Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto asiassa Väyläviraston Ratatekniset ohjeet (RATO) 16 - Laiturit ja kulkuväylät
Espoon vammaisneuvosto
Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo
Espoon vammaisneuvoston lausunto
3.11.2025
Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto asiassa
Väyläviraston Ratatekniset ohjeet (RATO) 16 - Laiturit ja kulkuväylät
Espoon vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä on rakennetun ympäristön ja rakennusten esteettömyyden kohteita Espoossa käsittelevä ryhmä, johon kuuluu n. 30 kokemusasiantuntijaa, järjestöedustajaa ja myös kaupungin viranhaltijoita. Lausunnot muodostaa aina vapaaehtoiset kokemusasiantuntijat ja järjestöedustajat.
Espoon Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta ko. ohjeesta saadaan suunniteltavien ja toteutettavien sekä korjattavien asema- ja rata-alueiden esteettömyys, turvallisuus ja käyttötarkoituksenmukaisuus varmistettua.
Esteettömyyden kehittäminen asema-alueilla on oikeasti monen tahon yhteistyötä ja haluttava tahtotila, kuten Traficom sivuillaan mainitsee. RAKA -työryhmä haluaa huomioillaan ja muutosesityksillään olla osana tätä kehittämistyötä.
RAKAn huomioita ja muutosesityksiä ohjeeseen:
Kohta ’Termit’
- lisätään ’ Esteettömien ympäristöjen suunnittelu’ ja siihen määritelmänä
’Ihmisten erilaisten tarpeiden huomioiminen kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan toiminnoissa ja toimintaympäristöissä. - lisätään ’Esteettömyys’ ja siihen määritelmä
’Ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja kunnossapidossa.’ -
korjataan kohta ’Esteetön reitti’ seuraavaan muotoon:
’ Reitti on yleisnimitys kulkemiselle vähintään kahden kohteen välillä.Esteetön reitti sopii kaikille, mutta se on erityisen tarpeellinen henkilöille, joilla on liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyviä esteitä tai hahmottamisvaikeuksia, sekä henkilöille, jotka liikkuvat esimerkiksi apuvälineiden, lastenvaunujen, polkupyörien ja kuljetuskärryjen kanssa. Esteettömän reitin pituus on lyhin käytännöllinen etäisyys palvelujen ja toimintojen välillä. Esimerkiksi lyhyin esteetön reitti saattoliikennepaikalta asemarakennukseen tai matkustajalaiturille.
Esteettömällä reitillä on huolehdittu asianmukaisista opasteista; ohjaavista materiaaleista; valaistuksesta; värikontrasteista; helposti havaittavasta, pinnaltaan tasaisesta, kovasta ja luistamattomasta, sekä riittävän leveästä ja turvallisesta kulkuväylästä; tasoerot poistettu luiskalla tai pyörällisten apuvälineiden käyttäjille soveltuvilla henkilöiden nostoon tarkoitetuilla laitteilla; kahdella korkeudella olevilla käsijohteilla; levähdyspaikoilla ja lisäksi kulkemista haittaavat esteet on poistettu.
Poistetaan lauseet:
Esteetön reitti yhdistää vähintään kaksi matkustajien kulkemiseen tarkoitettua julkista aluetta. Reitti tulee merkitä maanpinnan tai lattian tasoon asennettavalla ohjaavalla raidalla.
Esteetön reitti on tarkoitettu kaikille liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille.
Poistetaan lauseet: Se helpottaa heidän omatoimista liikkumistaan ja junan käyttöä. Reitti voidaan tarvittaessa jakaa osiin, jottase vastaa eri käyttäjäryhmien tarpeisiin paremmin. Esteettömän reitin osien yhdistäminen varmistaa kaikille liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille esteettömän pääsyn reitille’
- lisätään ‘Käsijohde= Otepinnaksi suunniteltu, tukeva johde portaiden tai luiskan molemmille puolille.’
