Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto asumis- ja hoivayksiköstä kohteessa Attendo Kilonkartano, Forstmestarinpiha 3 Rakennus C

Espoon vammaisneuvosto

Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo

Espoon vammaisneuvoston lausunto

1 (4)

21.5.2026

Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto asumis- ja hoivayksiköstä kohteessa Attendo Kilonkartano, Forstmestarinpiha 3 Rakennus C

Lausunto pohjautuu UULEO Arkkitehdit Oy esittelyyn Rakennetaan kaikille -työryhmässä 5.5.2026 sekä saatuun esteettömyyssuunnitelmaan.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta vuoden 2022 suunnitelman jälkeen uudestaan suunniteltu asumisyksikön C-rakennus saadaan kaikille käytettäväksi, turvalliseksi ja esteettömäksi.

Yleistä

RAKA on antanut kohteesta lausunnon sen ensimmäisessä suunnitteluvaiheessa 8.6.2022. Kuten aiemmassa lausunnossa on tuotu esille, on kohde suuri asumisyksikkö ja erilaiset käyttäjät tarvitsevat erilaisia sisä- ja ulkotilojen ratkaisuja asuakseen loppuelämänsä näissä asunnoissa.

Aiemmin taloissa oli kolmenlaista asumista, tehostettua palveluasumista vanhuksille (24/7 hoivayksikkö talossa A), vanhusten palveluasumista (talossa B) ja vammaispalvelulain mukaista asumista (talossa C). 
Nyt talo C suunnitellaan uudestaan ja muutetaan nykysäännösten mukaiseksi ympärivuorokautiseksi hoiva-asumisen ja yhteisöllisen asumisen yksiköksi. 

Uudessa suunnitelmassa on nyt talossa C hoivayksikön asunnon koko  21 m2, johon sisältyy 4,5 m2:n wc-tila. Asunnot ovat erittäin pieniä.

Uudessa suunnitelmassa on nyt talossa C yhteisöllisen asumisen asunnot pohjakerroksessa on suunniteltu samankokoisiksi, 21 m2, joissa on 5 m2:n kokoinen wc-tila. Asuinhuoneen 16 m2:n kokoiseen tilaan tulisi mahtua minikeittiö, sänky, pöytä, tuolit sekä henkilökohtaista tavaraa ja vielä tilaa apuvälineille. Lisäksi tilaan tulisi mahtua kaikenlainen ja kaikkien vuodenaikojen vaatesäilytys- ja ym. säilytyksen tilat. Muuta säilytystilaa tai mahdollisuutta omatoimiseen pyykkihuoltoon ei rakennuksessa ole tarjolla asukkaille.
RAKA mainitsee jo tässä kohtaa, että yhteisöllisen asumisen asunnot ja yhteistilat ovat liian pieniä. Lisäksi rakennuksesta puuttuu kokonaan osa tarvittavista tiloista sellaisille inhimillisen elämän tarpeille, joita yhteisöllisessä asumisessa asuva henkilö tarvitsee.

Myös koko tontin piha-alue on nyt C-talon suunnitelmamuutoksessa pienentynyt, koska C-talon rakennuspinta-ala on laajentunut. 

RAKA huomauttaa vielä, että taloon A-B on myös tehty muutoksia, joiden luonteesta (esim. asuntojen koko) ja asukasryhmäkohteesta eli onko esim. vanhusten palveluasumista tai vammaisten tuettu asuminen EI RAKAlla ole tietoa.

RAKA korostaa jälleen, että koko hoivayksikössä on kyseessä useimmille asukkaille loppuelämän koti ja sen tilat tulisi olla riittävän kokoisia, käytettäviä, turvallisia ja esteettömiä inhimilliseen asumisen ja toimimisen kannalta.

Ulkoalueet: Paikoitus, Saattopaikat, Sisäänkäynti, Kulkuväylät ulkotiloissa

LE-pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka. Saattoliikennettä on myös muunlaista kuin LE-saattoliikenne. 
Kannattaa huomata, että LE-saattoliikennettä suoritetaan niin LE-liikenteen isoilla ja pienillä takseilla kuin yksityisautoillakin!

