(Työ)elämätaitoja pelaamisesta?

Espoon kaupunki koordinoi parhaillaan hanketta, jossa yhdistyy digitaalisuus, liikunta ja urheilu. Hankkeeseen kuuluu muun muassa videopelaamista, e-urheilua ja liikuntapelaamista. Miksi pelaaminen sitten kiinnostaa Espoon kaupunkia? 

10–19-vuotiaista nuorista 76 % pelaa digitaalisia viihdepelejä viikoittain tai useammin. Vajaa puolet pelaa niitä päivittäin (Pelaajabarometri 2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)). Pelaaminen on eittämättä yksi lasten ja nuorten suosituimmista tavoista viettää vapaa-aikaa. Pelikulttuurin ulkopuolisille henkilöille se saattaa näyttäytyä ainoastaan lisääntyneenä ruutuaikana ja vihaisen teinin törkeinä huuteluina häviön hetkellä. Pelaaminen on kuitenkin ajanvietettä, joka kehittää muun muassa tiimityöskentelytaitoja, taktista ajattelua, kommunikaatiotaitoja, keskittymistä ja stessinsietokykyä sekä digitaalista osaamista. Pelatessa nuori oppii taitoja, jotka ovat ehtaa pääomaa työelämässä. Nappaa täältä parhaat vinkit ymmärtääksesi, mitä kaikkea pelaaminen voi sinulle tai nuorellesi opettaa.  

Monissa digitaalisissa peleissä, kuten moninpeleissä (multiplayer) tai verkkoroolipeleissä (MMORPG), pelaajat pelaavat yhdessä samassa joukkueessa tai kilpailevat toisiaan vastaan ryhmissä. Hyvä tiimityöskentely on avain menestykseen. Pelaaminen opettaa tunnistamaan omia rooleja ryhmässä, ja hyödyntämään niitä käsillä olevan tilanteen mukaan. Hyvä tiimityöskentely edellyttää myös joukkueen jäsenten välistä luottamusta ja yhteistyötä. Pelaajien on oltava valmiita auttamaan toisiaan ja tekemään yhteistyötä, jotta joukkueen suorituskyky ja pelikokemus paranee. Joukkuepelejä pelatessa pelaajat jakavat yhteistä vastuuta ja asettavat toiminnalleen tavoitteita. Edellä mainitut asiat ovat työelämän kannalta todella tärkeitä taitoja.  

Monet digitaaliset pelit vaativat pelaajilta nopeaa päätöksentekoa ja taktista ajattelua. Yksi tapa, jolla digitaalisten pelien pelaaminen kehittää taktista ajattelua, on että pelaajat oppivat käyttämään resurssejaan tehokkaammin. Pelissä olevien resurssien hallinta on tärkeää pelin strategian kannalta. Näitä ovat esimerkiksi peleissä ilmenevät aikarajoitukset, raha tai hahmot.  Pelaajien on opittava käyttämään näitä resursseja tehokkaasti, jotta he voivat saavuttaa tavoitteensa.  

Digitaaliset pelit haastavat pelaajien ongelmanratkaisukykyä. Pelaajat joutuvat usein ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia nopeasti ja kekseliäästi, jotta he voivat edetä pelissä. Pelit tarjoavat usein monia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joten pelaajien on arvioitava eri vaihtoehtoja ja valittava paras strategia tavoitteidensa saavuttamiseksi. Lisäksi digitaalisten pelien pelaaminen edellyttää pelaajilta kykyä ennustaa vastustajien toimintaa ja reagoida nopeasti heidän tekemisiinsä. Pelaajat oppivat kehittämään tilannetajuaan ja arvioimaan jatkuvasti vastustajiensa toimintaa, jolloin ennakointitaidot kehittyvät.  

Moninpelit vaativat pelaajilta hyvää kommunikaatiota keskenään. Tämä auttaa kehittämään vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tärkeitä monissa työpaikoissa. Hyvä kommunikaatio on tärkeää digitaalisissa peleissä, jotta joukkueen jäsenet voivat reagoida nopeasti tilanteisiin ja tehdä yhteistyötä. Pelissä tapahtuvien asioiden välittäminen on erityisen tärkeää silloin, kun pelataan verkossa ja jokainen pelaaja on fyysisesti eri paikassa.  

Yksi tapa, jolla digitaalisten pelien pelaaminen kehittää kommunikointitaitoja, on tiimipelin aikana tapahtuva jatkuva kommunikointi. Pelaajat oppivat käyttämään ääniviestejä, chat-viestejä tai muita viestintävälineitä nopeasti ja tehokkaasti kommunikoidakseen tiiminsä kanssa pelin eri vaiheissa. Heidän on osattava ilmaista ajatuksensa ja tunteensa selkeästi ja nopeasti, jotta tiimi voi reagoida vastustajajoukkueen liikkeisiin riittävän nopeasti. Moninpelejä pelatessaan pelaajat oppivat sopeuttamaan kommunikointityyliään tilanteen mukaan. Pelaajat joutuvat kommunikoimaan tiiminsä kanssa vaativissa tilanteissa, pelatessaan stressin ja paineen alaisuudessa. Lisäksi digitaaliset pelit voivat kehittää pelaajien kuuntelutaitoja. Pelatessa pelaajat joutuvat kuuntelemaan tiimikavereidensa ohjeita ja neuvoja, ja vastaamaan niihin nopeasti.   

E-urheilu kilpailullisena lajina vaatii pelaajilta kykyä säilyttää keskittyminen ja hallita stressiä. Tämä auttaa kehittämään kykyä suoriutua paineen alla myös työelämässä. Useimmissa peleissä on paljon erilaisia ärsykkeitä, kuten liikkuvia kohteita, äänitehosteita ja visuaalisia elementtejä, joihin pelaajien täytyy reagoida nopeasti. Pelaaminen vaatii yleisesti ottaen hyvää keskittymiskykyä, sillä pelitilanteet etenevät nopeasti ja ovat usein ennalta-arvaamattomia.  

Digitaaliset pelit voivat kehittämään myös pelaajan stressinsietokykyä, sillä monet pelit sisältävät kuormittavia tilanteita, kuten vihollisten hyökkäyksiä tai aikarajoja. Pelaajat joutuvat oppimaan hallitsemaan tunteitaan ja tekemään päätöksiä nopeasti paineen alla, mikä voi auttaa heitä selviytymään paremmin stressaavissa tilanteissa myös elämässä yleisesti.  

E-urheilu edellyttää pelaajilta taitoa käyttää erilaisia tietokoneohjelmistoja ja -laitteistoja. Tämä auttaa kehittämään digitaalisia taitoja, joita voi hyödyntää myös monissa muissa tehtävissä. Esimerkiksi strategia- ja urheilupelit vaativat pelaajilta taitoa analysoida tietoja ja tilastoja. Tämä auttaa pelaajia kehittämään data-analyysitaitojaan ja oppimaan ymmärtämään, miten tietoja voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Digitaalisia pelejä pelatessa kommunikointi tapahtuu useasti verkon ylitse, jolloin kommunikointivälineenä toimivat chat-ohjelmat sekä ääni- ja videopuhelut. Kuulostaa hyvin samankaltaiselta kuin nykypäivän työelämä - eikös?  

Osa pelaajista kehittää myös peliohjelmointiosaamistaan luomalla omia pelejä tai muokkaamalla olemassa olevia pelejä. Tämä auttaa oppimaan ohjelmointitaitoja ja kehittämään kykyään luoda omia digitaalisia tuotteita.