- lisätään ‘Kaide= Rakenteellinen, usein avoin tai suojattu kaide, joka estää putoamisen vaaran.’
- lisätään kohtaan ‘kalusteet’ loppuun ‘Kalusteet tulee toteuttaa myös toimintarajoitteiset huomioiden.’
-korjataan kohdassa ‘luiska’ lause muotoon ‘Luiska on tasonvaihdon yhteydessä käytettävä kalteva rakenne, joka on tarkoitettu tasonvaihtoon portaiden tai henkilöiden nostoon tarkoitetun laitteen, kuten esim. hissin, sijasta.’
-korjataan kohta ‘Ohjaava raita’ muotoon:
‘Ohjaavat materiaalit (mm. ohjaava raita) opastavat näkövammaisia henkilöitä tuntoaistin avulla liikkumaan turvallisella reitillä tai ne osoittavat vaaralliset paikat. Ohjaava materiaali kulkureitin pinnalla voi olla esimerkiksi ohjaava laatta tai ohjaava merkintä, huomiolaatta (esim. nastalaatta) tai koholla oleva lista (ohjauslista). Ohjaavan materiaalin pitää olla jatkuva ja erottua selvästi muusta pintamateriaalista sekä värinsä että pinnan tuntuman puolesta eli pintojen eron pitää pystyä tuntemaan valkoisella kepillä ja jalkapohjan alla.’
Poistetaan lauseet:
Ohjaava raita on maanpinnan tai lattian tasoon asennettu kohokuvioinen pintamerkintä, joka toimii liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden suunnistamisen apuna asema-alueella. Ohjaavalla raidalla merkitty reitti opastaa käyttäjän turvallisesti esimerkiksi pysäköintialueelta, sisäänkäynniltä tai hissiltä laiturille sekä muille esteettömille reiteille.
- lisätään kohtaan ‘Tummuuskontrasti’ lause
‘Riittävä tummuuskontrasti tai pelkästään värikontrasti on tärkeää pintojen ja tasojen erottamiseksi toisistaan sekä etenkin varoittavana merkintänä. tässä kannattaa määrittää (netistäkin löytyvä) laskuri, jolla riittävä kontrasti lasketaan’.
-lisätään kohtaan ’vaara-alue/ varoitusalue’ sekä sen tekstiksi korjataan:
’ Väylävirasto käyttää vaara-alue -termiä matkustajalaiturin reunalla olevasta alueesta, jossa ohiajavan junan ilmavirta voi vaikuttaa vaarallisesti siellä olevaan ihmiseen tai irtonaisiin esineisiin. Vaara-alue määritellään alueeksi, jolla matkustajat eivät saisi oleskella, kun juna ohittaa laiturin tai saapuu asemalle. Vaara-alue ei kuulu vapaaseen tilaan.
Vaara-alue tulee aina merkitä huomioraidalla (vrt. erotus ohjaavaan raitaan)
Varoitusalue tarkoittaa laajemmin näkövammaisten henkilöiden varoittamista kulkureitillä olevista vaarallisista kohteista, kuten mm. reunasta, korokkeesta, luiskasta, portaasta, suojatiestä, sekä esteistä, joihin voi törmätä. Varoitusalue tehdään pintamateriaalilla, joka eroaa merkittävästi kulkuväylän materiaalista väriltään ja tuntumaltaan, jolloin näkövammainen henkilö havaitsee sen valkoisella kepillä tai jalkapohjan’
- korjataan kohta ’äänimajakka’ muotoon:
’Äänimajakka on laite, joka lähettää jatkuvaa merkkiääntä kohteessa liikkumisen tueksi näkövammaisille henkilöille tai muille, joilla on rajoitteita tilan hahmottamisessa tai liikkumisessa. Äänimajakoita asennetaan paikkoihin, jotka ovat tärkeää löytää, kuten esim. sisäänkäynnit, palvelupisteet, hissit tai kohokartat.
