Tukevaa puhetta -podcast: Inklusiivinen valmistava opetus

Tukevaa puhetta on kasvun ja oppimisen tukeen keskittyvä podcast-sarja. Sarjassa oppimisen tuen kehittäjäopettajat Taina Ek, Johannes Ruoho ja Mirka Tuulisaari keskustelevat espoolaisten asiantuntijavieraiden kanssa koulumaailmaa puhututtavista aiheista. Tässä jaksossa asiantuntijavieraana on Matinlahden koulun rehtori Anssi Iivonen.

Voit kuunnella jakson Soundcloudissa (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tai Spotifyssä (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Johannes: Hei kaikille ja tervetuloa tukevaa puhetta podcastiin. Mä oon Johannes.

Mirka: Ja mä olen Mirka.

Johannes: Ja meillä on tänään vieraana Matinlahden koulun rehtori Anssi Iivonen. Tervetuloa.

Anssi: Kiitoksia. Kiva olla täällä.

Mirka: Tänään me puhutaan inklusiivista valmistavasta opetuksesta.

Ja normaalistihan meillä on Espoossa se tilanne, että kun meille ulkomailta muuttaa oppilas, joka ei osaa suomea niin hän sitten aluksi opiskelee noin vuoden verran ryhmämuotoisessa valmistavassa opetuksessa ja sen jälkeen sitten vaihtaa omaan lähikouluunsa ja ei sieltä uudet kaverit ja näin. Mutta nyt on Matinkylä-Olarin alueella tänä vuonna kokeiltu jotain vähän muuta. Kertoisitko sä meille tästä Matinlahi-Olarin pilottihankkeesta?

Anssi: Me ollaan lähdetty tämmöistä inklusiivista valmistavaa opetusta pilotoimaan ykkös-kakkosluokkaa ja oppilaille ja siinä on siis ajatus, että nämä valmistavalle normaalisti ryhmämuotoiseen tulevat oppilaat niin tuleekin nyt sitten osaksi yleisopetuksen ryhmää eli luokkaan missä on myös oppilaita ketkä jo osaa sitä suomen kieltä ja näin ollen uskotaan siihen, että että tätä kautta se valmistavan opetuksen tavoite, suomen kielen oppiminen ja kotoutuminen lähtee etenemään nopeammin ja paremmin kun he on semmoisessa ympäristössä missä niissä kuulee sitä suomen kieltä ja saa suomenkielisiä kavereita niin eli ajatuksena on että nämä oppilaat tulee siihen osaksi yleisopetuksen ryhmään ihan kaikki muutkin oppilaat, vaikka heillä on se kehittyvä.

Vasta aloittelee sitä suomen kielen opiskelua.

Mirka: Aivan eli sitten he oppii sitä suomea myös luokkakaverlietaan. Sen lisäksi että opettajalta oppitunneilla.

Anssi: Juuri näin ja tuota meillä on Matinlahdessa ollut tänä vuonna 17 ykkösluokkalaisten ja ne oppilaat on jaettu 2 eri luokalle ja ja sitten me ollaan varattu sinne paljon resursseja tukea että pystyy sitten se opetusta järjestämään. Siellä on nää näiden 2 luokan luokanopettajan lisäksi sitten yksi kieli ja kulttuuriryhmien opettaja ja yksi koulunkäynninohjaaja koko ajan eli 4 aikuisella on vedetty. Tämmöinen tota noin 2 2 luokan luokan verran.

Johannes: Miten teillä on suhtauduttu tai miten teillä ennen järjestettiin tää valmistava opetus teidän koulussa ja miten tota mitä teidän tarvinnut muuttaa ja ja sitten ehkä vielä kolmas kysymys se, että että miten tähän suhtauduttiin ihan aluksi että.

Anssi: Työyhteisössä ennakkoluulottomasti lähdettiin kyllä kokeilemaan tätä tähän mukaan, että meillähän on ollut se haaste, että kun kun meidän oppilaaksiottoalue aika aika isoja ja meillä on paljon oppilaita koulun aika täynnä, niin nyt sitten meillä ei ole tästä yrityksestä huolimatta pystytty ottamaan valmistavan opetuksen luokkaa että ei ollut tilaa yksinkertaisesti sille luokalle niin sitten sitten nää meidän meidän alueen valmistavan oppilaat niin on kaikki sitten käytännössä mennyt johonkin toiseen kouluun, ollut siellä sen yksi vuoden valmistavassa opetuksessa ja sen jälkeen tullut sitten tänne tänne meidän kouluun, niin he on joutunut sitten tavallaan 2 kertaa aloittamaan sen opiskelun, niin tähän me on. Me on haluttu vastata.

