Safe Espoo -podcast: vanhuksiin kohdistuvat huijaukset

Safe Espoo-podcastissa luomme käsitystä siitä, mitä kaikkea turvallisuus on yksilön arjessa. Lisäksi nostamme esille, kuinka jokainen voi vaikuttaa omaan ja läheistensä turvallisuuteen sekä mikä on kansalaisen oma vastuu erilaisissa kriisitilanteissa.

Mistä tunnistaa huijauksen? Kuinka niihin voi varautua ja miten pitää toimia jos joutuu huijauksen kohteeksi tai epäilee että oma läheinen on tullut huijatuksi?

Aiheesta keskustelevat rikoskomisario Katja Rekola Länsi-Uudenmaan poliisista, Jutta Saarinen keskusrikospoliisista, asiantuntija Tony Papinaho Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä Espoon kaupungin turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen.



Voit kuunnella jakson SoundCloudissa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) tai Spotifyssa.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Jakson pituus on noin 18 minuuttia. Keskustelu on nauhoitettu 14.5.2021.

Häkkinen: Espoo kasvaa ja samalla lisääntyy myös ikäihmisten määrä. Espoossa asuu noin 71 000 yli 65-vuotiasta. Viiden vuoden kuluttu heitä arvioidaan asuvan Espoossa jo noin 85 000. Me Espoossa näemme, että kaupungin tehtävä on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sen kautta lisätä myös Espoon ja espoolaisten turvallisuutta. Huijausten ehkäisy, etenkin kun ne uhkaavat kohdistua haavoittuvimpiin ryhmiin, kuten ikäihmisiin, vanhuksiin, on meidän kaikkien yhteinen asiamme. Meidän, joilla on iäkkäitä omaisia, ystäviä, tuttavia tai vaikka naapureita. Olemme kutsuneet keskustelemaan asiasta rikoskomisario Katja Rekolan Länsi-Uudenmaan poliisista ja Jutta Saarisen keskusrikospoliisista sekä asiantuntija Tony Papinahon Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Tervetuloa mukaan. Minä olen Espoon kaupungin turvallisuuspäällikkö, Petri Häkkinen, ja juonnan tämän keskustelun.

Ikävä kyllä moni huijari näkee yhteiskuntamme rakentaneessa ikäpolvessa helpon kohderyhmän rikoksille. Huijarit saattavat hyödyntää esimerkiksi sitä, etteivät digitaaliset palvelut ja niihin liittyvä tietoturva ja tietosuoja ole vanhuksille yhtä tuttuja kuin meille nuoremmille. Mutta vaara voi vaania myös verkon ohella yhtä hyvin puhelimessa tai ihan kotiovella. Kuinka paljon rikoksia tapahtuu Espoossa ja onko määrä lisääntynyt? Katja.

Rekola: Kiitos. No, jos puhutaan yli 60-vuotiaisiin kohdistuvista rikoksista, niin heihin kohdistuneiden rikosten määrä on viime vuodet pysynyt samalla tasolla. Mutta jos verrataan kymmenen vuotta taaksepäin, niin se määrä on kasvanut hurjasti. Ja yks merkittävimmistä muutoksista iäkkäiden turvallisuustilanteessa viime aikoina ovatkin olleet petokset. Ne ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina.

Häkkinen: No, millä tavalla sitten tyypillisesti ikäihmisiä huijataan?

