Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan pöytäkirja 11.3.2026

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.30  ja totesi läsnäolijat.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta ehdottaa kokouksessaan pöytäkirjan tarkastajiksi: Ella Immosta sekä Mertsi Hagertia.

Vastaava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier esitteli turvakoti Pellaksen toimintaa ja turvakotipalveluja pääkaupunkiseudulla.

Turvakoti Pellas on Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämä turvakoti. Pääkaupungin turvakoti ry on yleishyödyllinen ja voittoa tuottamaton kansalaisjärjestö. Järjestön työkenttänä on lähisuhde- ja perheväkivallan ennaltaehkäisy sekä lähisuhde- ja perheväkivallan kaikkien osapuolten tuki.

THL vastaa turvakotipalvelujen järjestämisestä, palveluverkoston koordinoinnista ja kehittämisestä. Rahoituksesta vastaa valtio. Turvakotitoimintaa säätelee Turvakotilaki (2015). Turvakotitoiminnan yleinen johto ja ohjaus kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Turvakotitoimintaa valvoo Lupa- ja valvontavirastot toimialueellaan.

Turvakoti Pellas on 7-perhepaikkainen yksikkö (24/7), joka sijaitsee Espoon Järvenperässä. Pellas on päihteetön ja tavoitteena yhteisölliselle asumiselle on se, että turvakodissa kaikilla on hyvä olla. Pellaksessa ei voi myöskään olla lemmikkejä, mutta sellaisiakin turvakoteja on, joissa lemmikit ovat sallittuja.

Vuonna 2025 asiakkaina oli 179 eri henkilöä (aikuiset + lapset), turvakotijaksoja oli 187. Asiakkaista suurin osa on naisia; yksin tulevia tyypillisesti hieman enemmän kuin lasten kanssa tulevia. Miehiä asiakkaista on vuositasolla vajaa 10 %. Turvakoti Pellaksen asiakkaista suurin osa on espoolaisia; myös helsinkiläisiä ja kirkkonummelaisia sekä yksittäisiä asiakkaita Länsi-Uudenmaan muista kunnista. Turvakoti Pellaksen käyttöaste oli 104 % vuonna 2025, ja muihin turvakoteihin ohjattiin 377 henkilöä Pellaksen ollessa täynnä. Vuonna 2024 vastaava luku oli 186. Syksyllä 2025 asiakkaita ohjattiin myös Hämeenlinnaan ja Lahteen.

Ruotsinkielistä turvakotitoimintaa järjestetään Raaseporissa. Asiakkailla on mahdollisuus hakeutua itselleen sopivaan turvakotiin, mikäli siellä on tilaa.

Jenni Lemercier totesi asiakasmäärien lisääntymisen syistä, että ihmiset osaavat hakea enemmän apua ja tunnettuus turvakotipalvelusta on lisääntynyt. Poliisin aktivoituminen on myös lisännyt turvakotiin hakeutuvien määrää. Hän arvioi, että lähisuhdeväkivallan määrän kasvu ei selittäisi asiakasmäärien lisääntymistä.

Keskustelussa todettiin, että tilat ovat pulma paikkojen lisäämisessä. Ei ole helppoa löytää tiloja, jotka täyttäisivät turvakotitoiminnan vaatimukset Espoossa. Suositusten mukainen 1:10 000 asukasta turvakotipaikkaa kohden ei täyty Espoossa. Rahoitusta lisäpaikoille olisi mahdollista saada, mutta tilakysymys rajoittaa toiminnan laajentamista.

Kokouksessa käytiin vilkas keskustelu Jenni Lemercierin alustuksen, materiaalien ja ennalta esitettyjen kysymysten siivittämänä. Toimikunnan yhteinen näkemys oli, että turvakotipalvelujen paikkoja tulee lisätä Espoossa ja aktiivisesti etsiä sopivia tiloja monin eri keinoin.

Kokousateriaali lähetettiin toimikunnalle tiedoksi. Toimikunta kiitti vastaavaa sosiaalityöntekijää, Jenni Lemercieriä asiantuntevasta esittelystä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi

• keskustelun Turvakoti Pellaksesta ja turvakotitoiminnasta.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti

• merkitä asian tiedoksi.

Varhaiskasvatuksen asiantuntija Anita Vataja esitteli silpomisen ehkäisemisen mallia suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa.

