Suomen paras kotouttaja

Teksti on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 1/2023.
Lue Espoo-lehden 1/2023 muita juttuja
--

Espoo kasvaa ja kansainvälistyy. Siksi kaupunki kehittää jatkuvasti myös maahanmuuttajien palveluita.

Espoon väkiluku ylitti viime vuonna 300 000 asukkaan rajapyykin, ja väestöennusteen mukaan vuoden 2030 lopussa asukkaita on jo 340 000. Samalla kaupunki kansainvälistyy, sillä kasvu tulee ensisijaisesti ulkomailta.

Tällä hetkellä joka viides espoolainen on vieraskielinen, kouluikäisistä joka neljäs.

”Jos kasvu jatkuu samaa tahtia, vuoteen 2030 mennessä joka kolmas espoolainen on vieraskielinen”, Satu Venhola toteaa.

Venhola on projektipäällikkö työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamassa Ohjaus- ja neuvontapalveluiden projektissa, joka kehittää Suomeen muuttaneiden ja Espoossa asuvien palveluita.

Samassa projektissa viestintäasiantuntijana työskentelevä Ulla-Kaisa Pihlaja kertoo, että maahantulon syy vaikuttaa siihen, mitä palveluita ihmisille on tarjolla.

Espoossa asuu pääkaupunkiseudun korkeasti koulutetuin maahanmuuttajataustainen väestö, joka on haluttu huomioida maahan muuttaneille suunnatuissa palveluissa.

Espoon Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskus tukee espoolaisia työttömiä kansainvälisiä osaajia työnhaussa ja työllistymisessä. Career Club puolestaan auttaa verkostoitumaan ja kehittämään urataitoja.

Hello Espoo -info antaa tukea arjen asioissa kaikille vieraskielisille espoolaisille. Siellä saa apua esimerkiksi maahanmuuttoon, varhaiskasvatukseen, opiskeluun ja etuuksiin liittyvissä asioissa.

Koto-Espoo on uusi palvelu ja tarkoitettu kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille, jotka ovat olleet Suomessa alle viisi vuotta. Se pyrkii auttamaan Suomeen ja Espooseen kotoutumisessa antamalla vertaistukea ja ohjaamalla esimerkiksi harrastusten pariin ja lopulta työelämään.

”Käymme vuoropuhelua myös erilaisten järjestöjen kanssa. Paitsi että ohjaamme maahanmuuttajia erilaisten järjestöjen pariin, kuulemme järjestön edustajilta palautetta ja kehittämisideoita”, Venhola kertoo.

Lisäksi hyvinvointialueen järjestämät pakolaisten maahanmuuttajapalvelut opastavat sisäistämään suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän ja auttavat omatoimisuuteen, kouluttautumaan ja hakemaan työtä.

Espoo kannustaa suomen opetteluun

Espoossa viralliset palvelukielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on kulttuuriohjaajia, jotka työskentelevät useilla eri kielillä. Lisäksi kaupungilla on tulkkipalvelut käytössään.

Espoossa maahanmuuttajia kannustetaan suomen kielen opiskeluun. Esimerkiksi Hello Espoo -infossa palveluita pyritään ensisijaisesti tarjoamaan selkokielellä, ja sitä täydennetään tulkkipalveluilla.

Pihlajan mukaan maahanmuuttajia pohdituttavat ihan samat eri elämänvaiheisiin liittyvät asiat kuin kantasuomalaisia. He kyselevät paljon varhaiskasvatukseen ja työllisyyteen liittyviä perusasioita, samoin oleskelusta ja asuntoasioista.

”Suomalainen järjestelmä ei ole maahanmuuttajille tuttu. Siksi selitämme, mitä esimerkiksi suomalaiset terveyspalvelut ja varhaiskasvatus tarkoittavat. Kun ymmärtää suomalaista järjestelmää, hermostuminen byrokratiaan vähenee ja motivaatio hoitaa asioita lisääntyy”, Pihlaja täsmentää.

Teksti Jaana Kalliokoski.