Tunne lastensuojelu: Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa

Espoon kaupungin lastensuojelun ”Tunne lastensuojelu”- podcastsarjan uuden kauden ensimmäinen jakso julkaistiin perjantaina 4.11.2022 Espoon kaupungin SoundCloud(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)- ja Spotify(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)-tileillä. Julkaisemme 1-2 jaksoa viikossa. Espoon lastensuojelun Yhteiskehittäjät -nimellä toimiva nuorten kokemusasiantuntijoiden ryhmä vastasi kokonaan podcastin suunnittelusta ja toteutuksesta. Jakson kesto on noin 30 minuuttia.

Tunne lastensuojelu -podcastin uuden kauden 10. jakson teemana on kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa.  

Mitä kokemusasiantuntiuus on? Miten kokemusasiantuntiuutta voitaisiin hyödyntää enemmän ja missä? Tämä jakso käsittelee kokemusasiantuntiuutta eri näkökulmista, sekä opastaa hyödyntämään sitä enemmän. Mukana kokemusasiantuntijat Yonatan ja Ida. Ammattilaisvieraana Johannes Jahnukainen Lastensuojelun keskusliitosta. Juonnossa Ade Koivunen.  

 

Juonto: Ade Koivunen  

Mukana: Yonatan Gebrenegus, Ida  

Vieraana: Johannes Jahnukainen 

(Podcast alkaa)

Juontaja:    Tervetuloa kuuntelemaan Espoon lastensuojelun yhteiskehittäjäryhmän podcasteja. Teemat, joita käsittelemme tässä kaudessa sisältävät eri alojen ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä lastensuojelusta sekä muista tukea tarjoavista palveluista.

Juontaja:    tässä jaksossa puhutaan kokemusasiantuntijuudesta eri näkökulmista ja kerrotaan enemmän siitä mitä se on. Mukana kokemusasiantuntijat Yonatan.

Yonatan:     Hei.

Juontaja:    Ja Ida.

Ida:     Hei.

Juontaja:    Ammattilaisvieraana Johannes Jahnukainen lastensuojelun keskusliitosta.

Johannes:    Moi.

Juontaja:    Miten kokemusasiantuntijuus liittyy teihin?

Yonatan:     No mä oon toiminut kokemusasiantuntijana about 10 vuotta ja päädyin siihen maailmaan nuoret kehittäjät ryhmän kautta, jonka perusti sosiaalityöntekijä ja muutama sosiaaliohjaaja, koska ne mietti, että miten lastensuojelua pystyis kehittään mahollisimman tehokkaasti.

Ida:     Joo no mä oon kans kokemusasiantuntija. Mä oon toiminu kokemusasiantuntijana noin kolmisen vuotta ja mä päädyin ite näihin hommiin sitä kautta, että mun oma sossu kerto mulle Espoon yhteiskehittäjäryhmästä ja sano, että miten jos menisit kokeilemaan, että voisin olla hyvä siinä hommassa ja tässä sitä ollaan edelleen.

Johannes:     Mä oon ollu töissä lastensuojelussa aika pitkään ja sitä kautta sitten päätynyt toimimaan kokemusasiantuntijuuden kanssa. Aikanaan ollut perustamassa muutamia tällaisii kokemusasiantuntijaryhmiä ja sekä lasten, että nuorten kokemustiedon äärellä ammattini puolesta.

Juontaja:    Mitä sitten on kokemusasiantuntijuus?

Yonatan:     No kokemusasiantuntijuus nimenäkin kertoo varmaan aika paljon siitä, että mitä se ajatus sisältää. Se sisältää sen, et tiettyjen kokemusten, ajatusten ja tunteitten kautta sulle on syntyny semmoinen ymmärrys, jota pystytään hyödyntään lastensuojelun kehittämiseen tai ylipäätään mielenterveys tai päihdepuolella pystytään myös hyödyntään kokemusasiantuntijoita ja heidän kokemuksiaan, koska heillä on se ymmärrys mitä tarkoittaa olla niitten rakenteitten sisällä. Ja ammattilaisilla on ymmärrys siitä mitkä ne rakenteet on. Minkä sisällä nää kokemusasiantuntijat on.

