Tukevaa puhetta -podcast: STEAM-opetus Espoossa

Tuukka:
Hei, tervetuloa Digitukevaa puhetta -podcastin pariin. Minä olen juontajanne Tuukka Kallio. Tänään kuulemme Espoon kaupungin pedagogisten asiantuntijoiden ajatuksia STEAM-opetuksesta ja siitä, miksi Espoo haluaa siihen panostaa. Jaksossa kuulemme laaja-alaisia näkemyksiä STEAM-opetuksen hyödyistä ja siitä, miksi koulujen siihen kannattaa panostaa. Tervetuloa mukaan.

No niin, tervetuloa tähän STEAM Espoossa -sarjan kolmanteen jaksoon. Minulla on täällä tänään viraston puolelta haastateltavina asiantuntijoita. Aloitetaan esittelyllä. Keitä te olette, mikä on työnkuvanne ja mikä teidän taustanne on STEAM-opetuksessa?

Ilona:
Moikka. Olen Ilona Parviainen, pedagoginen asiantuntija Suomenkielisestä perusopetuksesta. Kiitos Tuukalle, että otit meidät mukaan tähän keskusteluun. Olemme kehittäneet Espoon STEAM-mallia, siihen liittyvää pedagogiikkaa ja erilaisia materiaaleja.

Olen aiemmin toiminut pitkään peruskoulussa käsityön ja matematiikan opettajana. Siellä toteutin paljon STEAMiin liittyviä projekteja oppilaiden kanssa sekä oppitunneilla että valinnaisaineissa. Olen ollut mukana myös Innokas-verkostossa kouluttajana, joten sitä kautta olen perehtynyt paljon erilaisiin välineisiin ja toimintamalleihin.

Sanna:
Moikka. Kiitos Tuukka inspiroivasta kutsusta. Olen Sanna Vahtivuori ja työskentelen Suomenkielisessä perusopetuksessa oppimisteknologia-asiantuntijana. Kehitän erilaisia pilvipalveluita ja oppimisympäristöjä, ja tällä hetkellä toimin myös Lukutaito kuntoon -ohjelman päällikkönä.

Aiemmin olen työskennellyt Helsingin yliopistossa mediakasvatuksen didaktiikan lehtorina, jolloin työnkuvaani kuuluivat digipedagogiikka sekä STEAM-aiheet. Lisäksi työskentelin opetus- ja kulttuuriministeriössä, jossa olin mukana rahoittamassa opettajien täydennyskoulutuksia. Olen osallistunut myös kansainvälisiin työryhmiin, joissa määriteltiin STEAMiin liittyviä kokonaisuuksia. Kokemusta on karttunut monelta eri tasolta, ja on ollut hienoa päästä viemään tätä käytännön arkeen myös täällä Espoossa.

Tuukka:
Kiitos. Hypätään heti syvään päätyyn. Miksi Espoo haluaa nyt edistää STEAM-opetusta peruskouluissa?

Ilona:
Tämä liittyy vahvasti Espoon strategiaan, jossa halutaan esimerkiksi edistää ylöspäin eriyttämistä sekä kehittää oppilaiden työelämä- ja tulevaisuustaitoja.

STEAM-ajattelu tukee luovuutta, teknologista lukutaitoa, kriittistä ajattelua, vuorovaikutustaitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Omasta mielestäni se on erittäin mielekäs tapa opettaa tällaisia taitoja ja tuoda oppilaiden omaa ajattelua sekä luovia prosesseja osaksi opetusta. Samalla voidaan yhdistää esimerkiksi teknologiakasvatusta ja keksintöpedagogiikkaa luontevaksi osaksi koulun arkea.

Sanna:
Kun katsotaan kansainvälistä keskustelua siitä, millaisia taitoja lapset tulevaisuudessa tarvitsevat, STEAM-opetus vastaa hyvin näihin tarpeisiin. Siinä harjoitellaan kriittistä ajattelua, uteliaisuutta, tiedekasvatukseen liittyviä taitoja, vuorovaikutusta sekä itseohjautuvuutta.