Papinaho: Tyypillisiä huijauksia on niin kutsutut tilausansat, jossa kuluttaja sitoutuu tahtomattaan tai puutteellisten tietojen vuoksi pitkäkestoiseen sopimukseen, josta sitten on vaikea päästä irti. Ne maksuttomat tutustumistarjoukset tai näytepakkaukset on tyypillisiä tilanteita, joissa voi joutua tilausansaan. Sitten on tämmöset valelaskut. Valelaskut näyttää päällisin puolin aidoilta, mutta todellisuudessa siinä laskutetaan jostain palvelusta, mitä ei oo oikeasti edes tilattu. Sitten on tämmösiä arpajaishuijauksia, joissa kerrotaan, että olet osallistunut tai olet voittanut jotakin, mutta todellisuudessa sitä voittoa ei ole eikä välttämättä edes osallistuttu mihinkään arvontaan. Ja vaikka kyse ei ois varsinaisista huijauksista, niin joihinkin tilanteisiin liittyy ikäihmisiä koskevia haasteita. Pelkästään se korkea ikä ei tee ihmisestä alttiimpaa haitallisille vaikutuksille, mutta iän tuomat kognitiiviset muutokset vaikuttaa siihen, että iäkkäämpi ihminen on alttiimpi riskeille. Tämmösiä tyypillisiä  ikäihmisiin liittyviä haasteita on erilaiset puhelin- ja kotimyyntiin liittyvät tilanteet. Nää tilanteet on usein yllättäviä, ne vaatii kuluttajalta tiedon omaksumista. Sitä tietoa tulee yleensä nopeasti ja sitä tulee paljon. Puhelinmyynnissä näköongelmia aiheuttaa muun muassa ravintolisien, vitamiinien, sähköhammasharjojen tai lehtien kauppaaminen. Ja kotimyynnissä haasteita tuottavat sitten painostavat myyntitilanteet, esimerkiks remonttipalveluiden päässä.

Saarinen: Mä voisin poliisin näkökulmasta lähestyä tätä huijausasiaa siinä, että missä vanhuksia huijataan. Niin tyypillisesti on pankkiautomaatit, puhelimet ja kotiovelle, niin kuin sä tossa alussa otit esille, voidaan tulla. Pankkiautomaateilla kalastellaan pin-koodeja ja sen jälkeen varastetaan pankkikortti ja tyhjennetään myöhemmin tili. Ja puhelimessa ja netissä usein esiinnytään poliisina tai pankin edustajana ja kalastellaan sitten noita pankkitunnuksia. Ja sitten tullaan tosiaan kotiovelle ja esiinnytään huoltomiehinä ja ilmastoinnin tarkastajina ja mitä milloinkin ja anastetaan rahaa tai arvoesineitä tai viedään pankkitunnuksia.

Rekola: Mä voisin tähän vielä lisätä poliisin näkökulmaa, että näiden kotiovelle tulevien huijareiden lisäksi, niin tosiaan tätä puhelinhuijausta tapahtuu paljon. Ja tästä on esimerkkinä tää ilmiönä valepoliisitoiminta, jossa huijattiin ikäihmisiä tekeytyen poliisiksi ja nää henkilöt soitteli ikäihmisille ja kysyivät heiltä pankkitunnuksia ja pin-koodeja. Ja tämmösiä tapauksia poliisi tutkii virkavallan anastuksena. Ja sitten sen lisäksi poliisilla on tutkinnassa niin sanottuja rakkaushuijauksia. Eli tämmösiä, että henkilö hakeutuu seuranhakupalstan tai  tämmösen nettideittisivuston kautta kontaktiin uhrin kanssa ja saa uhrin sitten erilaisin verukkein tekemään itselleen suuriakin tilisiirtoja.

Häkkinen: Eli kyseessä on hyvinkin laaja skaala, miten lähestytään. No, tästä tietenkin herää kysymys, mistä sitten voi tunnistaa, että kyseessä on huijaus ja milloin kannattaa suhtautua epäilevästi esimerkiks myyjän tarjoukseen? Onko jotain sellasia hälytysmerkkejä, mitä pitäisi huumata?

