Tukevaa puhetta -podcast: STEAM-opetus alakoulussa
Tukevaa puhetta on kasvun ja oppimisen tukeen keskittyvä podcast-sarja. Sarjassa kehittäjäopettajat Johannes Ruoho, Mirka Tuulisaari ja Tuukka Kallio keskustelevat espoolaisten asiantuntijavieraiden kanssa koulumaailmaa puhututtavista aiheista. Tässä jaksossa juontaja Tuukka Kallio vierailee Koulumestarin koulussa ja keskustelee alakoulun STEAM-opetuksesta Iita Puustisen ja Kirsi Rahkolan kanssa. Keskustelussa avautuu konkreettisesti, millaista STEAM-oppiminen on koulun arjessa ja miten monialaiset projektit tukevat oppilaiden motivaatiota, luovuutta ja tulevaisuuden taitoja.
Voit kuunnella jakson Soundcloudissa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), Spotifyssä (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)tai Suplasta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Tuukka:
Hei, minä olen Tuukka Kallio. Toimin kolmantena juontajana Digitukevaa puhetta -podcastissa. Jaksoissani käsitellään digitalisuutta opetuksessa. Toimin Espoossa oppimisteknologian kehittäjäopettajana sekä alakoulun matematiikan kehittäjäopettajana. Lisäksi työskentelen Viherlaakson koulussa luokanopettajana kuudennella luokalla.
Ensimmäiset jaksoni käsittelevät STEAM-opetusta Espoossa. Ensimmäisessä jaksossa keskustelen Koulumestarin koulun opettajien kanssa STEAMista alakoulussa. Toisessa jaksossa keskustelen siitä, mitä STEAM tarkoittaa yläkoulussa Karhusuon koulun opettajien kanssa. Kolmannessa jaksossa keskustelen Espoon pedagogisten asiantuntijoiden kanssa siitä, mitä STEAM tarkoittaa koko Espoon perusopetuksen tasolla.
STEAM-opetus on opetussuunnitelman mukaista, tavoiteperustaista, monialaista ja oppiainerajat ylittävää toimintaa. STEAM-opetus monipuolistaa matematiikan ja luonnontieteiden opetusta, luo yhteyksiä muihin oppiaineisiin sekä lisää oppilaiden vuorovaikutusta, yhteistyötä ja kriittistä ajattelua.
STEAM muodostuu kirjaimista S, T, E, A ja M.
S tarkoittaa sciencea eli tiedettä, joka luo pohjaa asioiden ja ilmiöiden selittämiselle ja ymmärtämiselle.
T tarkoittaa teknologiaa, digitaalisia välineitä ja oppimisympäristöjä, joita käytetään ymmärtämisen ja testaamisen apuna.
E tarkoittaa engineeringia eli insinööritaitoja. Siihen kuuluvat rakentelu, rakenteiden ominaisuudet, muotoilu ja innovaatioprosessi.
A tulee sanasta art eli taide. Se tarkoittaa ajatusten jäsentämistä taide- ja taitoaineiden sekä kirjoittamisen avulla.
M tarkoittaa matematiikkaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi loogisen päättelyn, ongelmanratkaisun ja ohjelmoinnin kautta.
Mutta nyt Koulumestarin koululle.
Tuukka:
No niin. Tervetuloa Koulumestarin koululle. Olemme täällä tänään tutustumassa alakoulun STEAM-toimintaan, ja minulla on täällä kaksi vierasta. Kerrotteko, keitä te olette?
Iita:
Terve. Olen Iita Puustinen, viidennen luokan opettaja Koulumestarin koulusta.
Kirsi:
Ja minä olen Rahkolan Kirsi Koulumestarin koulusta kolmosluokalta.
Tuukka:
Kiitos. Meillä on tänään aiheena STEAM ja erityisesti STEAM alakoulussa. Miten te innostuitte alun perin tästä STEAMista?
Kirsi:
Minulla se tuli sitä kautta, että opiskelin aikanaan Oulussa. Siellähän STEAM-pöhinä on ollut jo pitkään vahvaa. Silloin, kun itse opiskelin, alkoi kuulua ensimmäisiä kaikuja STEAMista. Meillä oli myös siihen liittyvä kurssi osana opintoja.