Samalla STEAM liittyy sekä kansalliseen LUMA-strategiaan että Espoon kaupungin strategisiin tavoitteisiin. Tärkeä näkökulma on myös yhdenvertaisuus. Haluamme varmistaa, että jokaisella oppilaalla on taustastaan riippumatta mahdollisuus kehittää tulevaisuuden taitoja ja onnistua opinnoissaan.

Tuukka:
Opettajia kiinnostaa usein se, miten asiat liittyvät opetussuunnitelmaan. Miten STEAM vastaa opetussuunnitelman tavoitteisiin?

Ilona:
Ops-lähtöisyys on ollut meille aivan keskeinen lähtökohta. Emme halua tuoda kouluihin mitään erillistä tai ylimääräistä, vaan lähdemme liikkeelle opetussuunnitelmasta.

Laaja-alaiset osaamiset ovat tässä erittäin tärkeässä roolissa. Sieltä löytyvät esimerkiksi työelämätaidot, vuorovaikutustaidot sekä ajattelun taidot. Lisäksi olemme nostaneet kestävän kehityksen näkökulmaa vahvemmin mukaan.

Monissa oppiaineissa on jo valmiiksi tavoitteita, jotka tukevat STEAM-ajattelua. Siksi STEAM ei kuulu vain LUMA-aineille tai käsityöhön, vaan sitä voidaan toteuttaa kaikissa oppiaineissa.

Sanna:
Juuri näin. Espoossa on jo pitkät perinteet LUMA- ja STEAM-toiminnassa. Nyt tavoitteena on rakentaa yhteinen toimintamalli, joka vahvistaa tutkivaa, yhteisöllistä ja innovatiivista toimintakulttuuria.

Kyse on sekä rakenteista että oppilaiden taitojen kehittämisestä. Pohdimme esimerkiksi, miten oppiaineiden välistä yhteistyötä voidaan vahvistaa, miten monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutetaan ja miten oppilaiden ongelmanratkaisu- ja työelämätaitoja voidaan kehittää.

Tuukka:
Miten Espoo tukee kouluja, jotka haluavat lähteä kehittämään STEAM-toimintaa?

Sanna:
Olemme juuri valmistelleet tähän liittyviä materiaaleja. Ilona voi kertoa niistä tarkemmin.

Ilona:
Espoossa on avattu uusi STEAM-aiheinen tietosivu, johon kootaan vähitellen materiaaleja, koulutuksia ja hyviä käytänteitä.

Lisäksi olemme laatineet STEAM-oppaan. Siinä kerrotaan, mitä STEAM-opetus tarkoittaa, miten se liittyy opetussuunnitelmaan sekä Espoon ja LUMA-toiminnan tavoitteisiin. Oppaassa on käytännön esimerkkejä sekä vuosikellopohja, jonka avulla koulut voivat suunnitella toimintaansa lukuvuoden aikana.

Tavoitteemme on erityisesti tukea niitä kouluja, joille STEAM on vielä uusi toimintatapa.

Sanna:
Ajatus on, että liikkeelle pääsee helposti ja pienesti. STEAM ei ole mitään erillistä tai ihmeellistä. Se on hyvää pedagogiikkaa, toiminnallisuutta, elämyksellisyyttä, tutkimista ja oppilaslähtöisyyttä.

Toivomme myös, että opas tukee koulujen välistä osaamisen jakamista. Espoossa on paljon kouluja, jotka ovat tehneet tätä jo vuosien ajan, ja heidän kokemuksensa hyödyttävät koko verkostoa.

Tuukka:
Onko teillä esimerkkejä siitä, mitä Espoossa jo tehdään?

Ilona:
Valinnaisaineisiin on rakennettu paljon STEAM-pohjaisia kokonaisuuksia. Lisäksi joissakin kouluissa koko vuosiluokan oppiminen on rakennettu tietyn teeman ympärille. Esimerkiksi avaruutta voidaan käsitellä useissa eri oppiaineissa saman lukuvuoden aikana.

Sanna:
Kevään käynnistystapaamisessa nousi esiin myös ylöspäin eriyttäminen. Valinnaisaineet mahdollistavat syventymisen erityisesti niille oppilaille, jotka kaipaavat enemmän haasteita.