Johannes:     Kokemusasiantuntijuus nyt esimerkiks lastensuojelussa on sitä, että meillä on joku tyyppi, jolla on kokemusta siitä lastensuojelun asiakkuudesta niin kun lapsen roolista tai vaikka vanhemman roolista. Ja sitten se hyödyntää sitä sen asiakkuuden aikana kertynyttä kokemustietoa, vaikka kehittämis tai vaikuttamis jutuissa ja toimii asiantuntijana kokemuksensa avulla.

Ida:     Mulle itelleni kokemusasiantuntijana toimiminen on ollut tapa vaikuttaa ja kehittää lastensuojelua. Siit on saanu sellaisen konkreettisen tunteen, että oma ääni tulee kuuluviin ja pystyy saamaan ehkä jotain muutostakin aikaan.

Juontaja:    Missä kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää?

Johannes:     No missä vaan mun mielestä. Mutta jos nyt miettii lastensuojelua tänä päivänä niin aika paljon kehittämistyössä nimenomaan hyödynnetään kokemusasiantuntijoita. Mutta kyllä mä ajattelin jotenkin, että niiden hyödyntämismahollisuudet ja ne yhteistyömahollisuudet on ihan rajattomat.

Ida:     No jos mä kaks asiaa keksisin mis kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää niin ammattilaisten kanssa, kun sitten lastensuojelun asiakkaiden kanssa.

Yonatan:     Joo ja kun mä ite mietin sitä, että mis kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää niin mitä pidempään joku toimii kokemusasiantuntijana niin sitä suuremmat mahollisuudet, sillä on toimia eri ammattilaistahojen kanssa. Koska kun sä oot ollu, vaikka pari kuukautta kokemusasiantuntijana niin sä pääset oppiin sellaisia asioita mistä sulla ei ehkä oo ollu tietoa silloin kun sä oot ollu asiakkaana. Sulla ei ehkä oo ollu tietoa lastensuojelun rakenteesta vaikka. Sul ei ehkä ollu tiietoo laillisista velvoitteista mitä lastensuojelu ammattilaisilla on. Mitä enemmän tietoa sulle kertyy niin sitä laajemmat mahollisuudet sulle muodostuu tehä yhteistyötä kokemusasiantuntijana eri ammattilaisten kanssa.

Juontaja:    Miksi kokemusasiantuntijoita tulisi hyödyntää?

Ida:     No mun mielest kokemusasiantuntijoita pitäis hyödyntää sen takia, et saadaan se asiakkaan näkökulma myös niistä asioista ja sen takia, että kokemusasiantuntijoilla on se konkreettinen kokemus niistä asioista.

Johannes:     Miks kokemusasiantuntijoita kannattaa hyödyntää sen takia että me saadaan sinne lastensuojelutyöhön ammattilaisten äänen ja tiedon rinnalle myös sitä asiakasääntä ja asiakasnäkökulmaa.

Juontaja:    Missä kokemusasiantuntijoita pitäisi hyödyntää enemmän?

Yonatan:     Mun mielestä kokemusasiantuntijoita pitäis hyödyntää enemmän laitoksissa ja laitosvierailuilla ja sekä kun yritetään kehittää laitoksen toimintakulttuurii ja tän tyyppisissä toiminnoissa.