Älykäs äänimajakka välittää tietoa vain sitä tarvitsevalle, sillä se aktivoituu puhelimeen ladatun sovelluksen avulla. Kun sovellusta käyttävä henkilö on riittävän kantaman päässä (esim. bluetooth), niin opastus käynnistyy äänimerkeillä tai puhutuilla viesteillä.
Poistetaan lauseet:
Kuuloon perustuvaopaste, jokatukee näkövammaistenhenkilöiden liikkumista. Opasteella voidaan paikantaa sijaintia sekä ohjata kulkua eri kohteisiin ja palveluihin. Tässä yhteydessä äänimajakalla ei tarkoiteta hissiin kiinteästi kuuluvaa merkkiääntä.
- korjataan kohta ’äänimerkit’ muotoon:
’ Äänimajakoiden lisäksi on muita opastavia ja ohjaavia äänimerkkejä erilaisia toiminnoissa. Esimerkiksi: Hissin käytettävyyttä parantaa kerrokseen saapumisen äänimerkki sekä kerrosilmoitusjärjestelmä, joka kertoo puheäänellä hissin kulkusuunnan sekä ilmoittaa hissin saapumisesta valittuun kerrokseen.
Ovien ja LE-wc:n oven lukituksesta on hyvä saada näkyvän merkin lisäksi äänimerkki.
Poistetaan lauseet:
Hissin yhteydessäkäytettävä jatkuvamerkkiääni, jokatukee näkövammaisten henkilöiden liikkumista ja auttaa heitä paikantamaan hissin sijainnin. Tässä yhteydessä äänimerkillä tarkoitetaan hissistä kuuluvaa ääntä, ei muihin toimintoihin liittyviä äänisignaale’
Kohta 2.1
- Ihmisiä ja kulkijoita on monenlaisia ja esitettyjä mitta-arvoja voi käyttää vain suuntaa antavina.
Em.tilantarpeissa ei huomioida pyörätuolilla liikkujaa, jolla on avustaja tai muilla pyörällisillä apuvälineillä liikkujaa, joilla on avustaja vierellä.
- kohdassa 2.2.1 tulee huomioida se, että pelastusajoneuvojen, etenkin ambulanssien pääsy laiturialueille tulee turvata.
- kohdassa 2.2.1 tulee termi sairasauto korjata muotoon ambulanssi ja/tai ensihoitoyksikkö.
Kohta 3.1
- Piirros tulee täydentää käyttötarkoituksen mukaiseksi, jotta se vastaa näiden ohjeiden mukaista tilannetta. Täydennysesitykset:
- eri tasojen +-korot tulee merkitä,
- saattoliikennepaikan oltava lähinnä esteetöntä sisäänkäyntiä. Saattoliikennepaikka ei voi olla kaukana esteettömästä sisäänkäynnistä, jotta kaikissa tilanteissa (henkilöllä rajoittava tekijä kulkemisessa ja kulkemisen pituudessa) ja kaikissa keliolosuhteissa (liukkaus, lumi) esteetön pääsy turvataan yhdenvertaisesti.
- tasonousu laiturit ylittävälle sillalle esitettävä kartassa aulatilassa eli hissi-symbolin lisäys sekä kerroksen vaihtuminen ilmaistava (tai porrasmerkintä). Ao. kuvassa esteetön reitti ohjaa oletettuun portaaseen tason vaihtamiseksi.
- LE-wc-sijainti merkittävä
- induktio-alue merkittävä
- Väyläviraston tulee varmistaa suunnitteluprosessin aikana, ettei esteettömälle reitille
suuntaavat kiinteistön käytävät ja/tai alueet sisällä esteellisiä rakenteita, mm. pakettiautomaatteja, sillä tällöin itse esteettömän reitin käytettävyys heikkenee.
Kohta 3.2
- korjataan lause muotoon ’Esteettömällä reitillä oleva yhtenäinen ohjaava raita on voitava havaita valkoisella kepillä.’
