Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan pöytäkirja 14.1.2026
Pöytäkirja
1(5)
14.1.2026
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSTOIMIKUNTA
Aika 14.1.2026, klo 17.30
Paikka MATTI-kokoustila, os. Virastopiha 2C, 02770 Espoo
Osallistujat:
Ella Immonen (SDP) PJ
Fiina Linnala (Vihr.) VPJ
Antti-Eemeli Mäkinen (Kok.) poissa
Antti Sutinen (Kok.)
Emilia Knaapi (Kok.)
Verneri Nurmela (SDP)
Indrajit Chaudhuri (Vihr.) poissa, Elmeri Pälikkö
Päivi Jouttimäki (Kesk.)
Kirsi Rostamo (KD) poissa, vara Kaisa Anttila
Maria Saaristo (SFP)
Kari Hirvi (PerusS) poissa
Liisa McDermott (Vas.) etänä
Mertsi Hagert (Espoon romaniyhdistys)
Suunnittelija Niila Rahko, THL, etänä
Nuorisovaltuuston edustaja Elif Huttunen
Kaupunginhallituksen edustaja Elena Stenholm poissa, vara Jaana Valle
Esittelijä Kaarina Salonen, konsernihallinto, henkilöstöyksikkö
Sihteeri Paula Harle, Elinvoiman tulosalue
1.Kokouksen avaus
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.31 ja totesi läsnäolijat.
2.Kokouksen laillisuus
Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
3.Pöytäkirjantarkastajien valinta
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti kokouksessaan valita pöytäkirjan tarkastajiksi: Päivi Jouttimäkeä ja Kaisa Anttilaa.
4.Saamelaisuus tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä
Suunnittelija Niila Rahko Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tarkasteli esityksessään saamelaisuutta osana kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Seuraavassa kokouksessa esitettyä asiaa.
Suomessa saamelaisia noin 10 000 ja he asuvat koko maassa. Suomessa puhutaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Kieli kantaa kulttuuria, historiaa ja maailmankuvaa. Tämän vuoksi kielelliset oikeudet ovat ydinkysymys. Suomessa saamelaisilla on erityisasema niin sanotulla kotiseutualueella. Kotiseutualueen muodostavat Inari, Utsjoen kunnat, sekä Sodankylän kunnan Vuotson paliskunnan alue. Yli 60 % Suomen saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Alaikäisistä saamelaislapsista valtaosa asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Hyviä käytäntöjä esimerkiksi lasten kielipesätoiminnasta voi kysyä Saamelaiskäräjiltä.
Alkuperäiskansan asema on turvattu Suomen perustuslaissa. Saamelaiskäräjät edustavat saamelaisia ja käyttää kulttuuri-itsehallintoa. Viranomaisilla on neuvotteluvelvoite Saamelaiskäräjien kanssa heitä koskevissa asioissa (Saamelaiskäräjälaki). Saamen kielilaki turvaa oikeuden käyttää saamea viranomaisten kanssa asioidessa.
Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi käynnistettiin, koska Suomen valtio on pitkään rikkonut saamelaisten kielellisiä, kulttuurisia ja kollektiivisia oikeuksia kansainvälisistä sitoumuksista huolimatta. Prosessia johti Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio (2021–2025). Komissio antoi yli 100 toimenpidesuositusta. Kuntia koskevia ydinkohtia mainitaan seuraavassa luettelossa:
- Saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen myös kotiseutualueen ulkopuolella.
- Saamelaisten tunnistaminen omana ryhmänään yhdenvertaisuus- ja hyvinvointisuunnittelussa.
- Viranomaisten kouluttaminen saamelaisasioista.
- Kulttuurisesti turvallisten palveluiden rakentaminen kunnassa.