Ida:     Mun mielestä kokemusasiantuntijoita pitäis hyödyntää enemmän asiakastyössä. Esimerkiks sillä tavalla, että kokemusasiantuntija vois olla sen lastensuojelun asiakkaan tukihenkilönä. Tulla vaikka lastensuojelun palavereihin mukaan ja sellaisii juttuja. Kokemusasiantuntijuutta mun oman kokemuksen mukaan hyödynnetään tällä hetkellä paljon enemmän niin kun ammattilaisten kanssa, kun asiakkaiden ja ois tosi hienoa, jos se toimis myös näissä asiakastapaamisissa ja itse asiakkaatkin sais siitä jotain hyötyä.

Johannes:     No nyt kun mennään tonne hyvinvointialueille niin mun mielestä sinne kannattais kyllä nyt tai tehä duunia sen eteen, et me saatais sinne niiden rakenteisiin kokemusasiantuntijatoimintaa ja voitais hyödyntää kokemusasiantuntijoita siellä asiakastyössä ja niiden palveluiden rakentamisessa asiakaslähtöisemmiksi. Kokemusasiantuntijat voi kuitenkin oppia tosi paljon, vaikka kohtaamisesta tai siitä että minkälaista on tulla neuvotteluhuoneeseen. Niin heidän avulla voidaan rakentaa hyvinvointialueiden palveluita mukavimmiksi.

Yonatan:     Joo mun mielestä myös ammattilaisten kouluttamisessa vois hyödyntää paljon enemmän kyllä esim. yliopistot ja ammattikorkeet hyödyntää, mutta ei riittävällä tasolla mun mielestä. Että se yhteistyö pitäis olla paljon yleisempää.

Juontaja:    Mistä sitten löytää kokemusasiantuntijoita?

Johannes:     No se voi olla kyllä vähän vaikeeta, jos ei oo mitään kontakteja kokemusasiantuntijatoimintaa pyörittäviin organisaatioihin, että me varmaan tarvittais jotain sellaisia ajantasaisia listauksia mistä voi kattoa yhteystiedot ja mitä kukin taho tekee. Mutta varmaan kannattaa. Aika paljon se on järjestöpuolen touhuja ollut tähän mennessä, että noihin isoimpiin lastensuojelujärjestöihin kannattaa olla yhteydessä ja kysellä ja kiitettävästi sitä on alkanu tulla myös julkiselle puolelle. Mutta kyselemällä ja kyl mä itenkin ajattelen, että kyllähän niit potentiaalisii kokemusasiantuntijoita on myös siellä omissa asiakkaissa, että tavallaan valjastaa myös sit sitä omaa asiakaskuntaa siihen kokemusasiantuntijatoimintaan toki. Ottaa siihen sitten vähän neuvoja ja jeesiä miten se käynnistetään. Mutta ehkä vastaukseni on nyt kyselemällä.

Yonatan:     Joo ja pitää olla kyllä aika proaktiivinen sen suhteen, että pystyy itse lähteä etsimään niitä kokemusasiantuntijoita omasta kaupungista, omasta kunnasta. Koska oon kuullut sellaisiikin tilanteita missä tiettyä ryhmään on pyydetty melkein Rovaniemelle saakka, et heitä vois hyödyntää kokemusasiantuntijan näkökulmasta.

Ida:    Toi on hyvä kysymys, jos mä mietin sitä ryhmää missä mä oon mukana eli Espoon yhteiskehittäjäryhmää niin esimerkiks meihin paras tapa ois ottaa yhteyttä silleen, et kyselee joltain Espoon kaupungin sosiaalityöntekijältä meistä.

Juontaja:    Kuka sitten voi olla kokemusasiantuntija?

Yonatan:     No toi on tosi mielenkiintoinen kysymys, koska jos haluu toimii kokemusasiantuntijana niin sehän tarkoittaa sitä, et sun on pitäny käsitellä sun kokemukset ja sun historia siihen pisteeseen et sä pystyt hyödyntään sitä kehittämisen näkökulmasta, koska kun sä toimit kokemusasiantuntijana ja tuut mukaan vaikka johonkin ryhmään, joka hyödyntää kokemusasiantuntijoita kehittämisen näkökulmasta niin siinä ryhmässä ei yleensä enää aktiivisesti prosessoida niitä kokemuksia. Vaan sen kokemuksia. Vaan sen prosessin pitää olla tullu jo tiettyyn pisteeseen, et sä kykenet hyödyntämään niitä kokemuksia, ajatuksia ja tunteita, jotka sulla on syntynyt menneisyydestä.