- lisätään lause: ’ Esteettömän reitin merkintä visuaalinen esim. katto-opasteissa tai digitaalisissa näytöissä tulee olla myös esteetön (esim. katto-opasteissa hyvät kontrastit ja selkeät piktogrammit) ja digisaavutettava (sähköisissä opastusmenetelmissä.’
Kohta 3.2.1
- korjataan lause muotoon ’Ohjaava raita pitää asentaa maanpinnan tasoon ja se on oltava eri materiaalia kuin laiturin tai muun vaara-alueen tuntoon perustuva varoitusmerkintä.’
- lisätään lause: ’ Ohjaavan raidan päälle ei saa sijoittaa kiinto- eikö irtokalusteita, ei mainostelineitä eli käytännössä ei mitään.’
- lisätään lause: ’ Esteettömän reitin portaikkoon ohjaavien merkintöjen päässä tulee olla näissä kohdissa aina huomiomerkinnät ja visuaalisesti havaittava huomioraita porrasaukon pituudelta, jollin heikkonäköiset ja muut ihmiset ruuhkatilanteissa havaitsevat tasoeron lähestymisen. ’
Em. lause koskee myös kohtaa 3.2.2.
Kohta 3.3
- kulkupintojen ominaisuudet -kohtaan lisätään ’ Riittävä tummuuskontrasti tai pelkästään värikontrasti on tärkeää pintojen ja tasojen erottamiseksi toisistaan sekä etenkin varoittavana merkintänä. tässä kannattaa määrittää (netistäkin löytyvä) laskuri, jolla riittävä kontrasti lasketaan.’
- Kommentti kohtaan ’Alikäytävien ja rakennuksia alittavien kulkuväylien suositeltu vähimmäiskorkeus on 3 000 mm.’
Riittääkö ko. korkeus ambulanssille?
- Kommentti kohtaan ’ Vapaa korkeus kulkupinnan ja yläpuolisten rakenteiden välillä’
Onko korkeudessa huomioitu levähdystasanteellinen kulkuväylä laiturille eli pääseekö ambulanssi sellaisesta kohdasta tällä vapaalla korkeudella?
Kohta 4
- korjataan lause muotoon ’ Asema-alueen tasonvaihdot voidaan toteuttaa portain, luiskin tai hissein apuvälineen käyttäjälle soveltuvalla henkilöiden nostoon tarkoitetulla laitteella (esim. hissi tai nostin).’
Kohta 4.1.5
Lisätään seuraavat asiat:
’ Liukuportaiden ylä- ja alapäässä tulee olla riittävällä kontrastilla varustettu kamparauta. Mallikuva
Mikäli liukuportaisiin asennetaan esim. lastenvaunujen käyttöä estävä pystypollari, sen tulee olla kontrastiltaan taustasta erottuva ’
Kohta 4.2.1
Huomioita kohdan ohjeisiin:
- kun luiska on osa esteetöntä reittiä, on leveys 2600 kapea, sillä kaksi pyörätuolia mahtuu ehkä juuri ja juuri kohtaamaan toisensa. Isommilla pyörätuoleilla ei tämä onnistu ja tulevaisuudessa apuvälineiden koko vain kasvaa.
-luistamattoman ritilän ritiläaukkojen koko on mainittava.
Kohta 4.3
- kohdassa käsijohteiden korkeudet suositellaan mainittavaksi vain korkeudet 700 ja 900 mm.
- lisätään lause ’ Käsijohteen on erotuttava taustaseinästä tms. väriltään.’
Kohta 4.4
- lisätään lauseet
’Mikäli hissi on osa esteetöntä reittiä, on hissin toimivuus varmistettava reitillä koko ajan. Vikatilanteet on korjattava hisseissä välittömästi ja hissiä tarvitsevalle matkustajalle tarjottava korvaava esteetön reitti matkustuskohteeseen tai jos se ei ole mahdollista, niin korvaava kulkuväline matkustuskohteeseen.’
