Tunne lastensuojelu: Tasa-arvo lastensuojelussa

Espoon kaupungin lastensuojelun ”Tunne lastensuojelu”- podcastsarjan uuden kauden ensimmäinen jakso julkaistiin perjantaina 4.11.2022 Espoon kaupungin SoundCloud(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)- ja Spotify(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)-tileillä. Julkaisemme 1-2 jaksoa viikossa. Espoon lastensuojelun Yhteiskehittäjät -nimellä toimiva nuorten kokemusasiantuntijoiden ryhmä vastasi kokonaan podcastin suunnittelusta ja toteutuksesta. Jakson kesto on noin 30 minuuttia.

Tunne lastensuojelu -podcastin uuden kauden 8. jakson aiheena on tasa-arvo lastensuojelussa. Mitä tasa-arvo on? Entä vähemmistö? Kuinka iso merkitys näillä sanoilla on? Miten lastensuojelu ottaa huomioon vähemmistöt? Tässä jaksossa käsitellään suuria asioita, jotka ovat todella tärkeitä. Mukana kokemuasiantintijat Yonatan ja Meri. Juonnossa Ade Koivunen.

Juonto: Ade Koivunen.  

Mukana: Yonatan Gebrenegus ja Meri Karunen 

(Podcast alkaa)

Juontaja:    Tervetuloa kuuntelemaan Espoon lastensuojelun yhteiskehittäjäryhmän podcasteja. Teemat, joita käsittelemme tässä kaudessa sisältävät eri alojen ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä lastensuojelusta sekä muista tukea tarjoavista palveluista.

Juontaja:    Tässä jaksossa puhutaan tasa-arvosta ja vähemmistöjen huomioimisesta. Mukana kokemusasiantuntijat Yonatan.

Yonatan:    Hei.

Meri:    Helo.

Juontaja:    Mä haluaisin alkuun kysyä, että mitä on tasa-arvo.

Yonatan:     No toi on kyl tosi iso kysymys, koska kun me puhutaan tasa-arvosta niin mitä pidemmälle mennään historiaan, niin se on sisältäny paljon, paljon pienemmän osan ihmisiä. Koska jos me vaikka katotaan Antiikin Roomaa. Tasa-arvo tarkoitti sitä, että kaikki muut paitsi orjat olivat tasa-arvoisia tarkoittaen soturit ja poliitikot ja tän tyyppiset asiat elikkä siihen ei sisältyny edes naiset. Mut mitä enemmän historiaa mennään eteenpäin niin sitä mukaa on otettu siihen tasa-arvon ympyrään paljon enemmän ja enemmän ihmisii.

Meri:     Niinpä ja tähän tasa-arvoon kuuluu just esimerkiks naisten asema ja seksuaalivähemmistöt ja eri etnisyydet.

Juontaja:     Miten tasa-arvo toteutuu lastensuojelussa?

Yonatan:     Toi on aika vaikee kysymys, koska jotkut asiat mitä me ei ees osata ajatella vaikuttavan tasa-arvoon niin todennäköisesti vaikuttaa ja me voidaan rupee näkeen niitä vasta siinä kohtaa, kun ihmiset, jotka eivät koe, että heitä kohdellaan tasa-arvoisesti tietystä syystä osaavat tuoda esille näitä asioita. Esimerkiks aikaisemmin me ei osattu ajatella sitä, et jos on lapsi, joka on huostaanotettu muslimiperheestä, et hän ei välttämättä halua viettää joulua. Hän ei välttämättä halua olla sellaisessa ympäristössä, jossa on joulukoristeita. Millä tavalla me voidaan turvata hänelle mieluisa ympäristö myös.

Meri:     Niin ja esimerkiksi myös lastensuojelussa on sellaista, että ei välttämättä sitä huomioida vanhempia, jotka kuuluu seksuaalivähemmistöön, että on tosia paljon sitä yleistystä. Että on vaikka heterovanhemmat tai tämmöistä niin sekin on mun mielestä että. Aina se ei toteudu se tasa-arvo lastensuojelussa.

