Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan pöytäkirja 20.5.2025

Aika            20.5.2025, klo 17.30

Paikka        Vihreät, Valtuustotalo

Osallistujat:

Oskari Hyttinen (Kok.) PJ
Naina Rajani (Vihr.) VPJ,
Katariina Sorvanto (Kok.)
Antti Jäänvirta (Kok.)
Janne Hirvasvuopio (Vihr.)
Iiris Mikkilä (SDP),
Erkki Kaarnama (PerusS)
Tiina Kujala (SFP)
Hannu Laaksonen (KD) poistui 18.59
Jenna Leppänen (Kesk.) poissa, vara Terhi Sundström
Marjo Matikka (LIIK)
Liisa McDermott (Vas.)
Sandra Åkerlund (Espoon romaniyhdistys ry) poissa
Nuorisovaltuuston edustaja Elif Huttunen

Asiakkuuspalvelupäällikkö Olga Silfver

Kaupunginhallituksen edustaja Peppi Seppälä

Esittelijä Kaarina Salonen, konsernihallinto, henkilöstöyksikkö

Sihteeri Paula Harle, Elinvoiman tulosalue
 

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.32 ja totesi läsnäolijat.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti kokouksessaan valita pöytäkirjan tarkastajiksi: Liisa McDermottin sekä Katariina Sorvannon

Asiakkuuspalvelupäällikkö Olga Silfver esitteli työllisyyspalvelujen muutoksia, vaikeasti työllistyvien asiakkaiden tilannetta Espoossa sekä tälle kohderyhmälle soveltuvaa palvelutarjontaa.

Espoon työllisyyspalvelut aloittivat toimintansa nykymuodossaa tammikuussa 2025 ja ovat osa Espoon kaupungin elinvoiman tulosaluetta.

Asiakkaita on poikkeuksellisen paljon johtuen taloustilanteesta. Verrattuna vuoteen 2024, jolloin työnhakijoita oli 30 150, nousua vuodessa on ollut 10,4 %.

Tilanne on haastava kaikilla asiakasryhmillä, mutta eritoten nuorilla ja vieraskielisillä. Pitkäaikaistyöttömien ryhmä on kasvanut. Tilannetta on haastanut työnantajatukien vähyys.

Avoimia työpaikkoja Espoossa 1 981. Julkisessa työnvälityksessä ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä vähentynyt vuoden takaisesta 20,76%.​ Samaan aikaan työttömien työnhakijoiden määrä lisääntynyt suhteessa vuoden takaiseen 22,47 %​. Avoimien työpaikkojen määrä on lähtenyt kasvuun​ viime aikoina.

Työllisyyspalvelut pyrkivät edistämään tilanteen tehostamalla työnvälitystä, kehittämällä työnantajayhteistyötä ja tehostamalla palveluitaan.

Työnantajalle suunnattuja välineita ovat työvoiman koulutukset työnantajan tarpeisiin, rekrytointitapahtumat, ehdokashaut, tuki työpaikkojen ilmoittamisessa, neuvonta s-postitse ja puhelimitse ja muutosturva. Työvoiman koulutukset työnantajan tarpeisiin. Rahallista tukea työnantajalle tarjotaan seuraavilla tavoilla: Espoo-lisä, palkkatuki, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki ja työolosuhteiden järjestelytuki. Rahallisten tukien myöntäminen on käynnistynyt uudestaan 13.5. Lisämäärärahat ovat rajallisia ja riittävyydestä ei ole takeita.

Kokouskeskustelussa kysyttyä asiakaspalvelupäälliköltä seuraavassa. Kuinka paljon asiakkaita on edelleen kontaktoimatta vuoden alusta alkaen? Kuinka monelta puuttuu työttömyysturvalausunto? Miten vieraskielisten työnhakijoiden tilannetta voisi helpottaa? Miten varmistetaan, että työnantaja ei käytä palkkatukea väärin? Kysymykset perustuivat toimikunnan jäsenille tulleisiin palautteisiin ja kokemuksiin asioinnista.

Olga Silfverin päivitetty materiaali lähetettiin toimikunnan jäsenille jälkikäteen. Toimikunta kiitti Asiakkuuspalvelupäällikkö Olga Silfveriä ansiokkaasta esittelystä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta osallistuu ja kävi

• keskustelun Espoon työllisyyspalveluista.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti

• merkitä asian tiedoksi.

Toimikunnan kokouksessa käsiteltiin  aluksi Venla Berneliuksen 15.5. esihenkilöareenalla ollut esitystä kaupunkisegregaatio ja lasten eriytyvät koulupolut, valituin kohdin. Bernelius totesi, että Demokraattisesta osallisuudesta voidaan laatia tilastollinen ”sääennuste”, joka osuu yli 80-prosenttisesti oikeaan. Alueellisella äänestysaktiivisuudella on yhteys keskeisiin taustatekijöihin alueen aikuisväestössä. Näitä taustatekijöitä ovat mm. ylemmän korkeakoulututkinnon suorttaneiden osuus, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus, pelkän peruskoulutuksen saaneiden osuus, työttömien osuus, tulonsaajien keskitulot, kotitalouksien keskitulot ja pienitulosten osuus.