Silloin en ehkä vielä täysin ymmärtänyt, mistä oli kyse. Kun myöhemmin tulin tänne opettajaksi, meillä oli innostunut rehtori, joka houkutteli minua ja Iitaa STEAM-polulle.
Iita:
Entinen rehtorimme oli käynyt Oulussa tutustumassa toimintaan ja innostunut ajatuksesta. Sen jälkeen hän alkoi kysellä, ketkä olisivat kiinnostuneita lähtemään mukaan. Me tutustuimme aiheeseen ja totesimme heti, että tämä on meidän juttumme.
Tuukka:
Miten STEAM näkyy teidän arjessanne täällä koulussa? Onko se läsnä jatkuvasti vai enemmän tiettyinä ajanjaksoina?
Iita:
Tavoitteena on, että se olisi jatkuvasti läsnä. Olemme kehittäneet toimintaa jo noin viiden vuoden ajan. STEAM näkyy esimerkiksi monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa, kerhotoiminnassa ja erilaisissa projekteissa.
Tänä vuonna erityisen hienoa on ollut se, että meillä molemmilla on lukujärjestykseen varatut tutor-tunnit. Niiden aikana jalkautumme muiden opettajien luokkiin toteuttamaan STEAM-toimintaa yhdessä.
Tuukka:
Millaisia STEAM-projekteja tai monialaisia oppimiskokonaisuuksia teillä on ollut?
Kirsi:
Viimeksi meillä oli vesiteemainen projekti. Jokainen opettaja sai pohtia oman lähestymistapansa. Kolmosluokissa tutkimme vettä uutisten kautta. Oppilaat tekivät esimerkiksi säätiedotteita, tutkivat vettä ilmiönä ja kirjoittivat vesiaiheisia runoja.
Iita:
Viitosluokilla lähestyimme aihetta taiteen kautta. Oppilaat tekivät veden olomuotoihin liittyvän installaation, jossa yhdistettiin ääntä ja valoa. Mukana oli sekä yleisopetuksen että LYK-luokan oppilaita, yhteensä yli kolmekymmentä oppilasta.
Tuukka:
Kuulostaa hienolta. Saavatko opettajat valita näkökulman omien vahvuuksiensa mukaan?
Iita:
Kyllä. Tänä vuonna meillä oli myös Vihreä lippu -toiminnassa teemana vesi. Annoimme kaikille yhteisen teeman, mutta jokainen sai valita oman lähestymiskulmansa. Jos joku kaipaa tukea tai ideoita, autamme mielellämme.
Tuukka:
Miten muut opettajat ovat ottaneet STEAMin vastaan?
Kirsi:
Onhan se vienyt aikaa. Olemme noin viiden vuoden ajan pyrkineet levittämään toimintaa koko kouluun. Pikkuhiljaa se alkaa näkyä yhä enemmän.
Meillä on pieni koulu, joten opettajia ei ole kovin paljon. Tällä hetkellä meidän lisäksemme useampi opettaja toteuttaa aktiivisesti STEAMia. Olemme yrittäneet korostaa, että jokainen voi tehdä sitä omalla tavallaan.
Iita:
Aluksi uusi termi hieman säikäytti ihmisiä. Moni ajatteli, että nyt tulee taas lisää työtä. Olemme kuitenkin korostaneet, että monet tekevät tätä jo valmiiksi. Meillä on ollut esimerkiksi pitkä historia Innokas-verkoston kanssa, keksintökuukausia ja muuta vastaavaa toimintaa.
Ei siis keksitty pyörää uudelleen, vaan rakennettiin olemassa olevan tekemisen päälle.
Tuukka:
Eli toimintaa on tavallaan vain kehitetty ja laajennettu.
Iita:
Juuri näin.
Tuukka:
Miten oppilaat pääsevät mukaan suunnitteluun?
Iita:
Tällä hetkellä toiminta on vielä melko opettajalähtöistä. Me annamme raamit, mutta oppilaat tuovat niihin omat ideansa. Esimerkiksi yhdessä projektissa oppilaiden piti tehdä Micro:bitillä noppa, mutta joku keksi tehdä Pokémon-pallon, joka arpoi erilaisia Pokémoneja.