Yonatan:     Kun miettii et meiän puhekielenkin täytyy muuttua, jos me halutaan et meiän yhteiskunta on paljon tasa-arvoisempi. Tarkoittaen sitä, et jotkut ei osaa just ajatella, kun kysyy lapselta. Et haluut sä olla sun äitin luona vai haluut sä olla sun isän luona. Välttämättä ei oo ollenkaan isää vaan sillä saattaa olla kaks äitii. Tai sit sillä ei oo ollenkaan äitii vaan sillä on kaks isää. Et meiän puhekielenkin täytyy muuttua sen mukaa, kun meiän yhteiskunta muuttuu tasa-arvoisemmaksi.

Meri:     Esimerkiks nuoret oletetaan tosi usein heteroiksi, et usein ei pääse vastakkaisen sukupuolen luokse mun mielestä yökylään ja tätä samaa ei yleensä havaita kuitenkaan samaa sukupuolta edustavien kanssa.

Yonatan:     Ja esimerkiks samankaltaista arvomaailmaa huomaa siinä, et aika monis laitoksissa poika, tyttö ei saa hengata kaverin huoneessa. Mut sitten tyttö ja tyttö tai poika ja poika saavat hengata kaveriin huoneessa. Ja jos tyttö ja poika vaikka sais hengata samas huonees niin oven pitäis aina olla auki. Tässä huomaan heti sen vanhan tavan ajatella ja sekään ei oo sit ihan tasa-arvoon pohjautuva.

Meri.     Eikä tää on pelkästään lastensuojelussa vaan mitä mä oon myös kavereiden kanssa keskustellut, jotka eivät ole tai jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöön. Niin heidän myös vanhemmatkin on päästänyt tytöt tietenkin tai niin kun samaa sukupuolta olevat samaan huoneeseen. Mut sit, jos on tullu joku toinen sukupuolen edustaja. Niin häntä ei oo sit päästetty.

Yonatan:     Elikkä kun puhutaan tasa-arvosta niin se tarkoittaa sitä, että meillä ei pitäis olla minkään näköistä ennakkoajatusta. Meiän pitäis antaa, joka ikisen henkilön rakentaa meille se mielikuva hänestä itsestään. täs mitä me ollaan nyt keskusteltu, niin ne pohjautuu aika paljon vanhan ajan kieleen. Koska me just ollaan käytetty aika paljon, sanoi tyttö ja poika ja vastakkainen sukupuoli. Mut niin kun mä aikaisemminkin toin esille niin tasa-arvo on semmoinen asia, joka koko ajan kehittyy ja kielen täytyy kehittyä sen mukana. Muuten ne henkilöt, jotka haluavat kokea sitä tasa-arvoa. Ne ei voi ikinä kokea sitä, ellei meil löydy sanoja, et me voidaan osittaa meille se kunnioitus minkä ne ansaitsee, et ne pystyy kokemaan itsensä tasavertaiseksi kumppaniksi tässä yhteiskunnassa.

Meri:     Ja sen takia mun mielest suomenkieles on tosi hyvä kun suomenkielessä on hän sana niin kun kielellisesti, että ei sukupuoliteta sitä pronominia.

Yonatan:     Ja yks isoin ongelma mikä tasa-arvon kasvussa aina on ollu on se, että ihmiset, jotka pelkää muutosta. Ne on ne ketkä vastustaa eniten tasa-arvon laajentumisesta, koska historia on kaikista paras opettaja. Ensin saattoi olla maahanmuuttajat ketä ei haluttu hyväksyy osaks tietyn maan kansalaisuutta. Se saattoi olla saman värinen mut toisesta maasta. Sitäkään ei haluttu hyväksyä. Pelko on aina se, että me joudutaan hyväksyä muutosta ja tasa-arvo vaatii sen, et me hyväksytään.

Juontaja:    Miten tasa-arvoa sit voitais edistää?

