Susanne Helasvuo

  • Musiikki
10.1.2022 6.00Päivitetty: 17.8.2023 7.46
Viulisti pitää viulua kainalossa.
Kuva: Esko Keski-Oja

I viulu

Musiikintäyteiseen elämäntyyliin on luontevaa kasvaa muusikkoperheessä. Minulla ei oikeastaan ollut vaihetta, jolloin olisin valinnut muusikon ammatin. Se vain tuntui ainoalta tieltä. Merkittävimpiä vaikuttajia viulunsoiton opiskelussani ovat olleet Ari Angervo ja Chaim Taub.

Erityisen lähellä sydäntäni on kolme aluetta. Ensimmäinen, rakkaus oopperaan, syttyi jo 11-vuotiaana, kun lauloin lapsiroolia Sallisen Punaisessa viivassa. Sitä seurasi työpaikka Suomen Kansallisoopperan orkesterissa, ja intohimon jatkumona pitkän linjan muusikkous Savonlinnan Oopperajuhlilla kesäisin.

Toinen on orkesterimuusikkous, joka oli jo lapsuudenhaaveeni. Onnekseni pääsin nuorena mukaan Avanti!-kamariorkesterin toimintaan, mikä oli minulle mitä loistavin tapa kouluttautua monipuoliseksi muusikoksi. Tapiola Sinfoniettaan hakeutumiseen vaikutti paljon se, että juuri perustetussa orkesterissa soitti monia minulle tuttuja muusikoita.

Kolmas alue, missä tunnen olevani hyvin erityisellä tavalla kotonani, on vanha musiikki. Kasvoin barokkisoittajaksi Battalia-yhtyeen riveissä.

Minua kiehtoo mahdollisuus soittaa monissa eri muusikkoyhteisöissä. Näin on helpointa uudistua ja löytää virkistäviä näkökulmia. Siitä saan energiaa itselleni, jota jaan takaisin muille muusikoille ja ihanille yleisöille.

Saaristomeri purjehtien sekä Suomen järvimaisemat antavat minulle voimaa. Hiljaisuus sekä luonnonäänet ovat meditatiivisinta musiikkia!

  • Tapiola Sinfonietta