Uvja on ensimmäinen saamenkielinen psykososiaalisen tuen yksikkö Suomessa. Yksikkö perustettiin 2022 totuus- ja sovintokomission työn tueksi. Uvja sijoittuu Lapin hyvinvointialueelle, mutta sillä kansallinen ulottuvuus. Uvja tarjoaa matalan kynnyksen tukea kolmella saamen kielellä ja suomeksi. Kohderyhmänä saamelaiset yksilöt, perheet ja yhteisöt eri puolilla Suomea. Uvjan rahoitus on loppumassa 6/2026, jonka jälkeen Uvja sulautuu Lapin hyvinvointialueelle.
Miten Espoossa tunnistetaan saamelaisväestö ja sen tarpeet? Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tulisi sisältää myös alkuperäiskansan näkökulman. Huomion tulisi olla erityisesti kulttuurisesti turvallisessa palvelussa, henkilöstön tiedon ja osaamisen lisäämisessä saamelaiskulttuurista, selkeässä toimintamallissa kielellisten oikeuksien toteutumisessa sekä seurannannassa ja palautteissa. Yhteistyö Saamelaiskäräjien kanssa auttaa kaupunkia alkuun tässä työssä. Niila Rahko kertoi myös, että espoolaisia lapsia on saamen kielen etäopetuksessa, pääkaupunkiseudulle on perustettu Etelä-Suomen saamelaiset ry ja Espoossa asuvat saamelaiset voivat myös käyttää Uvja:n palveluja. Niila Rahko kertoi myös konkreettisista menetelmistä tavoittaa saamenkielisiä lapsia kieliopetukseen kouluissa.
Kokouskeskustelussa todettiin, että Espoossa tarvitaan selvitys siitä, miten kulttuurisesti turvattuja palveluja voidaan tarkoituksenmukaisesti järjestää kolmella saamen kielellä kaupungeissa. Saamelaisilla tulee olla oikeus elää saamelaisina myös kotiseutualueen ulkopuolella. Espoon kaupungin tulee myös varmistaa toimivien yhteistyörakenteiden luominen Saamelaiskäräjien kanssa.
Toimikunta oli pyytänyt puheenvuoron saamelaisuuden haasteista pääkaupunkiseudulla Saamelaiskäräjien jäseneltä ennen tämän päivän kokousta. Kokouksessa laadittiin vastaus Janne Hirvasvuopion tekstiin. Tämä kokonaisuus julkaistaan 6.2. Espoon verkkosivuilla saamelaisten kansallispäivänä. Tämä vuoropuhelu on ensimmäinen kaupungin yhteydenotto Saamelaiskäräjiin ja alku saamelaisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kaupungissamme.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi
- keskustelun saamelaisuudesta ja saamelaisten huomioimisesta Espoon kaupungin toiminnassa.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti
- merkitä asian tiedoksi.
5.Luottamushenkilöiden kokema epäasiallinen kohtelu ja häirintä
Valtuustossa 8.12.2025 esitettiin valtuustotoive, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto toivoo, että Espoo selvittää luottamushenkilöiden kokemuksia epäasiallisesta kohtelusta sekä arvioi tarpeen kehittää matalan kynnyksen ilmoitusmallia, kuten Eettisen Kanavan laajentamista.
Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta loi toimintatavan häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseen 2017 valtuuston neuvottelutoimikunnan toimeksiannon mukaisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi toimintatavan 2018. Ohjetta päivitettiin vuoden 2021 aikana ja kaupunginhallitus hyväksyi päivitetyn version 1.11.2021. Valtuustosta esitettiin toive ohjeen kehittämisestä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnalle 2023. Työ jäi kesken.
Kokouksessa keskusteltiin ja tarkasteltiin ARVOKAS-ohjetta, valtuustotoivetta ja nimettiin työryhmä valmistelemaan kokonaisuutta. Työryhmään valittiin Ella Immonen, Päivi Jouttimäki ja Antti-Eemeli Mäkinen. Verneri Nurmela varmistaa ohjeen prosessinäkökulmasta. Työryhmää voidaan täydentää myöhemmin. Tavoitteeksi asetettiin työn valmistuminen ennen kesää.
