Soukan viljelypalstat ovat yhteinen vihreä olohuone
Viljelypalstoille on tunkua, ja aloittelijatkin toivotetaan tervetulleiksi. Soukassa viherpeukaloita on vauvasta vaariin.
”Ei ole ketään, kenelle palstaviljely ei sopisi. Se on kenelle tahansa erinomainen harrastus”, sanoo Soukan viljelypalstatoiminnasta vastaava Matti Viikari.
Viljelypalstoilla häärii kaikenikäisiä puutarhaharrastelijoita.
”On joku tullut rollaattorillakin pellolle, ja yli 90-vuotiaita palstaviljelijöitä meillä on aika monta. Täältä ei kovin helposti kukaan lähde.”
Myös moni paikkakunnalta pois muuttanut jatkaa palstaviljelyä Soukassa. Sääntöjä on kuitenkin noudatettava: palstan pitää olla viljeltynä juhannukseen mennessä, muuten siitä täytyy luopua.
”Edellytämme, että palstoja hoidetaan”, Viikari kiteyttää.
Hän on todistanut kaikenlaisia kokeiluja viljelypalstoilla, jopa onnistuneita vesimeloni- ja mangosatoja.
”Jotkut kokeilevat hyvinkin eksoottisia kasveja. Kun meitä on 30 eri maasta, vaikutteita tulee joka puolelta maailmaa.”
Soukassa viljelypalstoja on noin 300 kappaletta ja jonossa on ainakin 100 viljelijää.
”Mielellään ottaisimme lisää peltoja palstaviljelyyn, mutta niitä ei täältä niin vain löydy”, Viikari kertoo.
Yhdessäoloa ja oppimista
Harrastus tarjoaa myös yhteisöllisyyttä. Taimia jaetaan ja talkoisiin osallistutaan hävittämällä vieraskasveja, silppuamalla oksia ja hakkaamalla risuja.
Soukka-seura järjestää kaksi kertaa vuodessa palstaviljelijöille tapaamisen, joissa asiantuntijat kertovat jostakin konkreettisesta viljelyyn liittyvästä aiheesta.
”Tänä vuonna saimme kuulla viiniköynnöksen kasvatuksesta”, Viikari kertoo.
30 vuotta omalla pihallaan viiniköynnöksiä kasvattanut viljelijä kertoi eri lajikkeista, niiden hoidosta ja antoi vinkkejä siitä, mitä rypäleistä voi tehdä.
Myös sienirihmasto eli mykoritsa on ollut luennon teemana.
”Juuririhmasto on 10 000 kertaa suurempi kuin kasvin omat juuret”, Viikari selittää.
On hyvä hyödyntää luonnon omia menetelmiä, jotka auttavat kasveja imemään tehokkaammin maan mineraaleja ja muita ravinteita.
”Luonnonmukainen viljely on meille tärkeää ja siinä on oleellista huolehtia siitä, että puutarha toimii kokonaisuutena hyvin.”
Kaikki Soukassa käytettävät lannoitteet ovat luonnonmukaisia. Myös myyrien karkotukseen käytetään muita kuin myrkyllisiä menetelmiä, kuten pöllöpönttöjen ripustamista lähipuihin.
Sadonkorjuun aika
Palstaviljelyllä ei tehdä suuria satoja, eivätkä hinnat ole verrattavissa kauppojen tarjontaan.
”Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että perunatkin pitää hakea omasta maasta, ja lapsetkin maistavat eron. Kaupasta ostetut eivät ole mistään kotoisin”, Viikari sanoo.
Satoa korjataan sitä mukaa, kun sitä kypsyy; marjat kesäkuun lopussa ja salaattia ja yrttejä koko kesän.
Kaikki kasvit eivät kuitenkaan kypsy keväästä syksyyn.
”Valkosipulit laitan marraskuussa maahan, ja palsternakatkin syksyllä ennen maan jäätymistä”, Viikari kertoo.
Soukka-päivää vietetään perinteisesti syyskuun ensimmäisenä lauantaina. ”Silloin viljelijöilläkin on satoa myytävänä ja jaettavana.”
Sadonkorjuun jälkeen on hyvä kääntää maa ja lisätä siihen bioapatiittia sekä hevosenlantaa. Näin pieneliöt ja mikrobit pääsevät pilkkomaan maata niin, että maa on paremmin kasvien käytössä keväällä. Viikari vinkkaa, että syksyllä voi myös leikata ja harventaa puita ja esimerkiksi vadelmapensaita.
Soukan viljelypalstat
- Soukassa viljelypalstoja on 3,5 hehtaarin edestä.
- Vuosittain vapautuu noin 20 palstaa, ja ne jaetaan aina keväisin. On kuitenkin hyvä varautua parin vuoden jonotukseen.
- Suurimmat palstat ovat aarin kokoisia ja niiden lisäksi on aarien puolikkaita ja kolmasosia.
- Hinta määrittyy palstan pinta-alan mukaan.
- Viljelijöiden tulee olla Soukka-seuran jäseniä, vuosimaksu 15 euroa.
- Lisää tietoa: soukkaseura.fi/viljelypalstat
- Lisää tietoa Espoon muista viljelypalstoista.
Teksti: Nora Gullmets
Juttu on alun perin julkaistu Espoo-lehdessä 2/2026. Lue Espoo-lehden muita juttuja.