Bernelius totesi esityksessään, että segregaation elementtejä ovat mm. alla olevat.

Kertautuvat kartat: huono- ja hyväosaisuuden eri ulottuvuuksien kumuloituminen alueelle.
Syvenevät kuilut: alueiden välisten erojen syveneminen.
Leviävät läiskät: samankaltaisuuden alueellinen leviäminen (koon kasvu).
Polkuriippuvuus: alueiden järjestys ja kehitysurat hyvin pysyviä.
Urbaani paradoksi: syvin huono-osaisuus korostuneimman hyväosaisuuden kainalossa.

Havainnot perustuvat Saku Saarimaan (2021) esitykseen Helsingin kaupungin äänestysaktiivisuutta ja sosioekonomista huono-osaisuutta kuvaavaan summaindeksiin ja niiden yhteyteen. Havainnot ovat yleistettävissä Espoon kaupunkiin.

Kuntavaalien 2025 äänestysaktiivisuus oli 54,6%. Äänestysaktiivisuus koko Espoossa on hieman laskenut edellisistä kuntavaaleista 2021 ja 2017.

Aktiivisimpien äänestysalueiden äänestysprosentin lasku on ollut vähäistä ja vähiten aktiivisten alueiden äänestysprosentti on laskenut voimakkaasti. Ero aktiivisten ja ei-aktiivisten alueiden välillä onkin kasvanut selvästi, 6.2 %-yksikköä vuodesta 2012 lähtien.

Vuosien mittaan aktiiviset ja ei-aktiiviset alueet ovat pysytelleet melko samoina. Viisi korkeinta äänestysaktiivisuuden aluetta ovat pääosin korkean statusindeksin alueita, viisi matalinta äänestysaktiivisuuden aluetta ovat matalamman statusindeksin alueita.

Yhteenvetona 2025 kuntavaaleista voi todeta, että

• Ehdokkaiden keski-ikä Espoossa oli 47 vuotta.
• Ehdokkaista naisia oli 48 % ja miehiä oli 52 %.
• Äänioikeutetuista naisia oli 51 % ja miehiä oli 49 %.
• Äänestäneistä naisia oli 57,5 % ja miehiä 42,5 %.
• Valituista naisia oli 52 (69 %) ja miehiä 23 (31 %). Espoossa on Suomen 3. naisvaltaisin valtuusto.
• Nuorten 18-29 -vuotiaiden osuus valtuutetuista 5 % (4 kpl), 65+ vuotiaita 8 % (6 kpl).
• Valtuutetuista, suomenkielisiä on 69 ja ruotsinkielisiä 6.
• Suurin puolue on edelleen Kokoomus, seuraavina Vihreät ja SDP.
• Valtuutetuista uudelleenvalittuja 52 (69 %) ja uusia 23 (31 %).

Hylättyjä ääniä Espoossa kuntavaaleissa oli 2523 eli 1,9% äänistä. Valtakunnallisesti kuntavaaleissa hylättiin 39188 ääntä eli 1,6%.

Toimikunnan luoma demokratiakasvatusmateriaali espoo.fi/vaalit on hyvin ajankohtainen ja sitä tulee päivittää ja viestiä. Yhä useammalla espoolaisella näyttää olevan haasteita tunnistaa demokratian vaikuttamisen paikat ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta osallistui ja kävi

• keskustelun kuntavaaleista

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti

• merkitä asian tiedoksi.

Toimikunnassa käytiin palautekeskustelu päivästä. Kasper Kivistö, Trasek ry ja paneeli taltioitiin Ison Omenan kirjaston instagram-tilille. Materiaali on katsottavissa kahden viikon ajan.

Tilaisuuden panelisteina olivat Leena Hoppania, kulttuuripalvelupäällikkö, Espoon kaupunki,  Kasper Kivistö, varapuheenjohtaja, Trasek ry, Anna Mäkinen, kumppanuuspäällikkö, Helsinki Pride ry., Henna Partanen, kaupunginvaltuutettu, Vihr., Kuisma Savisalo, puheenjohtaja, Sateenkaariseniorit ry. ja Jenna Wahlsten, varapuheenjohtaja, Seta ry. Paneelin juonsi Peter Rynin, Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnasta. Kirjasto Omenan osallistuminen tapahtumaan sai kiitokset. Tapahtuma sujui hyvin ja turvallisesti.