Rasisminvastaisen sitoumuksen käsittelyn tavoitteeksi otettiin maaliskuun valtuuston kokous. Työryhmä Ella Immonen, Fiina Linnala ja Verneri Nurmela valittiin päivittämään sitoumuksen sisältö ja tuomaan sitoumus helmikuun kokoukseen.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi
- keskustelun ja valitsi työryhmään päivittämään ARVOKAS-ohjetta: Ella Immonen, Päivi Jouttimäki ja Antti-Eemeli Mäkinen.
- keskusteluna ja valitsi työryhmän päivittämään rasisminvastaista sitoumusta: Ella Immonen, Fiina Linnala ja Verneri Nurmela.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti
- merkitä asian tiedoksi.
6.Toimintasuunnitelma 2026
Toimikunnassa keskusteltiin ja päätettiin vuoden 2026 toiminnan painopistealueista, jotka ohjaavat toiminnan suunnittelua ja toteutusta.
Saamelaisten kansallispäivän 6.2.2026 uutinen. Maria Saaristo ja Liisa McDermott tuottavat tekstin.
19.3.2026 Minna Canthin päivän teema ja toteutus. Työryhmä Fiina Linnala ja Ella Immonen, ehdottivat järjestettäväksi Minna Canthin päivänä tapahtuvan tasa-arvokävelyn. Lisäksi he ehdottivat 19.3.2027 Minna Canthin päivänä järjestettävän paneelikeskustelun.
Espoon kaupunki on Helsinki Priden kumppani 2026. Toimikunta haluaa osallistua kumppanuusvuoden toteuttamiseen. Toimikunta päätti tehdä aloitteen kaupunginjohtajalle sateenkaarirauhan julistamisesta kesäkuussa. Puheenjohtaja tuottaa tekstin.17.5.2026 kansainvälisen IDAHOBIT-päivän tapahtumaa järjestämään valittiin työryhmä: Ella Immonen, Verneri Nurmela ja Elmeri Pälikkö.
Espoossa järjestetään tasa-arvopäivät 7-8.10.2026. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta toimii kaupungin virallisena edustajana iltatilaisuudessa, toimikunta on siis virallinen järjestävä taho. Tasa-arvopäivien Iltatilaisuuden suunnitteluun ja päivien muuhun konkreettiseen toimintaan liittyviin töihin, toimikunta valitsi työryhmän: Liisa McDermott, Ella Immonen ja Maria Saaristo.
25.11.2026 Oranssien päivien valaistuksen ja päivän toiminnan suunnittelu. Valittiin työryhmä: Liisa McDermott, Ella Immonen, Maria Saaristo suunnittelemaan päivän teema.
Kukin ryhmä raportoi toimikunnalle edistymisestään.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi
- keskustelun toimintasuunnitelmasta ja valitsi työryhmät:
- 6.2.2026 Saamelaisten kansallispäivä, Liisa McDermott ja Maria Saaristo
- 19.3.2026 ja 19.3.2027 Minna Canth, Ella Immonen ja Fiina Linnala
- 17.5.2026 IDAHOBIT, Ella Immonen, Verneri Nurmela ja Elmeri Pälikkö.
- Tasa-arvopäivät 7-8.10.2026, Liisa McDermott, Ella Immonen ja Maria Saaristo.
- 25.11.2026 Oranssit päivät, Liisa McDermott, Ella Immonen, Maria Saaristo.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti
- merkitä asian tiedoksi.
7.Kevään kokousajat
Ti 10.2.2026: Työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa, Tilapalvelut kertoo tilannekuvan Espoossa, rasisminvastainen sitoumus, Minna Canthin päivän tapahtuma.
Ke 11.3.2026:
Ti 21.4.2026: TASSU-palkinto 2026
Ke 20.5.2026: ARVOKAS-ohje
Ti 15.9.2026
Ke 14.10.2026: Tasa-arvopäivien 2026 palaute ja opit.
Ti 17.11. 2026
Ke 16.12.2026
8.Muut asiat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi
- keskustelun muista asioista.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti
- merkitä asian tiedoksi.
9.Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen 19.29
Ella Immonen
puheenjohtaja