Severi Salonen - sinnikäs korottaja matkalla kohti unelma-ammattia

  • Opetus
10.6.2021 10.37Päivitetty: 25.8.2021 10.08
Severi poseeraa ulkona ylioppilaslakki päässä ja ruusu kädessä.
Kuva: Eylin viestintätiimi

Severi Salonen valmistui EYL:stä ylioppilaaksi keväällä 2019 taskussaan ihan hyvä yo-todistus. Se ei kuitenkaan riittänyt Severille, joka lähti sinnikkäästi tavoittelemaan unelmaansa lääketieteellisessä opiskelusta. Lääkikseen vaadittavia aineita, pitkää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa, päntätessään hän on samalla käynyt korottelemassa yo-arvosanojaan. Ahkeruus ja omien opiskelutaitojen haastaminen on tuottanut tulosta, esimerkiksi kemian yo-arvosana nousi tänä keväänä laudaturiin, ja  E-kirjaimiakin yo-papereista löytyy jo 4 kappaletta. Seuraavaksi Severi kertoo matkastaan kohti unelma-ammattia.   

Valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2019. Kirjoitin äidinkielen, pitkän englannin, pitkän matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian. Näistä aineista sain arvosanoiksi EMMMMC samaisessa järjestyksessä.

Minulla on EYL:stä lämpimät muistot. Tykkäsin siitä, että koulu oli melko pieni. Opettajat oppi tuntemaan aika hyvin ja tämä varmasti auttoi oppimisessa. Nykyään ajattelen, että olisi pitänyt hyödyntää tätä vielä enemmän. Kun minä kävin lukion, EYL sijaitsi vielä Kauklahdessa. Tämä oli mieluisa ympäristö minulle. Erityisesti mieleeni on jäänyt Alexander Stubbin vierailu koululla. Hänen vierailunsa oli minulle mieltä avartava kokemus.

Heti lukion jälkeen aloitin lukemaan lääketieteen pääsykokeeseen. Silloin siitä ei oikein tullut mitään. Minulla oli kova halu lukea, mutta turhauduin helposti jos tuli pienikin ongelma eteen. Silloin ajattelin, että lukeminen olisi turhaa ja ajanhukkaa, sillä joutuisin muutenkin pitämään välivuoden armeijan takia. Armeijan aikana opiskelu tuntui mahdottomalta, vaikka sitäkin kyllä tein. Kuitenkin näin jälkeenpäin tarkasteltuna, se oli erittäin hyödyllistä. Vaikka silloin en kehittynyt paljoa lukuaineissa, opin tuntemaan itseni opiskelijana paremmin.

Olen käynyt korottamassa yo-aineita nyt armeijan jälkeisenä vuonna kaksi kertaa. Tällä hetkellä minulla on kasassa LEEEEM paperit. Se näyttää jo melko hyvältä riviltä, mutta lääketieteelliseen se ei valitettavisti riitä. Korotuksesta on ollut myös se hyöty, että olen oppinut itsestäni kokeentekijänä. Tästä on luultavasti hyötyä pääsykoetta ajatellen.

Opiskelutekniikat ja oppiminen ilmiönä kiinnostavat minua paljon ja voisin puhua tästä aiheesta paljon pidempääkin. Lukion aikana minulla oli hirveä kiire mennä asioissa eteenpäin. Tein paljon tehtäviä ja menin seuraavaan aiheeseen nopeasti. Se tuntui tehokkaalta, mutta sitä se ei ollut. Tehokkaampaa on ollut se, että pysähtyy rauhassa miettimään asioita eri näkökulmista, ihmettelee kaikkea ja oppii tunnistamaan juuri ne asiat, jotka voisivat auttaa itseä ymmärtämään asian paremmin. Olen huomannut, että muiden ihmisten kanssa opiskelu ja asioiden pohtiminen on erittäin hyödyllistä.

Myös oman osaamisen testaaminen on ollut tehokas opiskelutapa. Tähän liittyy sellainen seikka, että on oppinut sietämään omia virheitä ja jopa kiinnostumaan niistä. Testaamisessa on olennaista, että huomaa minkälaisia puutteita tulee esille ja erityisesti se miten niihin reagoi. Helposti sivuuttaa omat virheet, vaikka niihin keskitymällä kehittyy usein eniten.

Olen huomannut opiskelun olevan jatkuvaa kehitystä. Erilaisten tapojen kokeilua. Netistä löytää paljon erilaisia opiskelumenetelmiä, joita suosittelen kokeilemaan. Kuitenkin uskon, että jokainen pystyy itse tunnistamaan, mikä toimii itselle parhaiten.

Motivaatiota minun ei ole tarvinnut saada lisää mistään. Se on ollut minulla koko ajan luonnostaan. Välillä tuntuu siltä, että ei tekisi mieli opiskella. Tämä ei kuitenkaan johdu motivaation puutteesta. Esimerkiksi epäonnistumisen pelko tai ajatus siitä, mitä muut ajattelee itsestä on vaikuttanut motivaatiooni. Kuitenkin kun nämä asiat käsittelee huomaa, että kyllä sitä motivaatiota riittää.

Tänä vuonna haen lääketieteelliseen. Se on minun ensimmäinen tavoite. Minua kiinnostaa myös tekniikka ja olen hakenut Aaltoon sähkötekniikalle. En tiedä vielä aionko ottaa tämän mahdollisen paikan vastaan, sillä silloin menettäisin ensikertalaisuuteni. Olen ajatellut jos pystyisin joskus yhdistämään näitä aloja.

Vieläkö aion korottaa arvosanojani? Katsotaan nyt ensin, mitä käy pääsykokeen suhteen. Se olisi kyllä järkevää, sillä puolet lääketieteellisen paikoista valitaan todistuksella. Hakeminen pääsykokeella ja todistuksella edellyttää kuitenkin melkein ympärivuotista opiskelua, mikä on melko raskasta.

Eylin nykyisille opiskelijoille haluaisin sanoa, että muistakaa myös nauttia hetkestä. Muistakaa, että lukio ei ole pelkkää kouluaineiden pänttäämistä. Siellä oppii paljon itsestään ja maailmasta. Siellä oppii paljon asioita, mistä on hyötyä elämässä riippumatta siitä, mihin päätyy tulevaisuudessa. Haluan rohkaista teitä tavoittelemaan asioita, mitkä tuntuu mahdottomilta. Tehkää niin kuin itsestä tuntuu parhaalta, mutta pitäkää silti avoin mieli muiden ehdotuksille ja myös omille ideoille. Uskaltakaa olla erilaisia ja tunnistakaa, milloin oma päätös tulee itseltä ja milloin siihen vaikuttaa se, mitä muut ajattelevat itsestä.

Haluan myös sanoa sen, että ei välttämättä tarvitse olla jotain tiettyä tavoitetta. Se että oppii paremmaksi oppijaksi on hyödyllistä, koska sitten kun se oma juttu löytyy, on paremmat lähtökohdat lähteä tätä tavoittelemaan.

Leppävaara
  • EYL