LE-saattoliikennepaikat ovat hyvin lähellä sisäänkäyntejä ja LE-pysäköintipaikat ovat lähimpiä pysäköintipaikkoja sisäänkäynneille, mutta toki yhä osin kaukana sisäänkäynneistä. 
Itäiseltä (kartassa oikealla) pysäköintipaikalta ei esteettömyyssuunnitelmassa näytetä turvallista jalankulkureittiä ko. alueelle ja pois. Ajoväylällä liikuttaessa on kuitenkin tarve ohittaa jätepiste, kun kuljetaan sisäänkäynneille.

LE-saattoliikennepaikat olisi hyvä olla katettuja.

Esteettömyyskartoituksessa mainitaan, että ’LE-pysäköintipaikat sekä LE-saatto merkitään ISA-pystyopasteella näkyvälle paikalle h=min 900, lisäksi asfalttiin merkitään valkoinen pyörätuoli-ISA-tunnus. Taksien saattopysäköinti saattopaikoille.’
Ko. lauseet ovat hämmentäviä, sillä saattoliikennettä ja LE-saattoliikennettä on monenlaista:

- tavalliset taksit jättävät asiakkaan halutulle ja sallitulle paikalle. Myös yksityisautoilla 
tuodaan ihmisiä ja tarvitaan ns. jättöpaikka eli saattopaikka.
Onko tässä siis tavallisen taksiliikenteen jättöpaikkana ja tavallisen saattoliikenteen jättöpaikkana ko. LE-saattopaikka?

- ison ja pienen LE-liikenteen (voi siis olla myös iso, ambulanssikokoinen taksi) saattopaikka tarvitsee myös lisäkyltin, jossa mainitaan saattoauton maksimi pysäköintiaika. LE-saattoliikenne-ajoneuvosta henkilön purkaminen ulos esim. nostimella ja sen jälkeen saattaminen kohteeseen avustetusti vie aikaa usein vähintään 10-15 minuuttia. Tämä LE-ajoneuvosta henkilön purkamiseen ja saattamiseen tarvittava aika on LE-saattopaikan perustarkoitus ja siksi LE-saattopaikan käyttäminen myös tavallisen (taksi)saattoliikenteen paikaksi ei ole hyvä suunnitelma.

Ulko-ovien ovipuhelinjärjestelmän kutsunäppäin ja tarvittavat muut näppäimet tulee olla haptisia eli tuntoaistiin perustuvia, EI HIPAISUNÄPPÄIMIÄ!

Ulkoalueet, Pihat 

Koko asumisyksikön eli A-B- ja C-talon piha-alueet ovat erittäin pieniä oleskelun ja vapaan liikkumisen kannalta. Aidattu, ulkoiluun tarkoitettu piha-alue C-talon takana vaikuttaa suunnitelmassa olevan vain hyvin toimintarajoitteisten asukkaiden käyttöön.

Kulkuväylien pinnat tulee olla kovia, helposti havaittavia, tasaisia ja märkinäkin luistamattomia. Nurmikivi ja noppakivi ovat erityisen huono materiaali pyörällisten apuvälineiden käyttäjille. Soveltuvia päällystemateriaaleja ovat esim. kivituhka, asfaltti, betoni ja sileät luistamattomat kivilaatat.
Kivetysratkaisuiden asentamisessa tulee ottaa huomioon pyörällisten apuvälineiden ja valkoisen kepin käyttäjät: kiven reunat ja pinta eivät saa olla epätasaisia tai liian teräviä. 

Sisätilat: Kulkureitit sisällä, Hissit, Portaat ja luiskat

Kulkureitit sisällä voivat tukkeutua apuvälineistä, koska asukkaiden huoneissa ei ole niille tilaa.