Papinaho: Joo, yleisesti vois sanoa, että jos se tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se harvoin on totta. Toistuva merkki näissä on, että painostetaan semmoseen nopeaan päätöksentekoon, vedotaan tunteisiin ja annetaan toiveita esimerkiksi elämänlaadun kohentumisesta. Yleensä kehotetaan siihen nopeaan päätöksentekoon sillä, että tarjous on nyt vain voimassa ja vain sinulle, vain tässä. Sitäkin tapahtuu, että annetaan jokin nimellinen lahja, jonka jälkeen tää henkilö tuntee olevansa vastapalveluksen velkaa ja siitä tarjouksesta kieltäytyminen on vähän vaikeampaa.

Häkkinen: Näin varmasti on. No, miten sitten sanoa ei, vaikka tarjous olis kiinnostava? Varmasti ihmisille monestikin tulee se tilanne, että sen ein sanominen on hankalaa.  Katja, kerro sinä.

Rekola: No, totta se on varmasti hankalaa. Ja varsinkin, kuten Tony tossa äsken otti esille, että jos tulee semmonen vastapalveluksen tunne, että pitäis vastapalveluna ottaa tää tuote, niin ehkä suosittelisin etukäteen, että keksisi jonkun kohteliaan fraasin, miten sitten kieltäytyä tästä, vaikka ois kirjoittanut itselleen ylös, että kiitos, en tänään ota, palataan myöhemmin. Kiitos ei, juttelen ensin tyttäreni tai poikani kanssa. Tämmöset etukäteen opetellut fraasit on hyviä, koska se aikapaine niissä on sellanen, että siinä helposti ei tule keksittyä mitään vastausta. Etukäteen kannattaa miettiä.

Häkkinen: Kyllä. No, mihin pitää olla sitten yhteydessä, jos epäilee, että on tullut huijatuksi? Jutta, ole hyvä.

Saarinen: No, mikäli epäilee, että pankkikortti tai pankkitunnukset on joutunut vääriin käsiin, niin täytyy se kortti heti sulkea pankin sulkupalvelussa ja tehdä poliisille rikosilmoitus. Ja mikäli näistä tapahtumista on jo aikaa, sen rikosilmoituksen voi tehdä Internetissä tai tulla poliisilaitokselle. Mikäli se on just tapahtumassa tai ihan hetki sitten tapahtunut, niin sitten kannattaa soittaa 112.

Häkkinen: Joskus voi olla aika korkea kynnys soittaa viranomaisille, esimerkiks soittamalla 112:een, hätäkeskukseen. Onks tämmönen huijaustilanne tai huijatuksi tuleminen sellanen asia, milloin voi sen tehdä tai onko jotain muita tapoja, miten olla viranomaisiin yhteydessä tällaisissa tilanteissa?

Rekola: No kyllä, jos kokee, ettei pysty sitä tilannetta hoitamaan siinä paikalla yksin, niin ei kannata pitää kynnyksenä sitä hätäkeskukseen tai hätänumeroon soittamista. Matalalla kynnyksellä sinne, ja kyllä siellä sitten arvioidaan se tilanne. Ja kyllä, jos tekijä on siinä paikalla ja hänen autonsa ja muuten, niin kyllähän poliisipartio sinne todennäköisesti saapuu paikalle selvittämään. Ja jos ei siinä mitään rikosta ole, niin sitten he poistuu. Ei sitä kynnystä kannata pitää liian korkeana soittaa hätänumeroon. Mutta jos hätänumeroon ei tuu soitettua, niin jos vaan mahdollista, niin tekijästä kannattaa ottaa ylös tuntomerkit ja kovasti tietysti auttaa, jos olis valokuva tekijästä. Mutta sitä ei siinä tilanteessa varmasti pysty ottamaan, mutta esimerkiks parvekkeelta tai ikkunasta myöhemmin voi ottaa valokuvan ja siinä voi sitten auto ja rekisteritunnuskin näkyä, niin se auttaa sitten poliisia selvittämään myöhemmin, jos tässä on rikos taustalla. On myös mahdollista tulla tekemään rikosilmoitus poliisin ilmoitusten vastaanottoon eli Espoossa Kilossa Nihtisillankuja 4:ssä otetaan rikosilmoituksia henkilökohtaisesti vastaan ja sitten netin kautta pystyy myös tekemään. Ja se on netin kautta myös suhteellisen helppo tehdä. Siinä voi avuksi pyytää jotakuta muuta ja sitten me poliisissa kyllä ollaan yhteydessä ja pyydetään lisätietoja, jos kaikkia asioita ei oo siihen osattu sitten laittaa.