Johannes:     Niin kyl mäkin ajattelen, että periaatteessa kuka vaan lastensuojeluin asiakas tai kaikilla on. Pitää olla mahdollisuus siihen. Mutta kyllä itse ainakin, kun oon käynnistäny sitä toimintaa ja pureskellu paljon niitä asioita, että kenelle tää nyt sopii ja kenelle ehkä ei tässä kohtaa. Niin tärkeetä on tietysti se, että se on ok pyöritellä niitä omia kokemuksia siinä kehittämistyössä tai vaikuttamistyössä. Ja jotenkin se, että se halu olla kokemusasiantuntija lähtee siitä ihmisestä itsestään eikä silleen, että se on jonkun ulkopuolisen määrittämä se tavoite tai sen toiminnan tarkoitus että. Tärkeimmät on varmaan se, että sä oot sinut niiden omien kokemustes kanssa ja sit se et sul on joku oma tavoite ehkä mitä sä mihin sä haluat hyödyntää sitä sun kokemustietoa.

Ida:     Mun mielestä paras tapa selvittää se, et voisko just susta olla kokemusasiantuntijaksi on se, että sä kokeilet sitä. Jos se ei ookaan sun juttu niin esimerkiksi ryhmistä voi aina lähteä ja se, että jos sä lähdet ryhmästä ei tarkoita sitä, et sä et vois ikinä tulla takaisin. Ryhmään tullessa kuitenkin, kun siellä on ihmisiä, jotka sitä tekee niin sä saat tosi hyvän käsityksen siitä, että millaista se on ja ootko sä sen käsitelly niitä asioita tarpeeksi, että sä voit puhua niistä.

Johannes:     Mäkin kannatan sitä kyllä melkein, et käy kokeilemassa sitä toimintaa ensin ja vähän tutustumassa, koska ite kun on ollut kutsumassa nuoria ja lapsia tollaiseen kehittämistoimintaan. Niin se on tosi vaikee selittää, että mistä siinä on kyse ja minkälaista se on. Se on monelle tosi uudenlaista ryhmätoimintaa ja sen ymmärtää ehkä vasta sitten kun sen näkee. Mutta kaikkein tärkeintä siinä on varmaan se, et se on turvallista kaikille sitten myös se, kun tulee katsomaan sitä meininkiä ja siel otetaan ne eettiset seikat huomioon sit et kenenkään ei ole pakko jakaa niitä omia kokemuksia. Ja sen mä yleensä aina sanon, että jos tuntuu kovin ikävältä kuulla toisten kokemuksista. Niin sit ehkä ei kannata tulla vielä. Mutta kyl se niitten aikuisten ammattilaisten ketkä sitä hommaan pyörittää tai aloittelee niin niiden vastuulla on kyllä paljon ja sitten kun lähetään tekemään isommin sitä. Ehkä mennään jonnekin puhumaan ulkopuolisillekin tahoille. Niin jonkin näköinen perehdytys, valmennuskoulutus tuki siihen hommaan on tosi tärkeetä.

Yonatan:     On tosi tärkeetä, jos mennään tosiaan puhumaan ulkopuolisille tahoille, jos mennään kouluttamaan tai osallistutaan johonkin tapahtumaan niin et on just semmoinen mahollisuus purkaa ajatuksia, tunteita mitä on saattanu, syntyy sen päivän kautta tapaamisen aikana.

Juontaja:    Miks te ootte lähteny näihin kokemusasiantuntija juttuihin sit mukaan?

