Vahvistamassa uskoa tulevaisuuteen Erasmus+-opiskelijamatkalla Latviassa

Huhtikuussa 2024 kahdeksan opiskelijaa ja kolme opettajaa Espoon yhteislyseolta viettivät viikon Latvian Riiassa ja Jelgavassa tutkien tulevaisuutta kestävän kehityksen ja tulevaisuuden opiskelumahdollisuuksien kannalta. Liikkuvuusjakso on osa Erasmus+-hankettamme nimeltä Tulevaisuususkon lisääminen Espoon yhteislyseossa. Tavoitteemme on kahdenlainen: tutkia vihreän matkailun mahdollisuuksia sekä lisätä uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin tulevaisuuden aikuisena.

Kevään 2024 aikana valmistelemme liikkuvuusjaksoa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat saivat vaikuttaa aikatauluihin sekä liikennevälineiden, majoitukseen, vierailukohteiden ja ravintoloiden valintoihin. Yhteistyökoulumme oli Latvian neljänneksi suurimmassa kaupungissa Jelgavassa sijaitseva Jelgavas valsts ģimnāzija. Tapasimme jelgavalaiset opiskelijat ja opettajat etätapaamisessa ennen matkaamme. 

Halusimme matkustaa Riikaan jättäen mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Siten kulkuvälineiksemme valikoituivat laiva Helsingistä Tallinnaan ja bussi Tallinnasta Riikaan. Riian ja Jelgavan väliä kuljimme paikallisjunalla. Valitsemalla laivan ja bussin lentokoneen sijaan kulutimme 432,56 kg vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Laivan ja bussin päästöt ovat yhteensä noin kolmasosa lentokoneen päästöistä. Maitse matkustaminen on myös huomattavasti lentämistä edullisempaa. Aikaa toki kului hieman enemmän, mutta laivalla ja bussissa oli sopivasti mukavuuksia ja mahdollisuus koulutehtävien tai töiden tekemiseen.

Ennen lähtöä laadimme matkallemme seuraavat vihreän matkailun säännöt:

1. Otan aamiaisella sen verran ruokaa kuin jaksan syödä.
2. Sammutan valot, kun niitä ei tarvita.
3. En tuhlaa vettä suihkussa.
4. Otan omat hygieniatuotteet mukaan, enkä käytä hotellin yksittäispakattuja saippuoita.
5. Suosimme kävelyä ja julkista liikennettä.
6. Valitsemme hotellin, joka painottaa kestävän kehityksen arvoja.
7. Suosimme paikallisia ravintoloita ja kasvisruokia.
8. Pyydän, etteivät siivoojat eivät vaihtaisi lakanoita ja pyyhkeitä joka päivä.
9. Vältän kertakäyttöastioita tai noutoruoka-astioita.

Laatimamme säännöt voi hyvinkin ottaa ohjenuoraksi tulevillekin ulkomaan liikkuvuuksille, vaikkei liikkuvuuden teemana varsinaisesti olisi kestävä kehitys tai vihreä matkailu.

Majoitus valikoitui sen perusteella, että hotellilla oli kestävän kehityksen sertifikaatti. Opiskelijatkin huomasivat, miten hotelli kehottaa vieraitaan yhteistyöhön luonnon puolesta.

“Majoitupaikassamme huomasin ekologisuuden siten, että vessoissa oli lappu, jossa kerrottiin siitä, jos haluaa että pyyhe vaihdetaan, tulee se laittaa lattialle, mutta jos ei nii sitten se pidetään omalla paikallaan vessassa.”

“Hotellissa käytin sähköä ja vettä vain tarpeen mukaan. Päivällä pyrin käyttämään luonnonvaloa kun taas illalla sähköä kohtuullisesti. En jättänyt esimerkiksi laturia seinään tai valoja päälle lähtiessä. Lisäksi aamiaisella pyrin ottamaan vain sen verran, mitä jaksan syödä.”

Ensimmäiset päivämme Latviassa käytimme historiaan, Riikaan ja myös toisiimme tutustumiseen. Vierailimme muun muassa mykistävässä Latvian miehitysmuseossa, ja opiskelijat pelasivat ryhmänä pakopelin. Matkamme toinen päivä oli kulttuuripäivä, jolloin vierailimme Latvian kansallismuseossa ja kävimme katsomassa Latvian kansallisteatterissa Peter Pan. Syndrome -nimisen näytelmän. Rakennukset ja kulttuurielämykset tekivät selvästi vaikutuksen opiskelijoihimme.

“PARAS ASIA KOKO MATKAN AIKANA. Paikka oli tosi upea ja majesteettinen.”

“Taidemuseo oli todella kiintoisa. Opin millaista taidetta Latviassa on ja miten se eroaa esimerkiksi suomalaisesta taiteesta. Erityisesti mieleen jäi monet upeat teokset.”

“Teatteriesitystä oli ihan kiinnostava seurata, vaikka osaa näytelmästä oli vaikea ymmärtää. Opin teatteriesityksestä sen, millaista teatteri Latviassa on. Opin, että Latviassa kansallisteatterissa käytetään todella kovia äänitehosteita, jotka suorastaan sattuvat korviin. Teatteriesityksessä oli myös vauhdikas tunnelma.”

Paikallisen lukion opettajat Evija ja Ugis olivat suunnitelleet meille erittäin kattavan ja tiiviin ohjelman. Meitä johdatti koululla ryhmä opiskelijoita, jotka olivat suunnitelleet meille ensimmäiselle tapaamiselle tutustumisleikkejä ja vielä viimeiselle päivälle työpajoja, joissa pääsimme maistamaan paikallisia herkkuja, kokeilemaan tietojamme latvian kielessä sekä lennättämään drooneja.