Pyrimme vähitellen lisäämään oppilaiden osuutta myös suunnittelussa.
Kirsi:
Me annamme usein ongelman tai tehtävän, mutta toteutustapa on vapaa. Esimerkiksi kutosilla olemme tehneet unelmien huone -projektin. Oppilaat suunnittelevat oman huoneensa mittakaavapiirroksineen ja rakentavat siitä pienoismallin.
Raamit tulevat meiltä, mutta toteutus on heidän.
Tuukka:
Siinä tulee harjoiteltua paljon tulevaisuuden taitoja.
Kirsi:
Kyllä. Ongelmanratkaisu, luovuus, yhteistyö ja ryhmätaidot ovat keskeisessä asemassa.
Iita:
Ja se innostus on valtavaa. Kun yksi oppilas keksii hienon ratkaisun, muut innostuvat tekemään omia versioitaan. Se luo positiivisen kierteen.
Tuukka:
Miten erilaiset oppilaat ovat löytäneet vahvuuksiaan näissä projekteissa?
Iita:
Olemme nähneet todella paljon positiivisia kokemuksia. Oppilaat, jotka eivät välttämättä muuten hakeudu harrastuksiin tai ryhmätöihin, löytävät näistä projekteista omia vahvuuksiaan.
Myös LYK-luokkien oppilaiden integroituminen yhteisiin projekteihin on onnistunut todella hienosti.
Tuukka:
Onko STEAM lisännyt myös opettajien välistä yhteistyötä?
Kirsi:
Kyllä. Meillä on ollut vahvat yhteisopettajuuden perinteet jo pitkään. Tutor-tunneilla näkee hienosti, miten opettajat innostuvat uusista ideoista.
Iita:
Luokkatasojen sisällä tehdään paljon yhteistyötä, mutta myös luokkatasojen yli. Aikuiset tukevat toisiaan, ja yhteisprojekteihin lähdetään mielellään mukaan.
Tuukka:
Mikä merkitys koulun johdolla on tällaisen toiminnan onnistumisessa?
Iita:
Todella suuri. Rehtorilla täytyy olla selkeä visio siitä, mihin koulua halutaan kehittää. Nykyinen rehtorimme tukee toimintaa vahvasti. Esimerkiksi tutor-tunnit on mahdollistettu johdon tuella.
Alkuvuosina toiminta oli pitkälti muutaman henkilön harteilla, mutta nyt koko koulu on mukana aivan eri tavalla.
Copilot said:
Tuukka:
Mikä merkitys koulun johdolla on tällaisen toiminnan onnistumisessa?
Iita:
Todella suuri. Rehtorilla täytyy olla selkeä visio siitä, mihin koulua halutaan kehittää. Nykyinen rehtorimme tukee toimintaa vahvasti. Esimerkiksi tutor-tunnit on mahdollistettu johdon tuella.
Alkuvuosina toiminta oli pitkälti muutaman henkilön harteilla, mutta nyt koko koulu on mukana aivan eri tavalla.
Tuukka:
Mitä te yleensä teette tutor-tunneilla?
Kirsi:
Kysymme aina ensin opettajilta, olisiko heillä jokin tietty sisältö tai tavoite, johon he haluaisivat STEAM-näkökulmaa. Välillä tarjoamme myös valmiita kokonaisuuksia.
Esimerkiksi alkuopetuksessa olemme tehneet eläinten talvipesiä. Menemme luokkaan useamman viikon ajan ja etenemme projektissa vaihe vaiheelta. Olemme mukana käynnistämässä ja tukemassa työskentelyä, mutta samalla pyrimme siihen, että oma opettaja jatkaa projektia myös itsenäisesti.
Iita:
Erityisesti teknologiaan liittyvät sisällöt ovat sellaisia, joissa moni opettaja kaipaa vielä tukea. Esimerkiksi ohjelmointi ja digitaalisten laitteiden hyödyntäminen eivät välttämättä vielä ole kaikkien mukavuusalueella.
On ollut hienoa huomata, kuinka nopeasti oppilaat oppivat uusia asioita. Samalla myös opettajat huomaavat, ettei kyse ole mistään rakettitieteestä. Usein tarvitaan vain rohkaisua ottaa laitteet esille ja kokeilla.
