Opiskelijakunnan hallituksen järjestämä joulugaala toi joulumielen kaikille - lue myös opiskelija Alma Wilskan upea puhe

28.2.2024 12.33
Opiskelija pitää puhetta.
Alma pitää puhetta joulugaalassaKuva: Anna Puhakka

Torstaina 21.12.2023 Espoon yhteislyseossa järjestettiin vuotuinen joulugaala(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Gaalassa kuultiin monia puheita, kuunneltiin musiikkiesityksiä, jaettiin vuoden 2023 gaalapalkintoja ja pidettiin seremonia oppilaskunnan uudelle puheenjohtajalle.

Gaala aloitettiin koulun bändin vetämällä tunnelmallisella yhteislaululla Katri Helenan Joulumaasta. Tämän jälkeen gaalassa aloitettiin uusi perinne, jonka myötä juhlistetiin uuden opiskelijakunnan puheenjohtajan Hilla Keinovaaran nimitystä. Seremonia alkoi entisen puheenjohtajan Vilma Laitalan kannustavalla puheella. Voit katsoa Vilman puheen rohkeudesta ja seremonian EYL:n YouTube-kanavalta tästä linkistä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Puheensa päätteeksi Vilma luovutti puheenjohtajan nuijan Hillalle. Tämä merkitsi uuden puheenjohtajan valtaan astumista. Seuraavaksi gaalassa kuultiin puhe Helena Mielikäiseltä, Espoon Yhteislyseon uudelta vararehtorilta. Sen jälkeen gaalassa jaettiin hartaasti odotetut vuoden 2023 joulugaalan palkinnot.

Viimeisen puheen gaalassa piti opiskelija Alma Wilska. Voit lukea hänen upean puheensa kokonaisuudessaan tästä alta. Gaala päätettiin koulun bändin esityksellä José Felicianon Feliz Navidadista. Gaala toteutui onnistuneesti, ja sen päätyttyä oppilaat pääsivät yhdessä jouluiselle riisipuuro-aterialle. Gaala toi kaikille osallistujille joulumielen ja oli juhlallinen alku joululomalle lähtöön.

Sira Sotamaa / EYL:n viestintätiimi

Alma Wilskan puhe:

Hyvät opiskelijat ja opettajat! Joulu on taianomaista aikaa, jolloin voimme pysähtyä mietiskelemään menneen vuoden tapahtumia meille tärkeiden ihmisten kanssa. Laskemme arjen taakkamme, keräämme voimiamme ja keskitymme joulun keskeiseen sanomaan: lähimmäisenrakkauteen ja valoon.

 Joulun valo näkyy ympäri maailmaa erilaisten perinteiden muodossa. Esimerkiksi Filippiineillä monelle joulun odotuksen kohokohta on San Fernandon kaupungissa järjestettävä lyhtyfestivaali. Filippiineillä lyhtyjä kutsutaan nimellä parol, joka tulee espanjan sanasta farol eli lyhty tai valo. Nämä lyhdyt muodostavat taivaalle erivärisiä tähtiä, jotka symboloivat Betlehemin taivaalla loistanutta tähteä, joka kristillisen tradition mukaan vei viisaat miehet katsomaan vastasyntynyttä Jeesusta, joka toi valoa maailman pimeyteen ja pelastusta ihmisten sieluille.

Moni kristillisessä maassa kasvanut olettaa joulun ja siihen yhdistetyn valon juhlimisen syntyneen edellä mainitusta Raamatun kertomuksesta. Totuus kuitenkin on, että vaikka Jeesus on todistetusti historiallinen henkilö, hän tuskin syntyi talvella. Nimittäin Jeesuksen vanhemmat olivat Betlehemissä maksamassa veroja, eikä veroja kerätty talvella huonojen sääolosuhteiden takia.

Myös Raamattu on jättänyt mainitsematta Jeesuksen syntymäpäivän. Miten sitten joulupäiväksi on määrätty 25. joulukuuta?

Uskotaan roomalaisten aloittaneen kristillisen joulun viettämisen noin vuonna 336, jolloin Rooman valtakunta teki kristinuskosta valtionuskonnon. Ennen tätä Rooman valtakunnassa juhlittiin samoihin aikoihin Saturnalia-juhlaa, jossa palvottiin Saturnusta, maanviljelyksen ja sadonkorjuun jumalaa. Tämä juhla merkitsi sadonkorjuukauden loppua ja talvipäivänseisausta. Odotettiin innolla pimeiden iltojen vähenemistä ja kevään aurinkoisia kelejä sekä hedelmällisiä satoja.