Anssi: Tässä ja ja Matinlahden  kouluhan on yleisestikin tämmöinen moninainen koulu. Meillä on 600 oppilasta, joista melkein puolet on on tämmöisiä monikielisiä lapsia. Paljon on semmoisia ketkä on on Suomessa syntyneitä ja ja on oppinut suomen kielen kielen, mutta sitten kotona on jonkun toinen kieli, niin tää ympäristö on aika semmoinen hyvä tämmöiselle oppilaille ketkä on sitten Suomeen muuttanut ja opettajan kanssa tätä lähdettiin sitten viime keväänä keväänä tai vuodenvaihteen jälkeen suunnittelemaan ja paljon tehtiin niinku valmiiksi ja todettiin, että itse asiassa noin tässä ei hirveästi mitään muutoksia tarvitse tehdä, koska meillä on niitä toimintaperiaatteita tähänkin asti ollut, että se valmistavan opetuksen jälkeen hän oppilaat edelleen tarvitsee sitä tukea siinä kielenoppimisen ja nyt meillä on vaan vähän ehkä eri tilanne, että lähdetään pikkaisen aikaisemmin työskentelemään näiden oppilaiden kanssa.

Johannes: No tuosta tuli mieleen että oli hyvä kun sanoit että ei tarvitse aloittaa koulua 2 kertaan että he aloittaa heti siinä koulussa niiden kavereiden kanssa ketkä kenen kanssa kuuluukin sen oman alueen.

Mirka: Niin ketkä asuu lähellä, että kenen kanssa sitten ehkä vapaa-aikanakin voi viettää aikaa.

Anssi: Kyllä ja parastahan tässä on se, että he identifioi itsensä suoraan osaksi yksi ryhmää missä on on niin kun suomea jo osaavia oppilaita, että kyllähän ryhmämuotoinen valmistava opetukseen haaste on varmasti se että siinä.

Anssi: Vertaiset siinä valmistavan opetuksen luokassa niin on näitä ketkä myös opettelee sitä suomea. Niin nyt sitten kun ollaan ympäristössä missä missä oppilaat kuulee ihan päivittäin suomea paljon, paljon ja sitten varsinkin ykkös-kakkosten kanssa. Kun kuitenkin lähdetään äänteitä harjoittelemaan ykkösluokalla, niin siinä on aika helppo tulla tulla näiden oppilaiden tähän mukaan se ei vaadi vaadi hirveästi mitään usein muutoksia.

Mirka: Miten tää sitten ihan käytännössä voitko avata tän ihan alusta lähtien, että minkälaiset järjestelyt teillä on tahansa? Vähän jo kerroit tuossa, mutta.

Anssi: Meillä on. Meillä on tosiaan yhteensä 4 yleisopetuksen ykkösluokkaa ja ollaan sitten nää luokat muodostettu silleen, että kun ne eskareiden kanssa on on nivelletty oppilaita niin on sitten katsottu että ikään kuin 2 luokalle tulee tulee sellaisia oppilaita jotka pystyisi tukemaan sitä sitä suomen kielen oppimista näillä tietyillä, oppilailla tai valmistavan.

Anssi: Edellisen valmistavan oppilailla ja sitten vastaavasti tälle toiselle luokalle on sitten tullut semmoiseen, että oppilas semmoisia oppilaita. Ehkä ne tuen tarpeet on sen tyyppisiä, että on heidän hyvä olla eri ryhmässä, niin sitten ikään kuin vaikka kehittyvä suomen kieli ei törmää käyttäytymiseen pulmiin tai itsehillinnän haasteisiin, että meillä on tavallaan tämmöiset toimivat opetusryhmät ja se on sujunut tosi hyvin.

Anssi: Ja sitten meillä on nää näillä 4 ykkösluokalla niin ne työskentelee pareittain. Heillä on identtiset lukujärjestykset ja ja opettaja tekee tiivistää yhteis- jasamanaikaisopetusta ja 2 luokanopettajan lisäksi niin niin molemmilla luokilla niin on yksi erityisopettaja ja yksi kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja. Ja nyt sitten tässä valmistavan inklusiiviseen valmistavan opetuksen 2 luokassa niin tää kielen kulttuurin ryhmäopettaja pystyy olemaan koko ajan, että hän ei työskentele missään muualla ja siihen tietenkin on merkittävää se, että meillä on se yksi ryhmäläinen oppilaita että se 10. 12 niin niin tuo jo sen yksi yksi opettajan ohjaajan siihen. Mutta nyt kun meillä on 17 niin oppilaita, niin me saamme ihan kevyesti. Ja itse meillä on ollut siellä vielä sitten yksittäisiä tunteja viikossa, niin ollut vielä toinenkin kieli- ja kulttuuriryhmäopettaja mukana ja oppilaalla on ihan normi lukujärjestykset, mutta sitten sen lisäksi, että he siellä luokassa työskentelee, niillä on sitten kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja ja ja sitten tämä tämä koulunkäynninohjaaja, niin he aina jakaa sinne. Toinen on toisessa luokassa toinen toisessa luokassa, jolloin sitten siellä on aina 2 aikuista koko ajan luokassa.

Anssi: Mukana ja kielen kulttuurin opettaja.

Anssi: Niin tää päivittäin tämmöisiä omia oppitunteja myös näille näille esimerkiksi sanastotunteja ja ja sitä kielen rakennetta opiskellaan ja ennen nimenomaan silleen ennakoiden, että sitten he tämä nää sanastotunnit tukee näiden oppilaiden olemista sitten siellä näillä muilla oppitunneilla vaikka esimerkiksi ympäristöopissa, niin valmistellaan niitä käsitteitä jo siellä sanastotunneilla, niin hieno helpompi sitten seurata sitä opetusta, mutta opetusta eriytetään ja ja paljon ollaan puhuttu semmoista vahvasta yleisestä tuesta, että ne on ne on tätä kuvatukea ja ja selkeästi struktuuri ja niin edelleen, niin semmoisia mistä kaikki oppilaat hyötyy ja ja nämä valmistavan oppilaat on pystynyt siellä ykkösen-kakkosluokalla olemaan kyllä todella hyvin mukana.