Kestävän kehityksen teeman mukaisesti vierailimme muun muassa biomassavoimala GRENissä ja jätteidenkäsittelylaitos Getlinissä. Ainakin jätteiden lajittelussa suomalaiset ovat latvialaisia ahkerampia, sillä Latviassa sekajätteen määrä vuosittain on 270 kiloa ihmistä kohden ja Suomessa vastaava luku on noin 130 kiloa vuoden 2022 tilastojen mukaan. Getlinissä jätteestä poltetaan biokaasua, jonka sivutuotteena tulevalla lämmöllä lämmitetään kaatopaikan tontilla olevia suuria kasvihuoneita. Kasvihuoneissa kasvatetaan kurkkuja ja tomaatteja. Vaikka kaatopaikan hajut ja valtavat lokkilaumat eivät olleet opiskelijoiden mieleen, konkretisoivat valtavat jätevuoret sen, kuinka paljon kulutamme ja jätämme jälkeemme erilaista jätettä.

Opintomatkan aikana EYL:n opiskelijat valmistelivat myös mittavan kyselyn, jossa vertailtiin toisiinsa espoolaisten ja jelgavalaisten nuorten suhtautumista kestävään matkailuun. Kyselytutkimuksen perusteella latvialaisille vihreät arvot olivat merkittävästi tärkeämpiä kuin suomalaisille opiskelijoille. Latvialaisille oli myös tärkeämpää valita esimerkiksi ympäristöystävällinen kulkuneuvo. Tämä saattaa myös osin selittyä sillä, että latvialaiset ylipäätään matkustivat keskimäärin enemmän kuin suomalaiset opiskelijat. Kyselyn tulokset antoivat paljon ajateltavaa ja tarjosivat uuden näkökulman, johon verrata omaa toimintaa kotimaassa.

Pääsimme myös seuraamaan oppitunteja Jelgavan lukiolla. Opiskelu latvialaisessa lukiossa on melko erilaista kuin Suomessa. Lukiolaiset osallistuivat aktiivisesti opetukseen, kirjoittivat muistiinpanonsa käsin ja käyttivät opettajien itsensä valmistamaa oppimateriaalia. Kännykät saivat olla esillä, mutta kukaan niitä ei käyttänyt.

“Mielestäni oli kiinnostavaa nähdä millaisia oppitunteja latvialaisessa lukiossa pidetään. Opin sen, ettei lukio-opiskelussa käytetä tietokoneita, vaan opiskelu tapahtuu muistiinpanojen avulla, jotka kirjoitetaan vihkoon. Muuten oppitunnit ovat melko samanlaisia. Fysiikan tunnilla huomasin myös, että siellä käytettiin kolmionmuotoista kylttiä, joka kertoo, tarvitseeko opiskelija apua vai haluaako hän keskittyä itse tehtäviin. Mielestäni se oli erikoista, mutta samaan aikaan mielenkiintoista ja nerokasta.”

Viimeinen virallinen vierailukohteemme oli Rigas Stradiņa University, jossa meitä olivat vastassa yliopistolta opiskelijaksi otosta vastaavat henkilöt sekä RiSLOn eli Riian suomalaiset Lääketieteen Opiskelijat ry:n aktiivit Sinikka, Oskari ja Lilja. Saimme kierroksen yliopiston tiloissa, kuulimme opiskelijavalinnoista sekä suomalaisilta opiskelijoilta tietysti opiskelusta ja opiskelijaelämästä. Valitsimme vierailukohteen, koska halusimme opiskelijoiden huomaavan, että Suomen lähialueilta voi löytyä useita erilaisia opiskelumahdollisuuksia.

“TODELLA kiinnostavaa tietoa. Kaikki tiedot mitä kerrottiin yleisesti ja siitä koulusta, kannustavat minun päätöstä lähteä lääkikseen, jonka takia pidin yliopisto vierailusta.”

“En ole aiemmin ajatellut jatkaa opinnot ulkomailla, mutta nyt alan miettiä siitä.”

“RSU:n vierailu oli silmiä avaava. Mielestäni oli kiinnostavaa käydä tutustumassa siihen, millaista olisi mahdollisesti ulkomailla opiskelu. Opin vierailulta sen, millaista olisi opiskella esimerkiksi lääketiedettä Latviassa. Yllätyin siitä, kuinka paljon suomalaisia opiskelijoita opiskelee RSU:ssa. Mieleen jäi oikeastaan koko vierailu.”

Matkan jälkeen kokoonnuimme vielä kerran ryhmän kanssa ja teimme yhteenvedon oppimistamme asioista. Matkan jälkeen 1) osaamme kiinnittää huomioita asioihin, joissa voimme toimia ekologisemmin, 2) osaamme laskea ja vertailla erilaisten kulkuvälineiden päästöjä, 3) pystymme toimimaan paremmin ryhmässä, 4) opimme, millaista on opiskella Latviassa suomalaisena opiskelijana sekä 5) tiedämme paljon uutta Latvian historiasta ja kulttuurista. Kokonaisuudessaan saavutimme asettamamme tavoitteet mainiosti ja toivomme, että ekologisen matkailun malli ja laatimamme käytännöt tulevat näkymään myös jatkossa EYL:n kansainvälisissä projekteissa ja matkoissa.

Emma Rousu, Heli Mattila ja Sami Ravattinen