Seuraavassa panelistien ajatuksia kysymykseen, miten sateenkaareva ikääntyminen huomioidaan tällä hetkellä, ja mitä pitäisi parantaa.

Sateenkaarevien vanhusten erityistarpeet eivät vielä pääsääntöisesti näy hoivapalveluissa. Hoivapaikat eivät ole sateenkaarivanhuksille suunnattuja, eikä heidän tarpeitaan huomioida riittävästi esimerkiksi asumisratkaisuissa, kohtaamisessa tai palveluiden suunnittelussa.

Henkilöstön koulutuksesta puuttuu sateenkaarevuuteen liittyvä sisältö monin paikoin. Tämä voi johtaa siihen, että identiteetti jää piiloon tai seniori tulee kohdatuksi syrjivästi, joko tahattomasti tai tietämättömyyden vuoksi. Tarve jatkuvalle, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta korostavalle koulutukselle on ilmeinen. On olemassa esimerkkejä konkreettisista tapauksista, joissa samaa sukupuolta oleva puoliso ei ole saanut vierailla läheisensä luona palvelutalossa. Yleinen ilmapiiri on monin paikoin vielä sellainen, että sateenkaariseniorin on vaikea olla avoimesti oma itsensä.

Lopuksi paneelikeskustelun yhteenveto tavoitetiloista ja konkreettisista toimenpiteistä esimerkinomaisesti kirjattuna.

Kaupungin tavoitteena tulisi olla turvallisuus ja terveyden edistäminen, mikä merkitsisi sateenkaarevien asukkaiden näkökulmasta esimerkiksi liikuntapaikoille lisättäviä yksityisiä suihku- ja pukeutumistiloja. Esteettömyys ja yhdenvertaisuus tavoitteena merkitsee esimerkiksi sukupuolineutraalien wc-tilojen lisäämistä yleisiin tiloihin. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen tavoitteena merkitsee esimerkiksi pakollisia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksia työntekijöille. Tavoite turvallisempi ja monimuotoisempi ympäristö, merkitsee erimerkiksi kaavoituksessa tasa-arvonäkökulman huomioimista. Käytännön toteutuksen mahdollistaminen tavoitteena, ohjaa toimenpiteenä budjetointia ja resursseja konkreettisille toimille. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne tavoitteena merkitsee toimenpiteenä esimerkiksi viestinnässä kaikkien kaupunkilaisten huomioimista.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta osallistui ja kävi

• keskustelun 15.5.2025 tilaisuudesta

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti

• merkitä asian tiedoksi.

Edellisessä kokouksessa pohdittiin seuraavia näkökulmia. Mitä tekemistä pitää vahvistaa? Mitä tekemistä pitää vähentää? Mikä tekeminen pitää jättää pois? Mitä uutta tekemistä pitää lisätä?

Toimikunnan työssä ensi arvoisen tärkeää on viestintä. Viestintää tulee vahvistaa ja resursseja siihen varata. Erityisesti yhteys valtuustoryhmiin on keskeistä. Toimikunnan on hyvä katsoa tehtäväänsä kokonaisuudesta ja kuulla monenlaisia ihmisiä ja väestöryhmiä, sekä edistää erilaisten ihmisryhmien kohtaamista. Puheenvuorot tulee pitää napakoina ja tiiviinä.

Demokratian rakenteen selkeyttäminen kuntalaisille on tärkeää ja sitä tekemistä tulee lisätä. Työ alkaa päiväkodeista, jatkuu kouluun ja siitä täysi-ikäisyyden kautta äänioikeuteuksi. Vammais- ja vanhusneuvoston kanssa tehtävälle yhteistyölle tulee olla selkeä, toistuva rakenne. Espoon rehtorien kuuleminen olisi uusi avaus ja merkittävä kanava kuulla, missä Espoolaisissa kouluissa mennään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Aloitteiden tekemisen lisääminen kaupunginhallitukselle on myös hyvä tavoite.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta osallistui ja kävi

• keskustelun toimikunnan työn arvioinnista ja terveisistä

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti

• merkitä asian tiedoksi.

Espoon kaupunki on liittynyt eurooppalaisten kaupunkien inklusiivisuuskampanjaan.

Vantaan kaupungin monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan kannanotto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta merkitsi tiedoksi

• Eurocities inklusiivisuuskampanjan ja Vantaan monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kannanoton.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti

• merkitä asian tiedoksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti tehdä aloitteen kaupunginhallitukselle demokratiakasvatuksen ja viestinnän tehostamisesta vaalien välillä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi

• keskustelun muista asioista.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti

• merkitä asian tiedoksi.

Puheenjohtaja päätti kokouksen 19.10

Oskari Hyttinen               puheenjohtaja

Paula Harle                     sihteeri

Liisa McDermott              pöytäkirjantarkastaja

Katariina Sorvanto           pöytäkirjantarkastaja