Anssi: Ennakoivuutta ja ja vahvaa yleistä tukea nyt, että kaikille oppilaille menee siellä hyvin. Sitten mukana kyllä ja nää mun mielestä inkluusio sen valmistavan opetuksen oppilaat ei eroa niin kun tehostetun ja erityisen tuen oppilaista myös että heillähän on myös jonkinlainen omat tuen tarve nyt näillä valmistavan oppilailla. Se on monesti siihen kieleen liittyvä juttu, että kun sitä suomea halutaan heille vahvistaa niin se se on. Se pystytään yleisen tuen keinoilla ihan hyvin hyvin järjestämään ja ja tärkeää on tietenkin että.

Anssi: Vaan menee ne huoltajat tähän mukaan, että että valmistavan opetuksessa niin monesti on oppilaiden ketkä ei tunne tai jotenkin ne huoltajat ei tunne suomelle päästä koulujärjestelmään, että sitten me yritetään hyvin tiivistä saada heiltä siihen mukaan ja siinä on nimenomaan nyt hyvä kun on tämä kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja sitten hän tavallaan on se linkki kodin ja koulun välillä. Näihin näihin huoltajiin totta kai luokanopettajakin tiedottaa myös, mutta meillä on sitten vielä erikseen tää oma henkilö, joka sitä hommaa tekee.

Anssi: Ja ja mun mielestä tää on tää on todella tärkeä juttu että meille tuli tälle lukuvuodelle niin kaksikymmentäneljä oppilasta jotka oli käynyt valmistavan opetuksen jossain toisessa koulussa eli luokallinen verran oppilaita, niin niin nyt tällä uudella piloteilla niin niin pystyttiin sitten vaikuttaa siihen, että nyt tulevalle lukuvuodelle meille tulee huomattavasti vähemmän niitä koska ne oppilaat on pystynyt jo aloittamaan. Meillä ykkös ja kakkosluokan täällä täällä maltilla edessä.

Mirka: On tosi hieno juttu. Mä mietin. Tässä on niin paljon erilaisia opettajia mukana, että tää vaatii todella paljon yhteistyötä sekä opettajien kesken, ja sitten just sanoit tuonne huoltajien suuntaan, niin mistä te otatte sen ajan siihen yhteiseen suunnitteluun ja yhteistyön tekemiseen?

Anssi: Ihan normaalista opetuksen suunnittelusta, että että meillä opettajat paljon toimii yhteistyössä muutenkin. Ja tää yhteistyö luokkaparit niin niin meillä on kautta linjan ihan ykkösestä kutoseen jokaisella luokka-asteella ollut jo pitkän aikaa ja mahdollisimman identtisellä lukkarila.

Anssi: Kun mennään, koulupäivät päättyy sulta samaan aikaan sitten on helppo sopia ne jutut, mutta sitten selkeästi siihen lukuvuoden alkuun panostetaan tämmöiseen niihin rakenteisiin, että se olisi mahdollisimman selkeä ja sovitaan sen suunnittelun periaatteet. Vaikka että meillä on erilaisia sähköisiä asiakirjoja on jaettuja asiakirjoja mihin sitten ikään kuin jokainen tuottaa sen oman oman osuutensa. Siellä nähdään mikä mitä kukin tekee, niin se ei välttämättä vaadi sitä yhteistä aikaa ja paikkaa. Se yhteissuunnittelu YS aikaan me ollaan organisoitu nytten tänä vuonna ihan selkeästi, paljon enemmän painotettu sitä koulun arkea ja luokka-astettiimeja että että aikaa on paljon annettu meidän keskiviikkoiltapäivistä siihen että pystytään tätä tekemään ja meillähän on on sitten nää erityisopettajat niin mukana tässä tässä tiiviisti eli erityisopettaja on ollut 10-12 tuntia näiden 2 luokan mukana, niin hän on pystynyt sitten ottamaan myös niitä oppilaita kellon erilaisia tuen tarpeita, pienempiä ryhmää tai olemaan yhteydessä samanaikaisuus opettajana niin siellä siellä mukana niin.

Anssi: Niin niin tää nelikko 4 opettajaa niin niin niin niin tuon pystyy kyllä ihan hyvin hyvin suunnittelemaan.

Johannes: Miten se käytännössä toi kuulostaa siis hyvältä ja ja ja tota mutta että 4 opettajaa ja sitten siinä on siinä 2 luokkaa eikä vaan että jos on vaikka joku ympäristö on opin aihe niin niin miten mitä esimerkiksi ne 4 opettajaa siinä voi voi yksi tehdä sen sen tunnin eteen, että kaikki saa semmoista opetusta kun tarvitsee.