Häkkinen: Joo. Itselle tulee esimerkki muutaman vuoden takaa, kun omakotitaloni ovelle ilmestyi tauluja ja kukkia kauppaava naishenkilö. Sanoin siinä, että odotapa siinä hetki, että otamme sinusta kuvan ja sen jälkeen katsotaan, että minkälaiset myyntiluvat sinulla olikaan. Ja kun mä sitten tulin sen kameran kanssa siihen ovelle, niin 150–200 metrin päässä näkyy, kun naishenkilö pakenee paikalta j helmat heiluu siellä. Ei jäänyt esittelemään dokumentteja.

No, puhutaan sitten vähän kuluttajansuojasta. Miten voi itse suojautua tai suojata läheistään turhilta ostoksilta harhaanjohtavalta markkinoinnilta?

Papinaho: No, kuten Katja tossa aikaisemmin mainitsikin, niin parsa tapa välttää ongelmia, on varautua ennalta, keskustella niistä läheisten kanssa. Kannattaa miettiä etukäteen, että miten toimii, jos vaikka puhelinmyyjä ottaa yhteyttä tai kotimyyjä ilmestyy oven taakse. Ja yleisesti voisi sanoa, että kannattaa suhtautua epäilevästi tarjouksiin, jos se tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Ja jos tuntuu siltä, että painostetaan tai hoputetaan tekemään se ostopäätös tai myyjä ei vastaa esitettyihin kysymyksiin tai ei kerro niitä lisätietoja, mitä siinä tilanteessa tarvitaan, niin kannattaa suhtautua epäillen. Puhelinmarkkinointia voi myös rajoittaa, jos haluaa kieltää myyjien yhteydenotot kokonaan, niin voi ilmoittaa suoraan sille myyjälle, että haluan kieltää jatkossa nämä soitot. Puhelinsoittoja voi myös vähentää ilmoittautumalla näihin puhelinmarkkinoinnin rajoituspalveluihin.

Rekola: Joo. Mä oon Tonyn kanssa samaa mieltä, että aina tulee suhtautua epäilevästi tuntemattomiin rahapyyntöihin, vaikka tarina ois kuinka tunteisiin vetoava tai muuten rahapyyntöihin sekä tarjouksiin, mitä tulee. Ja on syytä olla myös erittäin varovainen aina, kun asuntoon pyrkii joku vieras ihminen, että aina hälytyskellot siinä kohtaa soi ja miettiä, millä asialla tää henkilö on. Joskus on myös tehty niin, että etukäteen on soitettu, että huoltomies tulee hetken päästä ja tulee vaihtamaan palovaroittimen. Ja sitten asuntoon on tullut kaksi miestä häärimään suojapuvuissa ja maskit naamalla, häirinnyt hetken ja anastanut rahaa ja maksukortin.

Häkkinen: No, mitenkäs sitten, jos kauppoja syntyy, niin voiko näitä ikäihmisten tekemiä kauppoja perua?

