TEPPO-työelämäviikot ylittivät kasiluokkaisten odotukset

– Oli todella kivaa! kuvailevat Kaitaan koulun 8.-luokkalaiset Miikka Korkalainen ja Matilda Oksanen yhteen ääneen. 

He ovat TEPPO-oppilaita eli ovat osallistuneet työelämäpainotteiseen opetukseen.  

TEPPO-toiminta tekee työelämän tutuksi jo peruskoulussa. Yleensä yläkoulun 8.-luokkalaisilla on yksi ja 9.-luokkalaisilla kaksi viikkoa työelämään tutustumista. TEPPO-oppilailla niitä on lukuvuoden aikana kolmesta kuuteen.

– Oppitunneilla oppilaat harjoittelevat työelämätaitoja ja oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Työelämäviikkojen aikana he pääsevät näyttämään omaa osaamistaan perinteisen akateemisen oppimisympäristön ulkopuolella. TEPPO sopii monenlaisille nuorille: se voi toimia lisämotivaattorina, ylöspäin eriyttävänä toimintana sekä auttaa myös esimerkiksi maahanmuuttotaustaisia oppilaita kotoutumisessa ja kielitaidon vahvistamisessa, kertoo TEPPO-oppilaita ohjaava koordinaattori Hanne Kariniemi.  

Korkalainen ja Oksanen kuulivat lukuvuoden alussa mahdollisuudesta ottaa valinnaisaineeksi työelämäpainotteiset opinnot ja päättivät tarttua ”ainutlaatuiseen tilaisuuteen”.

– Tässä pääsee kokeilemaan eri työtehtäviä ja testaamaan, mikä kiinnostaa ja mikä ei, kaksikko perustelee.  

– Työkokemuksen lisäksi opimme töiden hakemisesta ja miten työpaikalla toimitaan. 

Korkalainen lähti kyselemään työkokeilupaikkoja avoimin mielin ja päätyi huoltoasemalle, sählyseuran valmentajaksi, rakennustyömaalle ja autoalan harjoituskorjaamoon. 

– Halusin kokeilla erilaisia työpaikkoja monipuolisesti. Ravintolasta ja kaupanalalta olisi kiva saada vielä kokemusta. 

Oksasella puolestaan oli alusta asti kiikarissa työtehtävät lasten parissa. Hän työskenteli ringette-koulun valmentajana, Mannerheimin Lastensuojeluliiton piiritoimistolla ja englanninkielisessä päiväkodissa.

– Haluan tehdä töitä ihmisten kanssa, en istua koneella kahdeksan tunnin päivää. Tykkään lapsista ja siitä, että omalla työllä on vaikutusta toisten elämään. 

Työelämäjaksot vahvistivat ajatusta, että oma tulevaisuus on luultavimmin kasvatus- tai sosiaalialla.  

– Tältä tuntuu nyt, mutta olen avoin vaihtoehdoille, jos kiinnostuksen kohde muuttuu. 

Oksasella oli pohjalla kahden viikon kesätyöpätkä kaupan alalla., Korkalaiselle työkokemukset olivat ensimmäisiä. 

– Ekoina päivinä jännitti. Tiesin, että olen työpaikalla se kokemattomin, Korkalainen muistelee. 

Oksasta jännitti eniten käytännön asiat: olenko ajoissa ja löydänkö ensimmäisenä päivänä oikeaan paikkaan.   

– Selvittiin ilman ihmeellisempiä kommelluksia, kaksikko nauraa.  

Oksasen mukaan vaikeinta oli oikeastaan päiväkodista lähteminen viimeisenä työpäivänä. Tutuiksi tulleet lapset antoivat piirustuksia ja kahvimukin läksiäislahjaksi. 

– Kahden viikon aikana kertaakaan ei käynyt mielessä, että tänään ei jaksa lähteä. Joka päivä odotin, että pääsen töihin. 

Tukea nuoret saivat työelämäjaksojen aikana monelta suunnalta. 

 – Oli tärkeää tietää, että ohjaajamme Hanne on puhelinsoiton päässä, jos jotain sattuu, Oksanen painottaa.  

Molemmilla oli työpaikoillaan vastassa hyvä ilmapiiri ja työkaverit. Ohjauksesta ja perehdytyksestä huolehdittiin. Jokaisen työelämäviikon päätteeksi oppilaat kokoontuivat ryhmänä jakamaan tunnelmat ja pohtimaan opittuja asioita.  

– Tuntui mukavalta päästä jakamaan omat kokemukset ja kuulemaan muilta, Korkalainen summaa.   

Vastasivatko TEPPO-opinnot sitten odotuksia?  

– Ylittivät! kuuluu yksimielinen vastaus.

– Voimme suositella kenelle tahansa, kunhan suhtautuu avoimesti. Moni kaveri on harmitellut jälkikäteen, kun ei valinnut TEPPOa.  

– Tykkäsin työelämäviikoista enemmän kuin tavallisesta koulusta. Työelämäjaksojen ja koulun yhdistäminen on tehty meille helpoksi. Niiden aikana kouluhommia on vähemmän. Koko ajan huolehdittiin, ettei me tiputa kyydistä, Oksanen pohtii.

TEPPO-toiminnan tarkoituksena on tukea 8.- ja 9.-luokkalaisia jatko-opintovalintojen tekemisessä ja vahvistaa nuorten työelämätuntemusta. Toiminta tapahtuu omalla lähikoululla tavallisen opetuksen lomassa ja se muodostuu valinnaisainetunneista, työelämäjaksoista ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. 

Espoossa tavoitellaan nuorisotyöttömyyden puolittamista vuoden 2022 loppuun mennessä. #NuoretTyöhön -suunnitelmassa lyhennämme ja ennaltaehkäisemme nuorten työttömyysjaksoja kolmen toimenpidekokonaisuuden avulla: tehostamalla palveluohjausta, kehittämättä perustaitoja ja edistämällä työelämämahdollisuuksia.