Pro gradu -tutkielma osoittaa resurssien vaikuttavan kuntien yhteistyöhön kulttuuritoiminnassa
Kunnat tekevät yhteistyötä kulttuuritoiminnassa erityisesti verkostoihin, hankkeisiin ja kulttuurituotantoihin liittyvissä tehtävissä. Niukat resurssit kuitenkin heikentävät yhteistyömahdollisuuksia. Tutkielma toteutettiin Yhteistuumin-hankkeen kanssa.
Jyväskylän yliopiston opiskelija Mari Hyvärinen tutki pro gradu -työssään kuntien välistä yhteistyötä kulttuuritoiminnassa. Kuntiin on kohdistunut monialaisesti aikaisempaa tutkimusta, mutta kuntien kulttuuritoimien välistä yhteistyötä ei ole tutkittu. Tutkielma asettuu kulttuuripolitiikan tutkimuksen kentälle.
”Kuntien välinen yhteistyö kulttuuritoiminnassa oli itselleni uusi aihe, johon suhtauduin uteliaasti mahdollisuutena syventää ja soveltaa jo opinnoissa opittua tietoa”, Hyvärinen kuvaa ennakko-odotuksiaan.
Tutkielmassa selvitettiin, millaista kuntarajat ylittävää yhteistyötä kunnat tekevät kulttuuritoiminnan järjestämisessä, mitkä ovat kuntien yleisimmät yhteistyömuodot ja -teemat kulttuuritoiminnan järjestämisessä sekä mitkä tekijät haastavat tai estävät yhteistyön toteutumista.
Tutkimusaineistoa kerättiin kyselyllä, jonka kohderyhmänä olivat kuntien kulttuurityöntekijät. Kysely lähetettiin Yhteistuumin-verkoston kautta kuntien kulttuuritoimien työntekijöille, ja vastauksia kertyi 85.
Hyvärisen tärkein havainto tuloksista on kuntien erilaisten toimintamahdollisuuksien vaikutukset yhteistyön syntyyn kuntien välillä.
”Kunnissa olisi mielenkiintoa yhteistyölle, mutta yleisimmäksi esteeksi nousee resurssien puute. Kuntavastaajat kokivat, ettei kunnissa oli tarpeeksi ajallisia, henkilöstöllisiä tai rahallisia resursseja yhteistyön kehittämiseen ja ylläpitoon”, Hyvärinen kertoo havainnoistaan.
Aineiston mukaan kuntien yleisimpiä yhteistyömuotoja ovat hankkeet, kulttuuriverkostot ja kulttuurituotannot. Tulokset vahvistivat aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että kunnat tekevät yhteistyötä kulttuuripalveluiden tuottamisessa. Yleisimpiä yhteistyön teemoja ovat kulttuuripalvelut, lastenkulttuuri, kasvatus ja sivistys sekä kulttuurituotannot. Tulevaisuuden yhteistyöltä vastaajat toivovat verkostomaisuutta, resursointia, koordinointia ja strategisuutta.
Hyvärisen mukaan kuntien välistä yhteistyötä kulttuuritoiminnassa ei ole juuri tutkittu, joten kaikki tutkimus aiheesta on tervetullutta.
”Lomakekyselyn ja haastatteluiden yhdistelmä tulevissa tutkimuksissa tuottaisi rikkaamman aineiston, jonka avulla yhteistyöstä ja siihen liittyvistä kokemuksista syntyisi moniulotteisempi kuva”, Hyvärinen pohtii.
Tutustu Hyvärisen pro graduun Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).