Anssi: Ympäristöoppi me ollaan opetettu paljon yhteistä samanaikaisen opetuksessa siihen että nää valmistavan oppilaat on etukäteen sitä sanastoa harjoitella, jotta he pystyy siellä olemaan ja sitten sitten paljon sinne käydään näitä keskusteluja.

Anssi: Öö opetusta tulee koko ryhmän kanssa niin sitten siellä siellä tämä toinen opettajana varmistaa, että nämä on ymmärtänyt ja voi olla tukea sitä kuvatuen tuen kautta ja sitten paljon tehdään myös semmoisia pistetynyöskentelyä, että että oppilaat kiertää erilaisia toimintarasteja ja sitten kun siellä sama opettaja vetää sen rastin useamman kerran, niin hän pystyy sitten siinä eriyttää sopivasti se ja me saamme aika pieniä opetusryhmiä aikaiseksi ja se se se se mahdollistaa tämän tämän tuen äidinkielessä ja matematiikassa, niin me niin meidän maltillisessa opiskellaan paljon niissä joustavissa ryhmissä ja palkissa, että aina jos vaikka.

Anssi: Öö d ja e luokalla on on aikaa samaan aikaan niin sitten sitten toi tulee.

Anssi: Tulee se elä ja kieku siihen mukaan, niin me pystytään tekemään 4 joustavaa ryhmään, että että että kieliryhmän opettaja ottaa sitten niitä ketkä sitä sanastoa ja Suomen kieltä enemmän harjoittelee ja sitten erityisopettaja niille kenellä on sitten erilaisia tuen tarpeita oppimiseen liittyviä ja sitten nää 2 jäljellä ollaan luokanopettajaa niin niin sitten myös he jakaa ryhmänsä jolloin sitten pystytään katsomaan että siitäkin saadaan vähän eriytettyä opetusta suoraan ja pystytään painottaa että yleensä meillä on sitten yksi semmoinen vähän isompi perusryhmä ja 3 pienempää ryhmää ja sillä tavalla pystytään vastaamaan näihin tuen tarpeisiin jakotunteja.

Anssi: Meillä on paljon myös myös kun kun.

Anssi: Nämä monikieliset lapset niin tuo sitä resurssia ja mä otin matilainen kouluista kolmiportaisen tuen resursseja saamme saamme hyvin, niin me pystytään tämmöisiä joustavia malleja yhteisöpalveluiden kautta rakentamaan ja olenkin sanonut, että nyt matillahti on tämmöinen vahvasti resursoitu koulu, niin meillä on silleen hyvä tilanne lähteä miettimään niitä keinoja, mutta sitten vastaan sitten kun meillä on espoossa tavoitteena olla olla paras kotouttaa ja niin niin niin se se kyllä ollaan henkilökunnan kanssa puutteet asettaa meille vaatimuksia myös siihen, että tässä pitää niinku onnistua ja pitää rohkeasti rohkeasti saada tätä.

Anssi: Omaa kehitetty ja viety eteenpäin ja sen takia haluttiinkin tähän pilottiin lähteen mukaan.

Johannes: No niin, pitää olla selkeä selkeä tavoite mitä mitä kohti mennään, niin se on mahdollista. Joo toikin kuulostaa toi että kun 4 4 opettajaa ja ja sitten se ryhmät siinä niin että että just tämmöistä monipuolisten työtapojen käyttäminen mikä varmaan hyödyttää myös myös kaikkia, mutta näitä monikielisiä oppilaita kanssa, että ei se ole ainoastaan sitten sitä kynä paperitehtävää vaan voi.

Johannes: Tai sitten erilaisia työtapoja käyttää missä tulee enempi ehkä käytettyä sitä suullista kielitaitoa tai harjoiteltua ja ja ehkä sitten menty ulko opetusta hyödyntää ja muuta.

Anssi: Yllä ympäristöoppi varsinkin ne on ollut sitä on paljon opetettu myös ulkona ulkona tässä ja ja ja ja kyllä se se että opettajat asennoituu sillä tavalla että että me me kannamme vastuun näistä kaikista lapsista ja nää on yhteisiä että ikään kuin meidän aloittaa matinlahden aina avoimella alulla eli.

Anssi: Ekat 3 ja puoli viikkoa niin niin työskennellään nämä näiden niin kun erilaisissa värissä ja sitten sitten ooppera saadaan 4 toimivaa yleissopimuksen luokkaa niin sitä kautta aina siinä näiden 2 yhteistyön luokan oppilaat tulee kaikille opettajille tutuiksi ja siinä on helppo lähteä sen jälkeen jatkaa sitä yhteistyötä ja ja se se, että että kaikki oppilaat on yhteiset niin tarkoittaa myös sitä että me teemme tämmöisiä roolia vaihtoja että aina välillä voi ollakin että se luokanopettaja opettaakin niitä valmistavan oppilaita pelkästään silloin se kirjekuori opettaja on sitten sen muun ryhmän kanssa.

Anssi: Kanssa näissä yksittäisissä tunneissa, mutta mutta. Paljon ollaan puhuttu siitä, että me me emme halua sitä.