Karhusuon koulu oli hyvä esimerkki siitä, miten STEAM voidaan rakentaa osaksi koko vuosiluokan toimintaa. Tavoitteena on, ettei vastuu jää yksittäisen opettajan harteille, vaan että koulussa on rakenteita, materiaaleja ja verkostoja tukemassa toimintaa.

Tuukka:
Mitä haasteita kehittämisessä on tullut vastaan?

Ilona:
Usein kehittäminen on muutaman innostuneen opettajan varassa. Silloin tärkeä kysymys on, miten saamme koko kouluyhteisön mukaan.

Myös osaamisen kasautuminen tiettyihin kouluihin on tunnistettu haaste. Haluamme varmistaa, että tietoa jaetaan tasaisesti kaikkialle Espooseen.

Lisäksi taloustilanne voi joskus rajoittaa hankintoja. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei STEAM vaadi kalliita laitteita. Liikkeelle voi lähteä hyvin pienistä asioista.

Sanna:
Rehtoreiden ja johdon tuki on tässä aivan keskeistä. Kaupungin tehtävänä on tarjota yhteiset tavoitteet, viestintää, verkostoja sekä tukea johtamiseen.

Yhteiset toimintamallit, työpajat, uutiskirjeet ja vertaisverkostot ovat yksi tapa viedä asiaa eteenpäin. Lisäksi kannustamme kouluja hakemaan LUMA-sertifikaattia.

Tuukka:
Miten LUMA-sertifikaattia haetaan?

Sanna:
LUMA-keskuksen sivuilta löytyy hakemus. Koulu arvioi omaa toimintaansa ja täyttää hakemuksen yhdessä rehtorin ja henkilökunnan kanssa.

Ilona:
Hakuaika on kerran vuodessa keväällä. Hakulomake löytyy LUMA-verkoston sivuilta. Valinnat tehdään yleensä ennen kesää, ja silloin koulut saavat tiedon sertifikaatin myöntämisestä.

Tuukka:
Miltä STEAM-kehittämisen seuraavat askeleet näyttävät Espoossa?

Ilona:
Haluamme järjestää lisää kehittämispäiviä ja käytännön työpajoja. Kehittäjäopettajat voivat olla niissä vahvasti mukana, jotta opettajat saavat konkreettisia työkaluja omaan työhönsä.

Sanna:
Tärkeää on myös johtajien tukeminen sekä osaamisen jakaminen koulujen välillä. Haluamme saada STEAM-ajattelun osaksi koulujen arkea, ei irralliseksi projektiksi.

Lisäksi yhteistyötä rakennetaan korkeakoulujen, yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on luoda oppilaille yhteys myös työelämään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Tuukka:
Haluatteko vielä lopuksi lähettää terveiset opettajille?

Ilona:
Rohkeasti kokeilemaan. Kaikkea ei tarvitse osata heti. Oppilaiden kanssa voi oppia yhdessä, ja pienistäkin kokeiluista voi lähteä liikkeelle.

Sanna:
STEAM on tulevaisuustaitojen harjoittelua. Parhaimmillaan se tekee koulusta paikan, jossa jokainen saa onnistua. Kyse ei ole tekemisestä tekemisen vuoksi, vaan tavasta oppia niitä taitoja, joita opetussuunnitelma ja tulevaisuus meiltä edellyttävät. Tutkitaan, kokeillaan ja nostetaan esiin jokaisen oppilaan vahvuuksia.

Tuukka:
Kiitos Sanna. Kiitos Ilona. Kiitos paljon, että järjestitte aikaa tähän keskusteluun.

Sanna:
Kiitos paljon, oli mukava olla mukana.

Tuukka:
Tähän päättyy kolmiosainen STEAM-opetusta käsittelevä podcast-sarjamme. Olemme tarkastelleet aihetta alakoulun, yläkoulun sekä pedagogisten asiantuntijoiden näkökulmasta.

Jos aihe herätti kiinnostusta, tutustu Espoon STEAM-sivustoon, oppaaseen ja vuosikelloon. Koulu voi myös tehdä itsearvioinnin omasta toiminnastaan ja hakea sen perusteella LUMA-sertifikaattia.

Ensi syksynä Digitukevaa puhetta -podcast jatkuu uusilla aiheilla. Tervetuloa silloinkin kuulolle ja hyvää kesää kaikille.