Ida:     No mä halusin ainakin ite vaikuttaa asioihin. Mä itse koen, että mä oon saanu kokemusasiantuntijoilta todella paljon silloin kun mä oon ollu vielä lastensuojelun asiakas ja mä halusin nyt jatkaa sitä samaa antaa sitä hyvää eteenpäin. Ja sit myös se, et mikä on saanu jatkamaan näin pitkään niin on se, että hyvä palaute. Yleensä henkilöt, joille käydään puhumassa niin sanoo, että se on ollu tosi voimauttavaa tai ei he oo ikinä ees ajatellu tällaisia asioita, et he sai tästä ihan kauheesti irti. Niin se on myös tosi tärkee osa mun mielestä tätä työtä, että oikeesti kuulee ja näkee sen et mihin on ite pystyny vaikuttamaan niillä omille kokemuksilla.

Yonatan:     Mulle tulee heti mieleen tästä kysymyksestä muutamakin asia mitä kuuli about yheksän viiva kymmenen vuotta sitten kun yks kokemusasiantuntija oli yhes tapahtumas ja se yhtäkkiä hoksas silleen. Mul on vasta nytten tän muutaman vuoden aikana tullu se tunne, et me ollaan oikeesti samalla puolella sosiaalityöntekijät ja asiakkaat. Sit se lähti miettiin, et minkä takiikohan se tunne ei oo välittyny silloin kun on asiakkaana. Siit sil lähti semmoinen motivaatio, et mä todellakin haluun jatkaa kokemusasiantuntijana olemista et mä voisin auttaa nuoria saamaan paljon aikaisemmin tän tunteen. Saamaan paljon aikaisemmin tän ymmärryksen, et me tosiaan ollaan samalla puolella asiakkaat ja ammattilaiset. Jos mä puhun henkilökohtaisest näkökulmasta niin ite ollu aina vähän semmoinen filosofinen tyyppi. Tykänny tarkastella yhteiskuntaa ja koittanu miettiä, et mikähän on oikeudenmukaista ja ton tyyppisiä asioista. Niin kokemusasiantuntijana oleminen on mahdollistanu pääsyn moniin semmoisiin paikkoihin, minne mä en todennäköisesti ois päässy, jos mä en ois toiminu kokemusasiantuntijana. Kai se on yks iso syy minkä takii haluun jatkaakin tätä toimintaa, koska oon aina ollu kiinnostunu vaikuttamisesta.

Johannes:     Mä ajauduin kokemusasiantuntijuuden ja tämmöisten lasten ja nuorten osallisuuteen liittyen asioiden pariin joku 10 vuotta sitten varmaan tehdessäni opinnäytetyötä sosionomi opinnoissa ja sielt sitten pikkuhiljaa yks asia aina johti seuraavaan ja sai olla mukana kiinnostavissa työryhmissä ja kehittämässä sitä työtä ja ensin sivusta seurasin minkälaisia juttuja Suomessa, oli käynnistyny ja menossa ja pian pääsi sit tekemään itekin vastaavanlaisia juttuja. Ja jotenkin vaan silmät aukes ehkä siinä, että totta kai meiän täytyy kehittää asiakkaiden kanssa niitä niiden palveluita ja aina tykänny hirveesti siis omassa työssä viettää aikaa lasten ja nuorten kanssa ja sen lisäks se kehittämistyö on kiinnostanu. Niin toi on ollu sit huipputapa tavallaan yhdistää ne, että saa viettää aikaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä kehittäen.

Juontaja:    Mä haluisin tähän loppuun kuulla vielä jotain teiän huippuhetkiä?