Meri:     No mun mielestä kyllä puhumalla siitä ja levittämällä niin sanotusti oikeaa tietoa, että kaikki vähän erilaiset ihmiset ei välttämättä ole vaarallisia.

Yonatan:     Mun mielestä tasa-arvo vaatii sen, et ihmiset ymmärtää asiat tunteitten kautta, koska joka ikinen ihminen tuntee tunteita, joten joka ikinen ihminen pystyy ymmärtään et aah toi kokee ahdistusta, toi kokee suruu, toi kokee pelkoa, joten mä en haluu kokee, näit tunteita. Mitkä asiat aiheuttaa nää tunteet tolle henkilölle sen takia, et se kokee et sitä ei hyväksytä. Sen takia et se kokee et ei oo osa tätä yhteiskuntaa elikkä meidän pitää luoda tasa-arvoinen asetelma, et kaikki pystyy kokeen itsensä olevan osa yhteiskuntaa ja et ne ei joudu pelkään.

Juontaja:     Mitä sit tarkoittaa vähemmistö?

Yonatan:     Joo no yksinkertaisimmillaan vähemmistö tarkoittaa enemmistön vastakohtaa.

Meri.     No siis vähemmistöhän voi tarkoittaa monta asiaa. On siis seksuaalivähemmistöä ja eri etnisyyttä edustavia ryhmiä.

Yonatan:     Kyllä ja se miten joku määrittelee ittensä vähemmistöks niin se ei aina oo välttämättä huono asia, koska se et sä oot osa jotain pientä porukkaa se saattaa olla ylpeyden aihe. Mutta jos sä oot osa pientä ryhmää, jota syrjitään, jota ei päästetä osaks sitä isoo ryhmää sitä yhteiskuntaa, jonka arvoja syrjitään. Niin silloin me puhutaan epätasa-arvosta. Silloin me puhutaan yhteiskunnallisesta ongelmasta. Silloin me puhutaan arvojen muuttamisen tarpeesta.

Meri:     Ja se on myös tosi tärkeetä tässä yhteiskunnassa, että huomioidaan myös muut kuin enemmistö.

Juontaja:    Miten huomioida vähemmistöjä paremmin?

Yonatan:     Varmaan just tutustumalla eri vähemmistöjen kulttuureihin ja siihen kieleen ja niitten tarpeisiin millä tavalla he kokevat ja haluavat, että heidät otetaan osaksi yhteiskuntaa. Heitä pitäisi yrittää auttaa sen verran, kun he itse toivovat tulla autetuiksi. Jotkut ryhmät ei välttämättä ollenkaan halua, että kaikkiin heidän asioihin välttämättä puututaan.

Meri:     Joo ja todella usein tämmöiset vähemmistöön kuuluvat niin kokevat tosi paljon syrjäytymistä ja sitä, että heitä syrjitään tämän takia. Muun muassa niin kun wc-tilat, jotka on sukupuolitettuja niin se on myös mun mielestä vähän niin kun syrjintää just. Koska kaikki eivät halua sukupuolittaa itteään. On ihmisiä, jotka kokee itsensä muun sukupuoliseks. On ihmisiä, jotka eivät halua olla mitään sukupuolta. Niin mun mielestä just toi on tosi hyvä esimerkki sukupuolitetut wc:t, et siinä on jossain menty vähän pieleen, et onneks nykyään on tosi paljon sitä ja semmoista, että on uniseks vessoja ja mun mielestä se on ihan mahtavaa. Mut mun mielestä sitä pitäis olla myös enemmän.

Yonatan:     Mun mielestä tosiaan se syrjäytymisvaara on paljon suurempi, jos me ei aktiivisesti yritetä edistää tasa-arvoa meidän yhteiskunnassa. Jos me ei ymmärretä, et jos meiän aktivistit yrittää edistää tasa-arvoa. Me tiedostamatta luodaan lisää syrjäytymistä.