Papinaho: Tuotteen ostaminen merkitsee aina sopimuksen tekemistä ja eihän sitä sopimusta voi lähtökohtaisesti perua, mutta poikkeus tähän on sitten koti- ja etämyynnin peruuttamisoikeus.  Eli 14 päivän kuluessa kuluttaja voi perua sen kaupan ilman mitään erityistä syytä. Jos tämmöstä peruuttamisoikeutta ei ole ja yritys suostuu siihen palautukseen, niin yrityksellä on tällöin halutessaan oikeus vaatia siitä kaupan purkamisesta kohtuullinen korvaus. Samoin sen tuotteen tilauksen voi peruuttaa, jos tilattua tavaraa ei ole vielä toimitettu. Peruminen on kuitenkin tässäkin tapauksessa sopimusrikkomus, minkä vuoksi myyjällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Mutta ikäihmisillä voi joissakin muissakin tilanteissa olla oikeus irtautua sopimuksesta. Esimerkiksi silloin, kun sopimus todetaan pätemättömäksi. Niin esimerkiks sopimus voi olla pätemätön, jos jälkikäteen voidaan osoittaa, että sopimuksen tekohetkellä tää henkilö ei ole esimerkiksi muistisairaudesta johtuvan ymmärryskyvyn heikkouden takia pystynyt riittävästi arvioimaan sitä oikeustoimen merkitystä.

Häkkinen: Ne on varmasti aika haastavia tilanteita ikäihmiselle, ja varsinkin, jos on siihen ikääntymiseen liittyviä muita haasteita siinä mukana. Niin mistä sitten voisi saada apua, jos ei saa ratkaistua tätä asiaa tämän kyseisen myyjän tai yrityksen kanssa, minkä kanssa nää kaupat on tullut sitten tehtyä?

Papinaho: No, näistä kannattaa ihan ensimmäiseksi keskustella jonkun kanssa, vaikka jonkun läheisen tai luotettavan henkilön kanssa. Jos sen yrityksen kanssa ei pääse sopuun siitä asiasta, niin kannattaa olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan. Sieltä saa sitten asiantuntevia neuvoja, miten siinä kannattaa edetä. Ja jos se asia ei selviä kuluttajaneuvonnankaan avulla, niin erimielisyyksiin voi pyytää ratkaisua kuluttajariitalautakunnasta.

Häkkinen: Kiitoksia, Tony. Aika rientää. Mikä teidän mielestä tässä keskustelussa on olut se tärkein asia, joka kuulijoiden tulisi nyt tästä keskustelusta erityisesti muistaa? Onko jokin yksi asia, voisitteko ehkä kukin nimetä sellaisen.

Saarinen: No, mä sanoisin, että aina kannattaa ilmoittaa poliisille, jos epäilee tulleensa huijatuksi ja sitten hätätilanteissa soitto hätänumeroon 112.

Papinaho: Mä sanoisin, että huijatuksi tulemista ei kannata hävetä. Huijaukset on joskus niin taitavasti tehtyjä ikään katsomatta, että uhriksi voi joutua kuka tahansa. Jos oot tullut huijatuksi, niin kannattaa oottaa asia heti esille jonkun läheisen kanssa, kuluttajaneuvontaan, mutta joka tapauksessa, ei kannata jäädä passiiviseksi.

Häkkinen: Kiitoksia. Jos lähipiirissäsi on iäkäs henkilö, esimerkiksi oma isovanhempi tai vaikka vain naapuri ja olet huolissasi hänen hyvinvoinnistaan tai pärjäämisestään, voit kysyä neuvoa seniorineuvonnasta, Nestorista. Nestorissa selvitetään tilannetta tarkemmin ja etsitään apua. Seniorineuvonta Nestorin yhteystiedot löytyvät Espoossa verkosta espoo.fi/nestori(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Onko muilla jotain hyviä vinkkejä, linkkejä tällaisille neuvontasivuille palveluihin? Tony?

Papinaho: Joo, Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilla on tämmönen ikäihmisille suunnattu kuluttajan oikeudellinen nettisivu, tää nettisivu on kkv.fi/ikaihmiset(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Rekola: Ja samoin poliisin sivuilla on poliisi.fi/tukeaikaihmisille.

Häkkinen: Oikein paljon kiitoksia keskustelusta Katja, Jutta ja Tony. Pidetään yhdessä Espoo turvallisena kaikenikäisille. Kiitoksia.

Keskustelijat: Kiitos.