Anssi: Inklusiivista valmistavaa opetusta sillä tavalla, että että tietyt oppilaat lähtee aina aina johonkin toiseen tilaan, että jokaisella oppilaalla pitää olla se identifioitua siihen luokkaan ja ja kun he silloin heti ensimmäisenä koulupäivänä kun koulu alkaa alkaa ja nyt tutustumispäivänä päivänä jo on ollut siinä osana sitä ryhmää, niin silloin he kokee kuuluvansa siihen siihen ryhmään ja siinä ollaan jo.

Anssi: Pitkälle pitkälle pitkällä matkalla tässä integraatiossa, kun kun meidän tarvitsisi millään tavalla neuvotella, vaan se on se peruslähtökohta. Nämä on meidän yhteisiä oppilaita. Me kaikki näitä yksi opetamme.

Johannes: Niin että se ei ole. No niin nyt valmistavan opetuksen oppilaat niin käy jotain. Joo.

Mirka: Ei toi on siis tosi tärkeä että ei ole niitä sun ja mun oppilaita vaan, että kaikki oppilaat on yhteisiä niin.

Anssi: Ja verrattuna ryhmämuotoisen valmistavan opetuksen niin monestihan heillä on se oma kotiluokka. Kyllähän ryhmämuotoisessa valmistajaopetuksessa myös tehdään yhteistyötä yleisopetuksen ryhmien kanssa ja he tulee sitten oppilaat tietyille oppitunneille, mutta siinä on aina se että että että onko siellä kaikille istumapaikka ja ja oppilaan kuitenkin tärkeätä kun se tulee luokkaan niin niin että hän on sinne tervetuloa. Hänellä on siellä valmiina jo se pulpettiapaikka ja ja ja ja opettajat tuntee heidät myös tässä kun he on alusta alkaen niin niin se.

Mirka: On paljon helpompi. Se on eri asia oppilaalle mennä yksittäiselle tunnille johonkin isoon luokkaan, joissa kaikki puhuu sellaista kieltä mitä ei itse kunnolla osaa ja sitten jollekin satunnaiselle paikalle kerran pari viikossa, niin onhan se tosi paljon haastavampaa kuin se että sä oot siellä koko ajan ja oot osa siitä että mä näen kyllä tuon hyödyn sen oppilaan kannalta.

Anssi: Ja sama vielä se kun luokanopettaja on on näiden valmistavien oppilaiden koulupäivän alusta tai koulun koulupolun alusta alkaen mukana niin silloin hänkin niin niin kun tavallaan on identifioitu. Nämä on mun oppila tai ihan yksi lailla että ei ole semmoisia ketkä on tullut tässä pitkin matkaa mukaan vaan he on heti heti alusta alkaen siinä no hei taas tulee joku uusi oppilas jostain ryhmä täytyy sitä ryhmää tai muuta että se on alusta asti kyllä ja ja sitten tässähän on ollut ollut tärkeätä, että meidän täytyy arvioida, että miten tässä niinku onnistutaan tähän pilotin aikana ja ja ja kerätä kokemuksia. Tää jatkuu siis ensi lukuvuonna vielä vielä. Mä otin kyllä olarin alueella pilotin muodossa ja ja me teemme ihan systemaattisesti testataan näitä oppilaita niin syksyllä kun sitten sitten keväällä ja ihan tässä lukemisessa kirjoittamisessa matematiikassa myös sitten tehdään tiettyjä etuja. Kieli kielteisten ei vielä ja ja myös tätä kotoutumistakin mitataan tietyillä mittareilla ja sitten meillä on espoossa verrokki.

Anssi: Alueella missä missä ei ole tätä inklusiivista valmistavaa opetusta verrataan sitä sitä, että minkälaisia tuloksia tästä on on on on saatu ja ja itse tota noin uskon kyllä vahvasti että tää on se tulevaisuus mitä kohti meidän kannattaa mennä, koska tässä on niin paljon hyötyjä mitä ne oppilaat ja heidän huoltajat saa ja koko se kouluyhteisö ikään kuin että täähän täähän kehittää meitä meidän tämmöistä kielitaitoista opetusta kun meidän täytyy vastata heti alusta alkaen oppilaiden erilaisia tarpeisiin. Mutta opettajat on meillä nähty innokkaasti mukaan ja on ollut ollut silleen ihan Ja haluja tietyllä tulleja myös nähtiin rekrytoinnissa Kun rekrytoitiin uusia ja ryhmä opettajia niin jonkin verran oli oli selkeästi kiinnostusta tää, että osa halusi tulla tulla tähän kokeilemaan myös.

Mirka: Onko tota huoltajilta tullut mitään palautetta? Vai hei, ehkä pysty sitten vertaamaan, että mikä se tilanne voisi olla.

Anssi: Ei ei ole siis näitä valmistavan oppilaiden huoltajat, että heidän on ollut tosi tyytyväisiä, että lapset on päässyt heti tähän mukaan ja mukaan. Ja ja ja silleen, että että on pyritty saamaan tiiviisti heitä heitä heitä osaksi sitä koulua. Meillä on koti ja koulun yhteistyöpäivä ja vanhempainiltoja ja erilaisia tapaamisia on ollut. Ja sitten tietenkin tää kieliryhmän opettaja on. On on paljon näitä näitä huoltaja sitten tavannut myös sitten aina koulupäivän päätteeksi, kun he on nähnyt nää tullut hakemaan niitä lapsia. Heillä on ollut tietenkin kysymyksiä paljon. Paljon tässä tässä ja sitten näiltä muilta oppilailta, niin ei minkäänlaista palautetta ole ottanut tämän lukuvuoden aikana niinku tullut tässä, että että meidän koulu on niin niin moninainen jo muuten niin ei tää millään tavalla niinku nouse esine.

