Naapurin suusta: Villa Rulluddin alkuperäiset kalusteet

Villa Rulluddin sisustus on täydentynyt hienosti viime aikoina, kun museo sai Kihlmanin suvun jäseniltä huvilan alkuperäisiä, sinne suunniteltuja kalusteita. Lisäksi saatiin huvilassa aikoinaan käytössä olleet sähkölamppu ja seinävaate, sekä kiinnostavia rakennuspiirustuksia. Suvun edustajat olivat ottaneet nämä huvilasta talteen 1970-luvulla, kun rakennuksen tulevaisuus oli vielä epäselvä. Villa Rulludd siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1980. 

Puiset jugend-tyyliset huonekalut ovat huvilaan vuonna 1908 tehdyn laajennuksen ajalta. Arkkitehti Hjalmar Åberg suunnitteli laajennustyön yhteydessä myös sisustuksen yksityiskohtia, kuten kirjastohuoneen kirjahyllyt, kirjoituspöydän ja tuolin sekä portaikon. Suvulla on muistitietoa, että kalusteet olisi valmistanut Soukassa toiminut puusepänliike, mutta verstaan nimi ei ole tiedossa. 

Kaikki museon saamia huonekaluja ei voitu sijoittaa alkuperäisille paikoilleen. Kirjahyllyt pystytettiin alakerran kirjastohuoneeseen, jonne ne kuuluvatkin, mutta kirjoituspöytä ja tuoli komistavat nyt yläkerran ns. Lorenzon huonetta. Kun kirjahyllyt oli 1970-luvulla purettu huvilasta, toisen hyllyparin kulman tyhjästä tilasta oli löytynyt merimiessäkki, jossa oli rullalle käärittyinä Åbergin suunnittelupiirroksia. Nämä piirrokset lahjoitettiin nyt museolle. Kahdessa kirjahyllyissä on myös arvoituksellinen yksityiskohta: messinkinen kapea kappale, jossa on samaa ornamenttia kuin kalusteiden muissa metalliosissa. Osaisiko joku kertoa, ovatko ne vain koristeita? 

Lorenzon huoneeseen sijoitettiin myös divaani, jonka alkuperäinen paikka oli ns. talvipuolen yläsalongissa, verannan oven vieressä. Se on tyyliltään uusrokokoota, täystopattu, hapsuin ja tupsuin koristettu. Verhoilu on punaista plyysiä sekä geometrisesti kuvioitua villakangasta. Jaloissa on pienet pyörät.  

Huvilaan palautetun lampun kupu on vaalean punaista lasia ja se on tehty mattapintaiseksi happokäsittelyllä. Muut osat ovat metallia ja lamppu ripustetaan kolmella säädettävällä ketjuparilla. Lampun valmistajasta ei ole tietoa, mutta tämän tyylisiä lamppuja tehtiin 1910-1920-luvuilla Suomessakin. Lampun alkuperäinen paikka on muistitiedon mukaan alakerran huoneessa, jota kutsuttiin Bennin huoneeksi Bengt Kihlman mukaan. 

Tehdastekoinen, jonkin verran haalistunut gobeliini ripustettiin nyt divaanin taakse Lorenzon huoneeseen. Siinä on kuvattuna historiallisiin asuihin pukeutunut seurue maisemapuutarhassa. 

Teksti intendentti Annamari Eskola