Tuukka:
Voisiko siis sanoa, että opettajat ovat ottaneet tutorointimallin positiivisesti vastaan?
Iita:
Ehdottomasti. Se tukee myös työssä jaksamista. Luokkaan tulee toinen aikuinen mukaan, ja samalla saa uusia näkökulmia sekä ideoita omaan opetukseen.
Tuukka:
Eli osaamisen jakamista työajalla.
Iita:
Juuri niin. Parasta mahdollista.
Tuukka:
Puhuitte aiemmin alkuopetuksesta. Miten STEAM sopii kaikkein nuorimmille oppilaille?
Kirsi:
Todella hyvin. Esimerkiksi talvipesäprojektissa lähdimme ensin pohtimaan, mitkä eläimet nukkuvat talviunta ja millainen pesän pitäisi olla, jotta siellä olisi lämmin ja turvallinen olla.
Meillä oli mukana valtava materiaalikärry, jossa oli kaikkea mahdollista rakenteluun sopivaa materiaalia. Oppilaat saivat suunnitella pesänsä pitkälti itse. Annoimme vain tietyt reunaehdot, kuten sen, että pesän täytyy olla lämmin ja suojaisa.
Lopuksi myös testasimme pesiä. Mietimme yhdessä, säilyisikö eläimellä niissä oikeasti lämmin talven yli.
Iita:
Ja lopuksi käytimme vielä Bee-Bot-robotteja, joilla eläimet ohjattiin omiin pesiinsä.
Kirsi:
Olemme tehneet paljon muitakin tarinallisia projekteja. Esimerkiksi siltoja Kolme pukkia -sadun pohjalta. Alkuopetuksen oppilaat ovat aivan loistava kohderyhmä tällaiselle tekemiselle.
Tuukka:
Kuulostaa hienolta. Oppilaat pääsevät varmasti loistamaan tällaisissa tilanteissa.
Iita:
Kyllä. Monesti oppilaat hallitsevat esimerkiksi teknologian käytön paremmin kuin aikuiset. Se antaa heille mahdollisuuden näyttää omaa osaamistaan uudella tavalla.
Tuukka:
Mitä teknologisia välineitä te käytätte STEAM-projekteissa?
Iita:
Tällä hetkellä suurimpia suosikkeja ovat Micro:bit-laitteet. Niillä voidaan harjoitella ohjelmointia hyvin monella tasolla.
Minecraft Education on toinen todella suosittu työkalu. Sen avulla oppilaat ovat suunnitelleet esimerkiksi tulevaisuuden kouluja ja asuntoja.
Sen lisäksi käytämme Classroomia ja muita digitaalisia oppimisympäristöjä osana työskentelyä.
Kirsi:
Tabletit ovat myös käytössä aina kun mahdollista. Olemme esimerkiksi kokeilleet 3D-mallinnusohjelmia. On ollut hauska huomata, että oppilaat oppivat ohjelmien käytön usein paljon nopeammin kuin aikuiset.
Mutta yhtä tärkeää on sanottu pahvilaatikkopedagogiikka. Kaiken ei tarvitse olla digitaalista.
Tuukka:
Mitä kaikkea siihen teidän materiaalikärryyn oikein kuuluu?
Kirsi:
Käytännössä kaikkea mahdollista kierrätysmateriaalia. Olemme tyhjentäneet varastoja ja keränneet talteen pahveja, kangaspaloja, folioita, muoviosia ja kaikkea muuta käyttökelpoista.
Kun koululle tuli uusia iPadeja, säästimme myös niiden pakkaukset myöhempää rakentelua varten.
Iita:
Korkkeja, höyheniä, pahveja, nappeja. Käytännössä kaikkea. Olemme järjestäneet esimerkiksi korukerhoja, joissa koruja tehdään kokonaan kierrätysmateriaaleista.
Mikään materiaali ei ole huono materiaali.
Kirsi:
Ja kierrätyskeskuksen materiaalihuone on ollut meille todellinen aarreaitta.
Kaikkein paras materiaali on kuitenkin jäätelötikku. Siitä voi rakentaa melkein mitä tahansa.
Tuukka:
Kuulostaa siltä, että mielikuvitus on oikeastaan ainoa raja.