Mirka: Joo pelataan varmaan ottaa sen annettuna sen.

Anssi: Kyllä ja ja ja ja ja niin kun oppilaat on tottunut siihen, että meillä on. Meillä on muutenkin niinku niin kun oppilaita matilaisen tähän erityisopetus luokkia ollut 6 kappaletta niin tää on tavallaan tuttu, että tulee oppilaita erilaisista lähtökohdista ja paljon tehdään sitä yhteistyötä työtä yleisopetuksen ja erityisopetuksen välillä myöskin niin niin niin tässä on paljon sitä samaa isis valmistavassa opetuksessa kuin tää erityisluokka luokkien ja yleissopimuksen välisessä yhteistyössä.

Johannes: Mulla jäi vielä mieleen mieleen tota pyörimään. Toi tää on tämmöinen kuitenkin ne muutos sitten olla teidän koululle tulee tää pilotti käytiin ja ja ja sitten sitten se vaatii jotain uudenlaista osaamista varmaan tai tai sitä sitä kehittämistä että kun uuden uuden edessä. Mutta sitten kun teillä tekee aika tiiviisti opettajat sitten yhteistyötä niin kun oletko sä et ne opettajan osaaminen kasvaa just siinä yhteistyössä. Onko se tullut millaista viestiä, että että kun ne tekee yhteistyötä, että että oppii toisiltaan erilaisia juttuja?

Anssi: Kyllä sehän on ihan normi oppiva yhteisön. Jos toimintaa, että me me työskentelemme yksi sitä kautta opimme opimme kun kohtaamme erilaisia haasteita ja yksi pitää miettiä myös rohkeasti kokeilla, että kyllä me ollaan opittu paljon myös semmoisia juttuja mitä ei kannata tehdä. Ja sitten ikään kuin poissuljettu niitä niitä niitä asioita lähtökohta oli heti alusta alkaen, että me haluttiin niinku meidän kieliryhmän ryhmässä tällaista niinku niin kun vahvintaosaamista heti siihen siihen siihen tota noin, että tähän pilotin juttuun mukaan jotta saamme sitten sitten varmistettua, että se homma lähtee menemään ja sitä kautta myöskin hyödynnettyä se osaaminen mitä meillä meillä on jo koulussa on ollut ollut kun luodaan tätä.

Anssi: Uutta ja ja ja kyllä kyllä meidän opettajat on ollut innostuneita tässä ja tää on mennyt ehkä yllättävänkin hyvin hyvin tässä että että että että että oppilaat on on oppinut sitä suomen kieltä ja ja me teemme tiiviisti yhteistyötä erilaisten yhteistyökumppanien kanssa. Esimerkiksi espoon musiikkiopisto on on tuota Matinlahdessa tarjotaan sitä matalaa kynnyksen aluetasosoittotoimintaa, niin niin heillä aloitti ennätysmäärän ykkösluokkalaiset ja siellä oli oli useita myös näitä valmistavan opetuksen oppilaita mukana, että ketkä sitten lähti soittotoimintaan mukaan ja muutenkin meidän koulun kerhotoimintaa. On ajateltu, että se tukee niin näiden lasten öö suomen kielen oppimista ja kotoutumista. Ne on haluttu matalan kynnyksen niin kuin rohkaista lapsia mukaan ja panostettu paljon siihen, että meillä on erilaisia kerhoja tarjolla myöskin ja ihan alkaen sitten läksykerhoista, niin niitä saatte. Meillä on. Meillä on paljon oppilaita jotka ei ei huoltajan suomesta saa, niin kun tukea kotitehtävien tekemiseen kun kun ei ole ehkä huolta eläviä sitä kieltä, niin meidän täytyy olla tarjolla läksykerho ja päivittäin maanantaista torstaihin ja ja ootte sitten oppilaat pystyy sinne menemään ketkä ketkä tämmöistä tukea tarvitsee ja tämmöisiä ratkaisuja on tänä vuonna tehty.

Johannes: Että se ei, ei, ei se ainoastaan se opetus ja muu, vaan että siinä on monta eri palikkaa mitkä mitkä tukee sitä oppilaat kielitaidon kehittymistä ja kotoutumista ihan harrastuksista lähtien että.