Yonatan:     No ite mä voin kyl sanoo sen, et mun niin sanotusti lempimuistoja tältä niin sanotulta kokemusasiantuntijana on, kun pääsin ensimmäisen kerran Helsingin yliopistoon oikeesti luennoimaan tuleville sosiaalityöntekijöille. Ensimmäinen asia mikä innosti mua siinä, on se, että pääs yhessä tutkiin heidän kanssaan mitä tarkoittaa olla hyvä sosiaalityöntekijä. Pääs keskusteleen heidän kanssaan minkä takia he ovat kiinnostuneet kouluttautumaan sosiaalityöntekijöiksi. Se oli tosi mielenkiintoista, koska pääs näkeen ittensä ihan eri perspektiiveist ihan erilaisesta perspektiivistä.

Ida:     No mulla ei oo ehkä mitään sellaista yhtä tiettyä hetkeä mikä ois jääny ns. parhaimpana muistona. Mutta yleisesti sen jälkeen, kun on käyny pitämässä jonkun puheenvuoron, kun ihmiset tulee jutteleman sulle ja kyselemään sulta tarkemmin, et hei et toi on tosi mielenkiintoinen juttu, et voit sä kertoa mulle lisää tosta tai et. Hei et voisinks mä tai pystyisinkö järjestään sun kans jonkun tapaamisen, vaikka mis voitais jutella näistä asioista lisää ja. Sitten kun se tilanne ei oo enää niin sanotusti niin virallinen ja se on sellaista rennompaa niin se on tosi jes.

Johannes:     Huippuhetkii on kyllä paljon. Ne ainakin ehottomasti kun joku kokemusasiantuntija tai semmoinen aloitteleva kokemusasiantuntija alkaa oivaltaa sitä, että hei nää mun kokemuksethan onkin niitä työkaluja mulla tässä duunissa ja jotenkin se sellainen voimaantuminen siinä ja sit varmaan sellaiset myös, et on pystyny tarjoamaan jonkin puheenvuoron tai työpajan tai työkeikan tavallaan jollekin kokemusasiantuntijalle ja se on ollu tosi antoisa yleisölle ja kokemusasiantuntijalle niin jotenkin se sellainen yhteinen jälkifiilistely siitä, et menipä hyvin ja sit ne on kans hyviä hetkiä, että jos on joku yhteinen kehittämisprosessi niin et sä pystyt sit näyttämään niille kokemusasiantuntijoille että mitä on yhdessä kehitetty. Miten sitä teiltä saatua tietoa on hyödynnetty, ettei se oo vaan sellaista, että on joskus kysytty jotain kokemusasiantuntijoilta eikä sit koskaan palata asiaan. Vaan se et sä pystyt sit konkreettisesti näyttämään sen, että tätä saimme aikaan ja tässä kohtaa näkyy teidän ajatukset.

Ida:     Voisin myös näin kokemusasiantuntijan näkökulmasta lisätä vielä tohon sen, että se on myös tosi hienoa, kun sä saat esimerkiks, jos ollaan oltu jossain lehtijutussa mukana tai äänitetty jotain podcastia tai tehty joku työkalu. Niin kun sä saat sen oikeesti sun käteen niin se on tosi hieno fiilis, et nyt tää on valmis ja tää voi johtaa asioita entistä parempaan suuntaan.

Johannes:     Joo ja sit sekin tuli vielä mieleen, et monta kertaa tai on saanu ilahduttavan monelta kokemusasiantuntijalta kuulla, et onkin päättäny hakea sitten sosiaalialalle kouluttautuakseen ammattilaiseksi ja jotenkin et se on se kokemusasiantuntijuus on ollu jonkin näköinen lähtölaukaus tavallaan silleen, et kiinnostuu sosiaalialasta enemmän ja sielt tulee hyviä lastensuojelun kehittäjiä ja asiakastyön ammattilaisiakin. Ne on aina hienoja tarinoita kuulla.

Juontaja:    Kiitos teille, että olitte mukana.

Johannes:     Kiitos sulle.

Ida:     Kiitos.

Yonatan:     Kiitos tosi paljon oli mukava keskustella.

Juontaja:    Kiitos myös kaikille kuuntelijoille moro.

(Podcast loppuu)