Meri:     Tähän myös kuuluu esimerkiks nimenvaihto. Että on ihmisiä, jotka ei koe enää omaa nimeään omaksi ja se, että kun henkilö sitten päättää vaihtaa nimensä niin se että sitä kunnioitettais eikä käytettäis semmoista nimeä mikä hänellä on ennen ollut, koska se on tosi, tosi epäreilua ja väärin mun mielestä. Ja se, et jos toinen on vihdoin päässyt kertomaan sen oman nimensä minkä itse haluaa, että hänelle käytetään niin sitten sitä ei noudateta niin totta kai se tuntuu pahalta ja kuuluukin, tuntuu pahalta. Ja se et saatais se, että kunnioitetaan sitä toisen omaa tahtoa.

Yonatan:    Se mitä mä kuulen täs on just se, että tasa-arvoon aina liittyy kunnioitus. Tasa-arvoon aina liittyy objektiivinen tarkastelu ja yhteisen ymmärryksen luominen ja halu sen yhteisen ymmärryksen luomiseen. Me ei voida antaa meidän historian arvojen määritellä tätä hetkeä.

Juontaja:     Miten sit tulis huomioida eri uskontoja ja sitä mitä ne sitten pitää sisällään?

Yonatan:     No kun me puhutaan nytten lastensuojelukontekstista niin eihän vanhempien huoltajuus oikeastaan missään kohtaa tai ei vanhempien vanhemmuus missään kohtaa katoa. Vanhemmat on ne, jotka tavalla tai toisella määrittelee lapsen uskonnon. Vanhemmat on ne, jotka määrittelee sen kulttuuriperimän mikä sillä lapsella on, vaikka se ois huostaanotettu. Joten lastensuojelun tehtävänä on selvittää ja käydä yhessä vanhempien kanssa läpi, et mitä esim. lapsen ruokavalioon kuulua uskonnon määritelmän kautta. Ja se on lastensuojelun tehtävä mahdollistaa, että nuori kautta lapsi pystyy elämään oman kulttuurinsa mukaan. Kun miettii mikä laitoksen ja lastensuojelun tehtävä on. Se on tarkoitus tukea nuorta, kun se lähtee tutustumaan omaan identiteettiinsä. Kun se lähtee tutkimaan erilaisia tapoja ja erilaisia suuntauksia esim. kasvissyönti ja tän tyyppiset asiat. Niin laitoksen pitäisi mahdollistaa oman identiteetin tutkimista.

Meri:     Niinpä ja just se, että jos lapsi sitten haluaa kokeilla kasvissyöntiä tai haluaa ettei syö possua tai kanaa tai jotain tämmöistä niin siihen pitäis olla mahdollisuus. Eikä silleen, että laitos sit sano, että me ei voida antaa sulle esimerkiks vegaaniruokaa koska kukaan muu oo vegaani. Eihän sen pitäis riippuu siitä, että onko siellä laitoksessa muita vegaaneja. Vaan se pitäis olla ihan itsestään selvää, että jos lapsi haluaa tai nuori haluaa kokeilla vegaaniruokaa niin sen pitäisi olla oikeesti mahdollista eikä kielletä sitä sen takia, koska no ei muutkaan syö.

Yonatan:     Niin ja lastensuojelun tarkoitus on turvata lapsen kasvu ja kehitys ja osa kehitystä on itsensä tutkiminen.

Meri:     Niin ja yleensä sit tämmöinen vegaanisuus tai kasvissyönti niin se saattaa just ruveta lähtemään siinä teini-iän nurkilla, et kun haluu kokeilla ja haluu vaikka vaikuttaa ympäristöön. Pelastaa maailman. Niin se, että sit sanotaan et ei voi. Niin se pitäis olla totta kai mahdollista, koska jos. Onhan se siis laitoksessa, et jos nuori haluu, vaikka kokeilla jalkapalloa niin kyl senkin pitäis olla sille mahdollista. Niin minkä takia sit se kasvissyönti ei olis.