Anssi: Kyllä ja ja ja tietenkin tää määrä on ollut aika silleen silleen hyvä että niitä on ollut ollut iso iso ryhmä jo, että että sitten tietenkin pienenkin pienemmällä määrälläkin se varmasti integraatio ja kotoutuminen niin kun sujuu sujuu helposti kun sitten niitä on on on niin kun niinku sitten tää tää muu ryhmä on on on on niitä on enemmän

Anssi: Enemmän, mutta mutta nää nää on saanut suomenkielisiä kavereita. Totta kai sitten kieliryhmät niin löytää toisensa ja ja meillähän on se lähtökohta, että kaikki kielet on arvokkaita ja halutaan kannustaa näitä valmistuvan oppilaita jatkaa sitä oman äidinkielen opiskelua ja ja heitä ohjattu siihen niinku vahvasti mukana ja matinlahden yleisesti niin on. On tosi semmoinen positiivinen suhtautuminen kielen opiskeluun ja ja lapset haluaa sitä tehdä, että nyt esimerkiksi ensi lukuvuodeksi niin niin meille tulee 4 a 2 kielen ryhmää ryhmää neljännelle luokalle eli eli eli todella paljon lapset aloittaa 3 espanjan ryhmää yksi saksan ryhmä ryhmä että ei ole näin.

Anssi: Ollut aiemmin aiemmin tässä ja meidän kielentorit on myös puhunut sitä, että lasten suhtautuminen englannin kielen oppimiseen niin on on tosi silleen silleen, että että että he haluaa panostaa sitä ja kokee sen englannin opiskelun myös tärkeänä. Mutta että totta kai sitten siinä koulun arjessa, niin niin pyritään siihen, että sitä suomea näille näille lapsille opetetaan. Ja he he he, niin kun tavallaan omaksuu sen suomen kielen ja ja ja sitten sitten noin oppitunnit me vedetään suomeksi, mutta sitten jonkin verran voi laittaa, että välkillä

Anssi: Että sitä tämmöinen puhetta omalla äidinkielellä tulee. Mikä on tärkeää myöskin, että lapset pääsee ilmaisemaan sitten itsensä siitä itseään. Tota noin tässä saa vähän vapaammin olla olla myös, että siihen me emme ole ole tämmöinen puuttuneet, mutta mutta oppitunnilla ne pyritään ohjaa siihen suomen kielen kielen käyttämiseen ja ja ruokailutilanteeseen.

Johannes: Joo ja Kaikki kielitaito on tärkeää. Se sama nyt on oma äidinkielen opetuksen, niin niin miten se oma äidinkielen opetus on? Se on matinlahden koulussa järjestetty. Onko teillä se miksi sä sanot?

Johannes: Kotikoulu niille opettajille ja se on sun teidän hallinnon alaisuudessa jotkut opettajat.

Anssi: Joo kyllä niin nyt espoossa ollaan. Ollaan siirtymässä tietämässä sekä oman äidinkielen opettajia, että sitten vira toi uskonnonopettaja kiertäviä uskonnonopettaja paalujen alaisuuteen ja tässä nimenomaan halutaan sitten tiivistää sitä sen oman äidinkielen opettajan tai uskonnon opet. Tän niin kun kuulumista siihen kouluyhteisön ja siinä on paljon mahdollisuuksia, että jos jos sama sama opettaja opettaa vaikka kaikki islamin opetusryhmät niin hänhän tulee ihan erilainen suhtautuminen uuden niihin oppilaisiin ja perheisiin ja häntä pystytään käyttämään koulun muussa toiminnassa niinku mukana myös ja vastaavasti sitten oman äidinkielen opettajien osalta myös sitten voidaan käyttää sitä opettajaa niinku yhteys samaanaikaan opetuksessa myös tukemaan. Sitten että nyt meillä aloittaa venäjän kielen kielen oma näiden kielen opettaja niinku pakoilun ammattilehti.

Anssi: Ensi lukuvuonna ja toi islamin arabia opettaja meillä on ollut ollut nyt jo useamman vuoden.Ja he tulee mukaan siihen meidän yleissuunnitteluaikaan ja ja osaksi meidän tiimirakennetta ja on on on sitten lukuja sitten tehdään, että he pystyy olemaan mahdollisimman paljon. Paljon siinä yhteistyössä luokanopettajien ja muiden opettajien kanssa.

Johannes: Ja sanoa, että huoltajayhteistyössä mukana.

Anssi: Kyllä, että esimerkiksi sitten sitten koti ja kouluyhteistyö tapahtumissa, niin niin onhan se hyvä, että sitten huoltajat pystyy omalla äidinkielellään käymään keskustelua suomalaisesta koulujärjestelmästä ja me pystytään tavoittamaan tulkkeja. Me käytämme myös myös aina.

Anssi: Aina ihan ihan myöskin, mutta sitten kun meillä on myös opetushenkilökunta henkilöstöön kuuluva henkilö, joka pystyy heille omalla äidinkielellään opettaa, että varsinkin viime lauantai koulupäivä kodin ja koulun yhteistyöpäivä niin niin se, että me pystyy meidän arabiaksi käymään läpi koulun periaatteita, tämmöisiä tärkeitä asioita, niin niin, niin se auttoi meitä tässä arjessa tosi paljon.

Mirka: Eli nyt kun mä kuuntelen sua niin musta tuntuu että nää valmistavan opetuksen tavoitteet tässä aika hyvin toteaa.

