöspohja*.
_______________________________________________________

* Säädösmuutokset

1. ja 2. Rakentamislaki 751/2023, erityisesti §35, tuli täysimääräisesti voimaan 1.1.2025. Se korvasi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) rakentamista koskevat säännökset. Alueidenkäyttöä koskevat osat MRL:stä jäivät voimaan erillisenä alueidenkäyttölakina.

3. Rakentamislaissa on pykälä paloturvallisuudesta, mutta edelleen on voimassa Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017), jota on päivitetty mm. asetuksella 239/2009 ja 927/2020. Päivitetyistä asetuksista 239 on tullut voimaan 1.1.2025 ja 927 tulee voimaan 1.1.2026.

4. Rakentamislaissa on pykälä käyttöturvallisuudesta, mutta edelleen on voimassa Ympäristöministeriön asetus rakennusten käyttöturvallisuusasetus (1007/2017.).Mahdolliset päivitykset julkaistaan rakentamismääräyskokoelmassa, jota ylläpitää ympäristöministeriö.

5. Esteettömyysasetus 241/2017, tuli voimaan vuonna 2018. Asetus on edelleen voimassa vuonna 2025, mutta sen viittaukset on päivitetty vastaamaan uutta rakentamislakia (751/2023)

6. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 309/ 2019. Tällä lailla pannaan täytäntöön julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, jäljempänä saavutettavuusdirektiivi.

7. Laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista 102/2023. Tällä lailla pannaan täytäntöön tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, jäljempänä esteettömyysdirektiivi., se tulli täysimääräisesti voimaan 6-2025.

Esteettömyyssuunnitelmassa on otettu huomioon jo monia toimimis- ja liikkumisesteisten henkilöiden kannalta tärkeitä asioita, sillä arkkitehtitoimisto on muutama vuosi sitten toteuttanut vastaavanlaisen kohteen samalle alueelle.
Erityinen kiitos RAKAlta tulee pyöräpysäköinnin sijoittamissuunnitelmasta pihan perälle - asukkaissa ei ole pyöräkatoksen käyttäjiä, joten ko. katokselle kulkee ainoastaan hyvän liikkumiskyvyn omaavia työntekijöitä ja omaisia.
Myös muuntojoustavuus muutaman asuinhuoneisto osalta kaksioksi on erinomainen ratkaisu.

Ulkoalueet: Paikoitus, Saattopaikat, Sisäänkäynti, Kulkuväylät ulkotiloissa, Pihat

Ajo sisääntulopihalle on suunniteltu ns. läpiajettavaksi, tosin LE-saattopaikan käyttö saattaa estää läpiajettavuutta ajoittain.

Roskakatoksen toista sisäänkäyntiä tai asukaspostilaatikoita ei suositella sijoitettavaksi sisääntulon ajoväylän puolelle lainkaan.

Suunnitelmassa on huomioitu se, että LE-pysäköintipaikka on eri asia
kuin LE-saattoliikennepaikka sekä se, että LE-pysäköintipaikat sijaitsevat toivotusti lähinnä pääsisäänkäyntiä.

Pihan kulkureittien materiaali tulee valita esteettömyyden mukaan. Usein laatta on materiaalina routivissa olosuhteissa liikkuva ja siten sen pysyminen tasaisena pintana etenkin talvihuollon aikana/ seurauksena voi olla hankalaa. Kivituhka on paras materiaali pyörällisten apuvälineiden kulkijoille ja sen kunnossapito on helppoa.

Rakennuksen sisäänkäynnin yhteyteen tulisi saada pyörällisten apuvälineiden pesupaikka.

Sisäänkäynnin kutsunäppäimet tms. asukkaiden ja vierailijoiden käyttämät näppäintoiminnot tulee olla haptisia eli tuntoaistiin perustuvia, EI hipaisunäppäimiä!
Ko. toiminteen suorittamisesta tulee saada äänimerkki.

Pihan oleskelualueella on hyvä olla käsinojallisia penkkejä/ istuimia kahdella korkeudella. Yhden oleskelupihan avautuminen etelän suuntaan on hyvä asia.

Sisätilat, hissi, asuinhuoneet ja yhteistilat

Hissin tulee olla äänitoiminteinen siten, että se antaa äänimerkin/ kertoo kerrosnumeron hissin saapuessa kerrokseen ja kertoo ovien avautumisesta ja sulkeutumisesta.

Kaikilla ensimmäisen asuinkerroksen asukashuoneilla ei ole omaa terassia. Oman terassin, vaikkakin pienen, olemassaolo lisää tilan tuntua pienissä asuinhuoneissa.
Onko asukashuoneiden A1, A3, A5 ja A7 eteen vielä mahdollisuus lisätä oma terassi?

Asukkailla voi olla tarve moniin erilaisiin apuvälineisiin, jolloin niille tulee olla mietittynä säilytystilaa. Kulkuväylien käyttäminen apuvälineiden varastoimiseen ei ole käyttö- tai paloturvallisuusasetuksen mukaista.
Säilytystila on tarpeen myös kausivaatteille ym. asukkaan tarvitsemille ns. varastoitaville asioille/ esineille.

Myös vierailijoilla tai työntekijöillä voi olla tarve käyttää apuvälineitä, mikä on hyvä muistaa suunnittelussa.

Toiminnallisuus kaikille käyttäjäryhmille edellyttää ohjaimien olevan haptisia eli tuntoaistiin perustuvia (ts. numerot ja kirjaimet kohopainatuksella, EI hipaisunäppäimiä) ja toiminnan onnistuneesta suorittamisesta tulee saada äänimerkki. Tällaisia kohteita ovat mm. sisäänpääsyn painikkeet, erilaiset hätäpainikkeet, hissin painikkeet, kodinkoneiden näppäimet, yms.

Asuinhuoneiden ovien (huoneistot, hoitohuoneet ym. yhteistilat ja wc-kylppärit) merkinnät tulee olla riittävän isolla ja väriltään kontrastisella värityksellä merkittyjä. Kohokirjaimin ja -numeroin merkityt palvelevat kaikkia.
Lattian värin tulee myös erottua seinien väristä riittävästi. Huom! Lattialistan, eli seinälle kiinnitettävä lista lattian rajassa, väri ei saa olla sama kuin lattian väri.

Opasteet

Opasteet ja niiden väritys, fontti, koko ja sijoittelu unohtamatta opasteiden valaistusta ja yleistä valaistusta ovat tärkeä osa liikkumista ja siten turvallisuutta.

Muuta

RAKA toivoo saavansa nähdä ja kommentoida opastesuunnitelmia ennen kuin ne menevät valmistukseen ja ennen rakennuksen käyttöönottoa.

RAKA pyytää saada vastauksen tähän lausuntoon

Espoossa 11.2.2026

Pirkko Kuusela Hanne Österberg

Vammaisneuvoston puheenjohtaja Rakennetaan kaikille -työryhmän
puheenjohtaja

Jakelu: Espoon kirjaamo, kirjaamo@espoo.fi
Rakennusvalvonta, rava.kirjaamo@espoo.fi
Arkkitehtisuunnittelu Niskanen Oy

Tiedoksi: Vammaisneuvosto sekä sen Rakennetaan kaikille -työryhmä