Kirsi:
Se pitää kyllä paikkansa.
Tuukka:
Jos joku opettaja kuuntelee tätä ja haluaa lähteä liikkeelle omassa koulussaan, mitä neuvoja antaisitte?
Iita:
Ottaisin ensimmäiseksi kasan kierrätysmateriaalia luokkaan ja jonkun kiinnostavan teeman. Sen jälkeen antaisin oppilaille mahdollisuuden rakentaa, suunnitella ja kokeilla.
Lisäksi kannattaisi hyödyntää vertaistukea ja vertaisarviointia. Oppilaat oppivat paljon toisiltaan.
Kirsi:
Hyviä alkuun pääsemisen projekteja ovat esimerkiksi erilaiset rakentamishaasteet. Olemme tehneet katapulttikilpailuja, torninrakennushaasteita ja siltaprojekteja.
Ne eivät vaadi paljon valmistelua, mutta tarjoavat paljon mahdollisuuksia ongelmanratkaisuun.
Kannattaa myös hyödyntää valmiita materiaaleja. Esimerkiksi Oulun STEAM-sivustolta löytyy paljon valmiita projektimalleja.
Tuukka:
Teillä on myös omat Mestarinmessut. Mikä tapahtuma se on?
Iita:
Idea syntyi aikuisten ITK-messuista. Päätimme järjestää oppilaille oman version tapahtumasta.
Mestarinmessuilla oppilaat esittelevät lukuvuoden aikana tekemiään projekteja, tuotteita ja oppimiskokonaisuuksia huoltajille sekä muille vieraille. Luokat muuttuvat näyttelytiloiksi ja oppilaat toimivat asiantuntijoina.
Tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi.
Kirsi:
Alussa mukana oli vain muutama opettaja, mutta nykyään tapahtuma kuuluu koko koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Parasta on nähdä oppilaat asiantuntijoiden roolissa. Me aikuiset olemme taustalla mahdollistamassa, mutta oppilaat ovat tapahtuman todelliset tähdet.
Tuukka:
Kuulostaa hienolta kodin ja koulun yhteistyöltä.
Kirsi:
On. Ja meidän villi unelmamme on, että joskus mukaan saataisiin myös lähikoulut ja ehkä jopa koko Espoo.
Oulussa on Amazing North -tapahtuma. Joskus olisi hienoa nähdä jotain vastaavaa täälläkin.
Tuukka:
Siinäpä haastetta lähikouluille.
Vielä loppuun yksi kysymys. Mikä olisi teidän unelmanne STEAM-opetuksen seuraavaksi kehitysaskeleeksi täällä Koulumestarin koulussa?
Iita:
Unelma olisi oma tila STEAM-toiminnalle. Sellainen paikka, jossa kaikki materiaalit, välineet ja laitteet olisivat helposti saatavilla.
Siellä olisi kaikkea jäätelötikuista 3D-tulostimiin ja mahdollisuus toteuttaa erilaisia projekteja ilman, että kaikkea täytyy jatkuvasti kantaa luokasta toiseen.
Lisäksi olisi hienoa saada lisää koulutusta ja mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista työajalla.
Kirsi:
Minun toiveeni on ennen kaikkea aika. Oppilaat odottavat näitä projekteja valtavan innokkaasti.
Koskaan ei ole tullut negatiivista palautetta. Päinvastoin oppilaat kysyvät aina, milloin taas tehdään STEAM-juttuja. Tunnin lopuksi kuulee usein kommentin: "Ai jo loppui?"
Toivoisin, että tällaiselle tekemiselle olisi yksinkertaisesti enemmän aikaa.
Iita:
Täysin samaa mieltä.
Tuukka:
Näillä terveisillä mennään eteenpäin. Kiitos paljon teille molemmille, että sain tulla tänne. Tämä oli todella inspiroiva keskustelu.
Iita:
Kiitos itsellesi.
Kirsi:
Kiitos.
Tuukka:
Kiitos Kirsille ja Iitalle mahtavasta keskustelusta.
Ensi jaksossa perehdymme STEAMiin yläkoulussa ja vierailen Karhusuon koulussa keskustelemassa siitä, miten STEAMia voidaan toteuttaa yläluokkien puolella.
Kiitos ja näkemiin.