Anssi: Kyllä että suomen kieltä he he oppii nää oppilaat kovaa tahtia ja tietenkin jatkuu että että suomen kielen oppimisen ja yleisesti kielten kielten hallitsemiseen, niin sehän on usean vuoden vuoden juttu ja ja sitten se toinen toinen asia on tää kotoutuminen, että kun on päässyt ryhmään missä on suomenkielisiä kavereita niin niin he integroituu siihen siihen heti heti ja ja ja ja se homma lähtee toimimaan hyvin ja ja sitten he saa myös niitä tarvittavia valmiuksia, että he pystyy sitten sen valmistavan opetuksen jälkeen jälkeen jatkaa sitä perusopetus.

Anssi: Koska he on heillä ei käytännössä mikään hirveästi muutu. He on siinä samassa ryhmässä. Me ollaan ensi lukuvuodessa pyritty jatkamaan sitä sitä, että pystytään, resursoidaan vahvasti myös näiden oppilaiden tukemiseen, vaikka se valmistavan status ikään kuin loppuu tämän tämän tota noin yksi vuoden valmistavan opetuksen jälkeen jälkeen, että että nää oppilaat tarvitsee edelleen niitä niitä viikottaisia sanastotunteja, jossa heille avataan niitä käsitteitä, jotta he pystyy olemaan siinä ryhmässä ja he tarvii.

Anssi: Ja erityisesti opetusta ja ja vahvaa opettajan keskinäistä yhteistyötä, jotta pystytään tekemään niitä tuen rakenteita ja varmistamaan se, että nämä valmistavat tulleet oppilaat, niin on on yhdenvertaisia oppilaita ihan kaikki muutkin ja he saa heille heillä on mahdollisuus saada sitä sitä samaa tukea mitä kaikki muutkin siellä luokassa saa. Tuki jatkuu myös valmistavan opetuksen jälkeen. Juuri näin.

Mirka: Joo, tässä pilotissa on mukana matinkylä olarin alueen koulut, mutta tota maahanmuuttotaustaisia oppilaita meillä on kaikissa espoon kouluissa. Niin olisiko sulla nyt antaa jotain vinkkejä semmoiselle ihan tavalliselle opettajalle tavalliselle koululle, että mitä voi tehdä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tukemiseksi, jos tämmöisiä rakenteita ei vielä koulussa ole?

Anssi: Tämmöistähän on mahdollista tehdä, että jos meillä on valmistavan opetuksen luokkia siellä koulussa ja koulussa, niin ihan yksi lailla he pystyy tekemään inklusiivista sitä sitä yhteistoimintaa ja ja ja vaan vaan pitää löytää ne opettajat ketkä lähtee sitten tätä projektia lähteä käynnistämään itse uskon vahvasti tähän ja toivon että tää on se suunta mihin lähdetään viemään viemään espoon valmistavaa opetusta, että ykkös kakkosten osalta niin hirveän isoja muutoksia tämmöinen inklusiivinen valmistava opetus ei tuo, että ennakkoluulottomasti vaan ja rohkeasti kohti uutta, niin niin niin se se on varmasti näiden oppilaiden hyväksi ja koko meidän 

Anssi: Ei kun on Järjestelmän.

Johannes: Että tästä tulee vielä dataan, että kuinka vaikuttavaa tämä on.

Anssi: Ollut kyllä ja itse olin ajatellut, että tää olisi tuolloin seuraavaksi lukuvuodeksi laajentunut koskemaan useampia alueita. Mutta mutta ihan hyvä on että että sitten ihan rauhassa kerätään se se mittarit ja muut, että he pystytään seuraamaan ja arvioimaan mitkä ne hyödyt on ja nytten he tulevana tulevaan tulee tässä olemaan myös, että opettajia tullaan haastattelemaan ketkä antaa ollut tässä mukana ja ja rehtoreita myös ja jätä niitä kokemuksia.

Anssi: Entä mitä on ollut myös kehityskohteita kohteita? Miten miten tässä pitää ottaa huomioon? Paljonhan tää lähtee siitä johtamisesta myös liikkeelle, että että meidän täytyy esimhenkilöiden ja ja koulun johdon uskoa siihen, että että että tätä tätä kautta kannattaa tehdä ja jonkin verran ottaa, ottaa sitten myös myös tehtäviä itselleen, että mä oon ottanut ton ton meidän koulun tilojen kun paljon oppilaita ja ryhmiä on opettajia myös niin niin ottanut nyt silleen, että että teen itse meidän erityisopettajien ja kirjauutuusryhmään. Opettajien lukujärjestykset heidän toiveiden pohjalta, jolloin me saamme sitten maksimoitua.

Anssi: Se se tila ja hukkamini. Hoitua tässä tässä, ettei tule päällekkäisyyksiä ja sitä kautta pystytään tekemään niitä joustavia ryhmiä. Tuon tiloja mihin mennään. Mennään pitämään niitä pienryhmän tunteja ja sitten on myös myös tuonne niitä oppitunteja kun työskennellään yksi siellä isossa luokassa yksi.

Mirka: Hei anssi mahtavaa kun olit meidän vieraalla tänään ja olin mielenkiintoinen keskustelu meillä ja toivottavasti Ja vähän herätti kuuntelijoitakin pohtimaan ja herätti jotain haluja vähän kokeilla ja ideoida lisää.

Mirka: Tässä oli meidän tukevaa puhetta tällä kertaa.

Johannes: Kiitos kiitos teille.