Yonatan:     Täs kohtaan päästään näkeen tasa-arvo eri näkökulmasta, et jos sä oot lastensuojelun asiakas niin sulla pitäis olla täysiin samat oikeudet tutkii ja tutustuu itseesi samal tavalla, kun kotona asuvilla nuorilla. Joten jos sä haluut kokeilla kasvissyöntiä niin sul pitäis olla oikeus siihen.

Meri.     Ja laitoksen pitäis joustaa siinä vaiheessa ja etenkin just nuorille, jotka hakee vielä itteään. Niin se saattaa olla tosi tärkeetä, että saa kokeilla sitä vegaani. Vaikka sit ei jatkais sitä, vaikka söis päivän vegaaniruokaa. Mut se et sais mahdollisuuden siihen.

Juontaja:    Miten sit käy, jos vähemmistöjen oikeuksia ei turvata?

Yonatan:     Toi on tosi iso asia, koska jos on ihan mikä tahansa ihmisryhmä, jonka oikeuksia rikotaan. Niin mitä pidempää niit oikeuksia rikotaan sitä vihaisemmaks tää ihmisryhmä tulee yhteiskuntaa kohtaan. Sitä enemmän tää ihmisryhmä rupee etääntymään yhteiskunnasta. Sitä suuremmalla todennäköisyydellä tää ihmisryhmä rupee syrjäytymään ja pikkuhiljaa saattaa tulla se piste vastaan, et ne ei ees oo enää kiinnostuneita kiinnittymään yhteiskuntaan ja silloin me ruvetaan kärsiin taloudellisesti, me ruvetaan kärsiin inhimillisesti. Ja me tullaan kärsiin monen sukupolven aika. Niin kun täs on tullu esille niin oikeudet on tosi tärkeä asia ja se syy minkä takia oikeudet on tosi tärkee asia on sen takia, että ihminen hakee kunnioitusta, hyväksyntää. Ihminen hakee sitä, että hän voi kokea olevansa jotain isompaa. Ja oikeudet on vähän se tapa taata, et mä oon osa jotain. Et mua ei voi kohdalla tietyllä tavalla. Ja jos me rikotaan oikeuksia niin silloin me vähennetään tietyn ihmisen ihmisarvoa.

Meri:     Ja myös esimerkiks mielenterveyskuntoutujat, jotka myös kuuluu tähän vähemmistöön niin jos niitä oikeuksia ei turvata niin sit ei myöskään luoteta enää keneenkään. Ja siit sit tulee vielä enemmän ongelmia.

Juontaja:    Minkälaisessa maailmassa haluaisit elää?

Yonatan:     No jos ois semmoinen taikasauva, jota vois heilauttaa ja saada kaikki asiat kuntoon niin varmaan sellaises maailmassa mis ketään ihmistä ei satuteta. Ketään ihmistä ei syrjitä ja sillä mä tarkoitan sitä, että ne vanhemmat, jotka tiedostamattaan esim. satuttaa niitten lapsia niin ne lapset tulee kasvaa aikuisiks ja ne tulee tiedostamattaan satuttaan niitten lapsia. Ja mä toivoisin et pystyttäis katkaiseen tämmöinen sukupuolinen kehä ja sitä kautta saada rakennettuu yhteiskunta, jossa meillä on henkisesti tasapainoisii ihmisii. Mielenterveydeltään tasapainoisii ihmisii. Se ois mun mielestä maailma missä mä haluisin elää.

Meri:     Joo mä haluisin elää maailmassa, joka olis tasa-arvoinen. Joka tota esimerkiks kiusaamiseen puututtais. Asiat toimis yhteiskunnassa. Mun mielestä se olis ihan kiva maailma elää semmoisessa, jossa asiat toimis hyvin myös nuorille. Riippumatta siitä minkälainen on seksuaalinen suuntautuminen tai etninen tausta. Kaikille olis tasa-arvoinen elämä.

Juontaja:    Kiitos teille osallistumisesta.

Yonatan:     Kiitos oli tosi kivaa.

Meri:     Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta.

Juontaja:    Kiitos myös kaikille kuuntelijoille. Tavataan ensi jaksossa, moro.

(Podcast loppuu).