- - lisätään lauseet ’ väestö ikääntyy ja iäkkäiden käyttämien pyörällisten apuvälineiden määrä lisääntyy. myös apuvälineiden koko kasvaa, joten tulevaisuutta ajatellen kaikkien hissikorien vapaa sisämitta tulisi olla vähintään 1400 x 1600 mm.’
- poistetaan lause ’ Hissin sisämittojen on oltava vähintään 1 100 mm leveä ovisivultaan ja syvyydeltään 1 400 mm.’
-lisätään lause ’Hissin tulee olla ääniohjauksella varustettu, mikäli hissi kulkee useamman kuin kahden kerroksen välillä. Eli hissin tulee kertoa mm. ovine sulkeutumisesta ja avautumisesta ja mihin kerrokseen hissi saapuu.’
- lisätään lause ’Ulkotiloissa hissille tulee päästä vähintään 5 metrin matkalta enimmillään 5 asteen kaltevaa pintaa, jotta etenkin manuaalipyörätuolia käyttävät kykenevät pysäyttämään pyörätuolin ennen hissin ovea.’
(Huono esimerkki löytyy Kirkkonummen asema keskilaiturilta, jossa laituritaso ’sukeltaa’ jyrkästi vain muutama metri ennen hissin ovea tehden mahdottomaksi manuaalipyörätuolin pysäyttämisen. Paikassa ei ole myöskään varoitus- tai huomioraitaa).
- lisätään lause ’Sisätiloissakin tarvitaan varoitusraita ja huomioraita hissin oven pituudelta, vaikka ohjattaisiin kutsupainikkeelle.’
Kohta 5.2.1.1
- lisätään lause
’Laiturin päättymiskohdan jälkeen, jos ja kun laiturialue jatkuu sovite- ja luiskaelementeillä, on ko. elementtien raiteen puoleiseen reunaan asennettava suojakaide radalle putoamisen estämiseksi. Tällä tarkoitetaan esim. tilannetta, jossa laiturialue loppuu ja sitten alkaa ko. elementtien osuus ja vasta metrien jälkeen alkaa katettu luiska tunneliin.’
Kohta 5.3.5
- huomautus kohtaan ’ Matkustajalaiturin sivukaltevuus ja kuivatuksen suojaus’:
matkustajalaitureiden sivukaltevuus olisi hyvä olla max. 2,0 %.
Kohta 6.1
- Korjataan lause muotoon ’ Laiturikatos on ensisijaisesti rakennettava palamattomista tai heikosti palavista materiaaleista. Katoksen yhteyteen on rakennettava säältä suojattu penkillinen odotustila. Pyörällisille apuvälineille on varattava vapaa tila odotustilaan.’
Kohta 6.2
-Lisätään lause ’Pysäkkikatoksen läpinäkyvät seinät on merkittävä kahdella korkeudella olevalla huomiomerkinnässä, jotta ne näkyvät kaikenkokoisille ihmisille kaikenlaisissa ruuhkatilanteissa.’
Kohta 6.3
- lisätään lause ’Odotustilan läpinäkyvät seinät on merkittävä kahdella korkeudella olevalla huomiomerkinnässä, jotta ne näkyvät kaikenkokoisille ihmisille kaikenlaisissa ruuhkatilanteissa.’
Kohta 7
- lisätään ja korjataan seuraavat lauseet
’Kalusteiden on tärkeä olla pyöreäkulmaisia niihin törmättäessä ruuhkaisessa tilassa.
Asema-alueen kalusteet ja irralliset laitteet on sijoitettava siten, etteivät ne estä näkövammaisten liikunta- ja toimintaesteisten henkilöiden kulkua.’
- kommentti kohtaan 7:
Toimivalla valvontajärjestelmällä tulee vahtia mm. polkupyörien ym. sähköisten kulkuneuvojen kiinnittämistä laitureiden/asemien käsijohteisiin, istuimiin, mainostolppiin tms. Ko. asiattomiin paikkoihin kiinnitetyt kulkuneuvot estävät tosiasiallisesti esteettömän reitin käytön.