Monet nykyisen joulun tavat, kuten lahjojen antaminen ja juhla-ateriointi, ovat peräisin Saturnalia-juhlasta: Saturnalia-juhlan aikana työskentely oli kielletty kaikilta - myös orjilta. Orjat ja köyhät ihmiset istuivat samaan pöytään rikkaampien ihmisten kanssa, aterioivat samoja ruokia, tanssivat ja antoivat toisilleen lahjoja.

Julkinen humaltuminen oli sallittua, ja ihmiset saivat pukeutua tavallista rennommin. Juhla antoi ihmisille mahdollisuuden purkaa sosiaalisia paineitaan, joita kertyi paljon sen ajan yhteiskunnassa, jossa oli tiukat sosiaaliset tavat.

Nyky-Suomi on monella tapaa erilainen kuin antiikin Rooma, mutta meidänkin yhteiskuntamme asettaa meille paljon paineita ja stressiä jo nuoresta pitäen. Nyt on kuitenkin aika antaa itsemme hengähtää: nauttikaa hyvästä ruoasta ja pukeutukaa rennosti lomalla, Saturnalia- juhlan tapaan.

Yhteiskuntamme elää tällä hetkellä hyvin pimeitä aseellisten konfliktien aikoja niin Euroopassa, Lähi-idässä, Kaukasuksella kuin Afrikassakin, joten ihmiskunnan ja rauhanrakentajien hyvyyttä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Tänä vuonna joukostamme poistui hyvin merkittävä rauhan puolestapuhuja, entinen presidentti Martti Ahtisaari. Ahtisaari toimi uransa aikana Suomen suurlähettiläänä monissa maissa ja auttoi rauhanneuvotteluissa Namibiassa, Pohjois-Irlannissa, Kosovossa sekä Acehissa. Hän sai rauhan Nobel-palkinnon vuonna 2008 Oslossa.

Haluaisin lukea teille pienen katkelman Ahtisaaren Nobel-palkinnon saamisen yhteydessä pitämästään puheesta: “Tunnen niin nöyryyttä, kuin kiitollisuutta, saadessani tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon. Se on suurin mahdollinen kunnianosoitus, minkä tällä alalla työskentelevä henkilö voi saada. Sitä iloa, jota tunnen tällä hetkellä, voi verrata vain siihen iloon, mitä olen kokenut nähdessäni muutoksia, joita rauha on tuonut ihmisten elämään. Kun ihmiset, jotka ovat kestäneet sotia ja kriisejä, alkavat rakentaa elämäänsä rauhan ilmapiirissä - kun usko tulevaisuuteen palaa. Minäkin olin lapsi, johon sota vaikutti. Olin vain kaksivuotias, kun Hitlerin Saksan ja Stalinin Neuvostoliiton välisen etupiirisopimuksen seurauksena syttyi sota, joka pakotti perheeni pian sen jälkeen jättämään Viipurin kaupungin. Meistä - kuten myös monesta sadasta tuhannesta karjalaisesta - tuli pakolaisia omassa maassamme, kun suurvaltapolitiikka johti Suomen rajojen uudelleen piirtämiseen ja jouduimme jättämään kotikaupunkini osaksi Neuvostoliittoa. Tämä lapsuuden kokemus edesauttoi sitoutumistani konfliktien ratkaisuun."

Martti Ahtisaaren lapsuuden kokemukset muistuttavat meitä siitä, ettei ole edes sataa vuotta siitä, kun oma kansamme joutui pakenemaan sotaa. Pitäkäämme siis mielemme nöyrinä ja auttakaamme niitä, jotka apua eniten kaipaavat. Antakaamme joulun valon säteillä meistä pimeydessä yksin vaeltaville ihmisille, sillä ihmisyyden kaunein hyve on lähimmäisenrakkaus. Hyvää joulua teille kaikille!

Lähteet:

https://www.unesco-ichcap.org/the-giant-lantern-festival-of-the- philippines/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturnus_(jumala)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
https://research.tuni.fi/trivium-fi/articles/joulun-varhaishistoriaa- rooman-valtakunnassa-saturnalia-natalis-invicti-ja-kristuksen- syntymapaivajuhla/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
https://www.nobelprize.org/prizes/peace/2008/ahtisaari/lecture/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
https://www.bookey.app/quote-author/martti-ahtisaari(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008463163.htmlI(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)