Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto asiassa Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeet vuosille 2024–2033
- Päätöksenteko
17.3.2023
Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmän lausunto asiassa
Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeet vuosille 2024–2033
Vammaisneuvosto ja Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) haluavat korostaa, että palvelut kuuluvat kaikille eli vammaisten kuntalaisten tulee voida käyttää kaikkia palveluita.
Vammaispalvelut (nyt hyvinvointialueella) tuottavat vain tukipalveluita, joiden avulla vammainen henkilö esim. pääsee kodistaan haluamaansa paikkaan, vaikkapa kirjastoon, työväenopistoon koulukiinteistön tiloihin ja liikuntahallille.
Esteettömyys ja saavutettavuus (direktiivin mukaan tarkoittaa digitaalista esteettömyyttä) ovat kaikille espoolaisille ja Espoossa kävijöille tärkeä toiminnallinen ominaisuus palveluihin, asiointiin ja virkistys- sekä liikunta-alueille pääsemiseksi.
Kestävä kehitystä edistetään kestävillä ratkaisuilla, mitä ovat esteettömät ja käytettävät rakenteet sekä palvelut, yleinen toimintaympäristö.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää toteutukseen ja sen valvontaan. Moni hyvä ja esteetön suunnitelma on toteutettu rakentamisen aikana väärin ja siitä on seurannut vaikeuksia mm. liikkua esteettömästi.
RAKA esittää seuraavien asioiden huomioon ottamista, jotta espoolaisten elinympäristöt pystytään suunnittelemaan ja rakentamaan kaikille käyttäjilleen esteettömiksi, turvallisiksi ja käytettäviksi.
SÄÄDÖSPERUSTA
Yleinen esteettömyyden vaatimus tulee Maankäyttö- ja rakennuslaista, minkä lisäksi on esteettömyyttä ja saavutettavuutta jo laajasti edellyttävää säädöspohjaa:
-esteettömyysasetus tuli voimaan vuonna 2018,
-saavutettavuusdirektiivi eli digitaalinen esteettömyys on ollut myös voimassa täysimääräisesti 2019 lähtien,
-tulossa esteettömyysdirektiivi, joka linjaa, että kaikki direktiivissä linjatut palvelut ja tuotteet on oltava esteettömiä vuonna 2025.
Espoossa on seitsemän (7) suuraluetta, joita on kehitettävä ominaispiirteidensä mukaisesti.
Viiden, jo tiiviistikin rakennetun aluekeskuksen lisäksi meillä on kaksi kaupunkikeskusta eli Kalajärvi ja Kauklahti, joita ei tule unohtaa.
- Uuden rakentamisen, mutta myös täydennysrakentamisen suunnittelussa ja
toteutuksessa on huomioitava kulkureittien esteettömyys sekä sujuva liikkuminen jalankulku- ja pyöräliikenteen osalta.
Jalankulkuliikenne sisältää pyörällisillä apuvälineillä liikkuvat ihmiset.
-Esteettömän reitin tulisi olla aina lyhin mahdollinen reitti.
-Osa rakentamisesta kuuluu erityisen esteettömyyden piiriin Espoossa, esim. liikenneasemat. Erityisen esteettömyyden rajakohdissa tulee suunnittelussa kiinnittää huomioita saumattomuuteen ja sujuvuuteen.
- Esteettömyyttä voidaan parantaa pienilläkin toimenpiteillä (kivetyksen korjaus, luiskan loiventaminen yms.), mutta sitä varten tulee saada pysyvä määräraha ns. pikaisiin korjauksiin.
-Epidemia-aika osoitti lähivirkistys- ja lähiliikunta-alueiden tärkeyden. Lähestyminen em. alueille tulee olla rakennettu myös esteettömyyttä ajatellen. jokaisessa kaupunginosassa tulisi löytyä ainakin yksi erityisen esteettömyyden tason liikkumisen mahdollistava puisto ja/tai lähiliikunta-alue.
Huom! Käytetään lähestymis-termiä, koska saavutettavuus on varattu EU-direktiivin mukaisesti kuvaamaan digitaalista esteettömyyttä.
Julkiseen liikenteen investoinnit ovat olleet suuria viime vuosina Länsi-Metron myötä. Nyt ja tulevaisuudessa vielä Raide-jokeri, kaupunkirata ja muut rautatiehankkeet (mm. pikaraitiotie Kivenlahdesta Kauklahteen) pitävät yllä korkeaa investointitasoa liikenneratkaisuihin.
-Espoon pitää olla mukana aktiivisemmin liikenteen yhteishankkeiden kalustehankintojen esteettömyyttä arvioitaessa, kiinteiden rakenteiden korjaushankkeiden esteettömyyttä arvioitaessa (esim.metron laiturialueiden varoitusmerkintöjen uudistaminen),
ratahankkeiden kehityshankkeissa (esim. rataverkon asemasuunnittelussa.
Muut eivät voi määrätä asemien sulkemisesta, kun Espoon kasvaa myös nykyisten asemaseutujen luona.
Kaupunkiradan asemasuunnittelun esteettömyys ja käytettävyys tulee päivittää, sillä suunnittelmien tekemisestä on jo 10 vuotta).
-Linja-autoliikenteen pysäkkien ja kaluston esteettömyyden lisäksi tarvitaan esteetöntä pääsyä liikennepysäkeille, mistä Espoo on vastuussa.
Kaupunkiturvallisuus on osa viihtyisää asumista ja liikkumista Espoossa.
-Tarvitaan mm. helposti lähestyttäviä leikki- ja virkistysalueita, jossa löytyy myös esteettömiä leikkitelineitä, istuimia yms.
-Valaistuksen pitää olla riittävää ja korjauksen nopeaa.
-Tiiviissä keskuksissa etenkin opasteiden selkeys ja näkysyys on tärkeää. Muiden omistamissa kiinteistöissä, mm. kauppakeskuksissa sijaitsee paljon julkisia palveluita tai niiden läpi kuljetaan julkisiin palveluihin. Tällöin ohjaus tulee toteuttaa Espoon opasteohjeen mukaisesti, eikä kauppakeskuskiinteistön omin opastemerkinnöin.
-Kulkuväylien talvikunnossapito on osa turvallisuutta esteettömyyden ja käytettävyyden lisäksi. Kunnossapitoa pitää tehostaa etenkin erityisen esteettömyyden kohteiden kohdalla.
MUUTA
Tarvitaan kaupunkitasoinen toteuttamisohjelma parantamaan ja päivittämään eri kaupunginosien esteettömyyttä ja käytettävyyttä väestörakenne ja infrastruktuurin ikä huomioiden.
RAKA toivoo saavansa kuulla lopullisista painotuksista esteettömyyteen ja turvallisuuteen liittyvistä panostuksista ko. tarvesuunnitelmassa vielä tämän vuoden aikana.
Espoossa 17.3.2023
Pirkko Kuusela
Vammaisneuvoston puheenjohtaja
Hanne Österberg
Rakennetaan kaikille -työryhmän puheenjohtaja
Jakelu: Kaupunkitekniikan keskus, kirjaamo@espoo.fi
Tiedoksi: Espoon Vammaisneuvoston jäsenet ja varajäsenet
Espoon Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmän jäsenet