Kohta 8.
- lisätään lauseet ’Mikäli asema-alue sijaitsee kiinteistöjen osana, esim. kauppa-keskusten osana, on voitava sopia ko. kiinteistöjen kanssa, että kaikki matkustajainformaatio ja etenkin opastetyypit ja piktogrammit ovat samanlaisia ja käytetään samoja fontteja kuin asema-alueella.
Erilaisten merkintätapojen sekamelska eri asema-alueilla ja/tai yhdelle asema-alueelle eri kiinteistöjen läpi lähestyttäessä asema-aluetta aiheuttaa vain hämmennystä ja aiheuttaa eksymistä.’
Kohta 8.2
- kommentti kohtaan 8.2:
Näyttölaitteita ja niiden antamaa informaatiosisältöä koskee seuraava säädöspohja:
-Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 309/ 2019. Tällä lailla pannaan täytäntöön julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, jäljempänä saavutettavuusdirektiivi.
-Laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista 102/2023. Tällä lailla pannaan täytäntöön tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, jäljempänä esteettömyysdirektiivi., se tulli täysimääräisesti voimaan 6-2025.
Kohta 9.1.1
- lisätään lause ’Saattoliikennepaikka on suunniteltava ja toteutettava mahdollisimman lähelle esteetöntä sisäänkäyntiä säältä suojaavan katoksen alle. Kaikki muu pysähtyminen ja pysäköinti (sis. pyörä- ja potkulautapysäköintipaikat) on sijoitettava kauemmas kuin LE-liikenteen saattoliikenne.’
- Huomiona se, että mainittu 50 metriä on mahdoton matka pyörällisillä apuvälineillä kuljettavaksi toimintaesteen tai keliolosuhteiden vuoksi.
Kohta 9.2.2
- lisätään lause ’Oven avautumispainike on sijoitettava oven avautumisreunan ulkopuolella ja painike on merkittävä ISA-tunnuksella’
- lisättävä lause pyörö-ovien kieltämisestä.
Kohta 9.2.3
- lisätään lause ’Esteettömän palvelutiskin osa tulee toteuttaa alemmalle korkeudelle eli tiskissä on kaksi tason palvelukorkeutta.’
- lisätään lause ’Rollaattorilla liikkuvalle pitää olla tilaa apuvälineelle ja lähellä oltava käytettävissä istuin. Sähköisten apuvälineiden käyttäjillä pitää myös olla tilaa riittävästi.’
Kohta 11
- Kommenttina kohtaan 11:
Kuten edellä on tullut esille, ovat asema-alueet usein osa ympäröivää infraa ja asema-alueen ulkoreunalla on monia kunnossapidonkin toimijoita. väyläviraston on aina varmistettava, ettei sen hyvin huoltama kunnossapitoalue lopu toisen toimijan huonoon kunnossapitoon eli esim. toinen toimija jättää aurausvallin tai vaikkapa ei hiekota kunnossapidon liittymäkohdassa.
sujuva kunnossapito vaatii monen tahon yhteistyötä ja suunnitelmallisuutta asema-alueilla ja niiden läheisyydessä.
Kohta 11.1
- lisätään lause ’Hissien vikatilanteissa ja kun hissi on osa esteetöntä reittiä, tulee ohjeistus esteettömän korvaavan reitin ja/tai matkustusmuodon matkustusmuodon toteuttamiseen olla selkeä ja helposti löydettävissä.’
Espoossa 3.11.2025
Pirkko Kuusela
Vammaisneuvoston puheenjohtaja
Hanne Österberg
Rakennetaan kaikille -työryhmän puheenjohtaja
Jakelu: Väylävirasto, Suunnittelun ohjaus
Tiedoksi: Espoon Vammaisneuvoston jäsenet ja varajäsenet
Espoon Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille - työryhmän jäsenet