Pitkäjänteinen työ tyttöjen silpomisen estämiseen on aloitettu Espoossa jo 2000-luvun alussa. Tärkeimpänä tavoitteena on, että yksikään espoolainen tyttö ei joudu silvotuksi. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet muun muassa Ihmisoikeusliitto ja THL. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty säännöllisiä koulutuksia aiheesta. Varhaiskasvatuksen ohjeistus on alkujaan laadittu yhdessä nykyisin hyvinvointialueella toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Varhaiskasvatus on päivittänyt omaa ohjeistustaan säännöllisesti. Kunkin toimijan rooli ja vastuut on kuvattu ja määritelty.

Tyttöjen silpominen tulee ottaa puheeksi kaikkien huoltajien kanssa, jotka tulevat Unicefin määrittelemistä riskimaista tai riskialueilta. Mikään uskonto itsessään ei ole aihe puheeksi otolle. Keskustelun tavoitteena on lisätä huoltajien tietoa siitä, että tyttöjen silpominen on Suomessa rikos. Keskustelussa kartoitetaan huoltajien näkemystä tyttöjen silpomisesta ja kerrotaan sen olevan rikos Suomessa.

Ohjeistus sisältää prosessikuvaukset, miten epäilytilanteessa toimitaan, varhaiskasvatuksen henkilöstön erilaiset vastuut puheeksi otossa, erilaisia tapoja ottaa tämä vaikea asia puheeksi sekä tietoa muun muassa riskimaista ja riskialueista sekä eri viranomaisten yhteystietoja. Yhteistyö esimerkiksi neuvolan tai tarvittaessa lastensuojelun ja poliisin kanssa on tärkeää.

Silpomisen puheeksi otto ei ole Espoossakaan aukotonta, mutta Ihmisoikeusliiton selvityksen mukaan asia otetaan useammin ja systemaattisemmin puheeksi kuin muissa kunnissa.

Kokouksessa käytiin vilkas keskustelu tyttöjen silpomisen ehkäisemisestä, jota Anita Vatajan esitys, materiaalit ja ennaltalähetetyt kysymykset tukivat. Toimikunnan yhteinen näkemys oli, että silpomisen ehkäisemisen toimintamalli tulee olla käytössä kattavasti Espoon kaupungin palveluissa, joissa lapsia ja nuoria kohdataan, ei vain varhaiskasvatuksessa. Toimintamallin jalkautuminen tulee varmistaa kaupungissa.

Kokousateriaali lähetettiin toimikunnalle tiedoksi. Toimikunta kiitti varhaiskasvatuksen asiantuntija Anita Vatajaa asiantuntevasta esittelystä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi

• keskustelun silpomisen ehkäisemisestä

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti

• merkitä asian tiedoksi.

Kokouksessa käytiin keskustelu tasa-arvokävelystä ja siitä kuinka moni toimikunnan jäsenistä osallistuu tilaisuuteen. Kokouksessa sovittiin myös viestinnästä ja tiedottamisesta omille taustaryhmille. Olennaista on valmistautua hyvin etukäteen ja sopia tasa-arvokävelyyn liittyvät konkreettiset asiat huolella. Toimikunnalle jaetaan keskusteluteemat ennalta pohdittavaksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi

• keskustelun 19.3. tasa-arvokävelystä

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti

• merkitä asian tiedoksi.

Ti 21.4.2026: TASSU-palkinto 2026, Kaupunki palveluna tutkimus, Veli-Matti Piira, Toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma alustava luonnos,

Ke 20.5.2026: ARVOKAS ohje, Tasa-arvopäivät 2026
Ti 15.9.2026:
Ke 14.10.2026: Tasa-arvopäivien 2026 palaute ja opit.
Ti 17.11. 2026
Ke 16.12.2026

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kävi keskustelua

• Romanien tulevasta tapahtumasta Sello salissa 8.4.2026. Mertsi Hagert kertoi tilaisuuden ohjelmasta ja ilmoittautumisesta. Tilaisuus alkaa klo 17.30 lämpiössä ja jatkuu klo 19 konsertilla.
• Tilaisuudesta lähetetään erillinen kalenterikutsu.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta päätti

• merkitä asian tiedoksi.

Puheenjohtaja päätti kokouksen 19.48

Ella Immonen
Puheenjohtaja