Sisäänkäynnin viereinen apuvälinetila palvelee käytännössä vain ulkoliikkumiseen tarvittavien apuvälineiden varastona, eikä varsinkaan esim. toisen tai kolmannen kerroksen asukkaiden päivittäin käytössä olevia apuvälineitä voi ajatella säilytettävän näin kaukana käyttäjistä etenkään, kun apuvälineen hakee henkilökunta.

Porraskäytävän kiertoaskelmia ei ole testattu paarikuljetuskelpoisuuden osalta. Portaikon pitää ehdottomasti mahdollistaa monikerroksisesta rakennuksesta ulos vieminen ja hätätilanteessa myös evakuointi paareilla. 

Yksi hissi ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien ihmisten isossa yksikössä koetaan riittämättömänä.

Ulko-ovien ja sisäovien ovipuhelinjärjestelmän kutsunäppäin ja tarvittavat muut näppäimet tulee olla haptisia eli tuntoaistiin perustuvia, EI HIPAISUNÄPPÄIMIÄ!
Muita näppäimiä on mm. yhteisöllisen asumisen kodinkoneissa ja hissin näppäimissä, joiden siis myös tulee olla haptisia, EI HIPAISUNÄPPÄIMIÄ!

Hissin näppäimistöihin tulee saada numerot ja kirjaimet kohopainatuksella ja viereen pistekirjoituksella.
Hissi tulee olla puhuva eli ilmoittaa hissin saapumisesta, ovien aukeamisesta ja sulkemisesta sekä kerroksesta, johon tullaan.

Sisätilat: Asuinhuoneet ja yhteistilat

Sisätilojen joissakin huoneissa tulee olla yhdistämismahdollisuus pariskuntien asumisen mahdollistamiseksi. 

Asukkailla voi olla tarve moniin erilaisiin apuvälineisiin, jolloin niille tulee olla mietittynä säilytystilaa. Kulkuväylien käyttäminen apuvälineiden varastoimiseen ei ole käyttö- tai paloturvallisuusasetuksen mukaista.
Säilytystila on tarpeen myös kausivaatteille ym. asukkaan tarvitsemille ns. varastoitaville asioille/ esineille.

Yhteisölliselle asumiselle on suunniteltu vain yksi iso aulamainen yhteistila, jossa on istuinryhmä ja ruokailutila samassa tilassa. Iso yhteistila on käytännössä myös suurelle osalle yhteisöllisen asumisen asuinsiiven asukkaista lähin ulosmeno- ja sisääntuloväylä. Kaikki pääsisäänkäynnistä sisään tulevat ihmiset kulkevat ko. yhteistilana läpi, jos he ovat menossa yhteisöllisen asumisen asuntoihin.
Tilaa rauhalliseen oleskeluun tai keskusteluun vaikkapa vieraiden kanssa ei ole suunniteltu. 

Asuinhuoneiden ovien (huoneistot, hoitohuoneet ym. yhteistilat ja wc-kylppärit) merkinnät tulee olla riittävän isolla ja väriltään kontrastisella värityksellä merkittyjä. Kohokirjaimin ja -numeroin merkityt ovet palvelevat kaikkia. 

Lattian värin tulee myös erottua seinien väristä riittävästi. Huom! Lattialistan, eli seinälle kiinnitettävä lista lattian rajassa, väri ei saa olla sama kuin lattian väri.

Opasteet

Opasteet ja niiden väritys, fontti, koko ja sijoittelu unohtamatta opasteiden valaistusta ja yleistä valaistusta ovat tärkeä osa liikkumista ja siten turvallisuutta. 

Muuta

RAKA pyytää saada vastauksen tähän lausuntoon

 

Espoossa 21.5.2026

Pirkko Kuusela                                                               Hanne Österberg
Vammaisneuvoston puheenjohtaja                               Rakennetaan kaikille -työryhmän  
                                                                                       puheenjohtaja

Jakelu:          UULEO Arkkitehdit Oy
                      Rakennusvalvonta

Tiedoksi        Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä
                      Vanhusneuvosto
                      Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perhe- ja vammaispalvelujen palvelualue