Naapurin suusta: Valtakunnallisesti arvokkaat arkeologiset kohteet Espoossa. Katso kuvat!

Museovirastolla on pari vuotta ollut käynnissä hanke, jossa tarkoituksena on määritellä Suomen valtakunnallisesti merkittävimmät arkeologiset kohteet. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa ja siitä käytetään lyhennettä VARK. Hankkeessa muodostettu kohdeluettelo on nähtävillä ja kommentoitavana 14.4. asti. 

Espoosta luetteloon on valittu 15 kohdetta, joista on muodostettu 12 VARK-aluetta. Espoon kohteet ovat varsin monipuolisia, kivikautisista asuinpaikoista historiallisen ajan teollisuuskohteisiin. KAMU Espoon kaupunginmuseo ja Museovirasto ovat tehneet valinnat yhteistyössä.  

Täytynee vielä tähdentää, että kohteen näyttävyys ei ole ollut pääasiallinen arviointiperuste, vaan yksi muiden joukossa. Esimerkiksi kivikautisia asuinpaikkoja voi olla vaikea havaita maastossa, ja vielä vaikeampaa on saada niistä edustavia kuvia. Onneksi mukana on helpomminkin tunnistettavia muinaisjäännöksiä. 

Alla on kohteista lyhyet esittelyt, kuvat sekä linkit, joiden kautta pääsee antamaan kohteisiin liittyvää palautetta. 

Leppävaaran kaupunginosassa, Upseerinkadun eteläpäässä, on Albergan 1720–1730 luvuilla rakennetun kartanon paikka sekä 1750 luvulla perustetun puutarhan jäännökset.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Puutarhassa on suurikokoisia puutarhaterasseja, jotka näkyvät nykyisin maanpinnalle. Kohde on tyypiltään Suomessa erittäin harvinainen.

Bembölen myllynpaikka sijaitsee Karhusuon kaupunginosassa aivan Kehä III:n ja Nupurintien risteyksen pohjoispuolella.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Paikalla on ainakin kahden Glomsinjokeen rakennetun vesimyllyn kivirauniot sekä pato- ja rännirakenteita. Paikalla on toiminut mylly 1700-luvun alkupuolelta vuoteen 1929, jolloin viimeinen mylly paloi. 

Bergdalin kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Mynttilässä, Espoonkartanon kaupunginosassa.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Paikalla on tehty kaivauksia 1990-luvun lopussa. Paikalta on löytöjä sekä kivikauden alusta että pronssikauden ja rautakauden vaihteesta. Asuinpaikka on hyvin säilynyt ja sillä on edelleen suuri tutkimuspotentiaali.

Kohde löytyy nimensä mukaisesti Laajalahden rannalta, luontotalo Villa Elfvikin koillispuolelta.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Paikalla on ollut 1700-luvulla perustettu tiili- ja fajanssitehdas, jonka synty liittyy Suomenlinnan rakentamiseen.  Nykyään paikalla näkyvissä on rakennuksen kivijalka ja uunin pohja, savenottokuoppia, tiilijätekasoja ja 1700-luvun lastauslaituri.

Karhusalmen VARK-alueen kohteet sijoittuvat Westendin kaupunginosaan, Karhusaaren kaakkoisrannalle(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) sekä Karhusaaren ja Hanasaaren väliseen salmeen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). VARK-alue on Krimin sodan aikaisen tykkipatterin ja kivääriaseman, Karhusaari, ja vedenalaisen väyläesteen, Karhusalmi (Hanasund), muodostama kokonaisuus. Molemmat kohteet liittyvät Krimin sodan (1853–1856) aikaiseen linnoitustyöhön. Etenkin veden alla oleva väyläeste on hyvin säilynyt. 

Louhos sijaitsee nimensä mukaisesti Laaksolahden kaupunginosassa, Louhoskujan päässä.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Louhoksen käytön alku ajoittuu mahdollisesti 1400-luvun lopulle Espoon kirkon rakennusaikaan, ja viimeisimmät tiedot louhinnasta ovat vuodelta 1904. Päälouhosalue on noin 60 metriä pitkä, 30 metriä leveä ja 4 metriä syvä. 

Mankbyn VARK-alue(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) on keskiaikaisen kylätontin, Mankby (Mankki) sekä kivikautisten asuinpaikkojen, Backisåker (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)ja Finns(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), muodostama asutushistoriallinen kokonaisuus Espoonkartanon kaupunginosassa. Merkittävin kohde VARK-alueella on Mankbyn kylätontti. Kyseessä on suurehko keskiaikainen kylä, joka on jäänyt pois käytöstä vuonna 1556 kylän maille perustetun Espoon kuninkaankartanon vuoksi. Hyvin säilynyt kylänpaikka löydettiin vuonna 2004. Paikalla on runsaasti maan päälle näkyviä kivijalkoja ja uuninperustuksia. Espoon kaupungin on määrä perustaa paikalle arkeologinen puisto. 

Espoonkartanon kaupunginosassa sijaitsee myös Sperringsin kivikautinen asuinpaikka(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Kohde on tutkimushistoriallisesti merkittävä, sillä kohteesta on löytynyt eteläisen Suomen vanhinta keramiikkaa, varhaiskampakeramiikkaa, jota aiemmin nimitettiinkin Sperringisin keramiikaksi. Paikalla on edelleen merkittävä tutkimuspotentiaali. 

Tapiolassa Silkkiniityn länsipäässä(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) sijaitsevat kasarmialueen jäännökset liittyvä ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitustöihin. Majoitusalueen rakennukset ovat tuhoutuneet, mutta niistä on maastossa nähtävissä kivisiä ja betonisia rakenteita. Kasarmialue on rakennettu todennäköisesti vuosina 1915–1918. 

Kohde sijaitsee Leppävaaran urheilupuistossa, Leppävaaran uimahallin luoteispuolella. (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)Kohde on kivikaudelle ajoittuva hylkeenpyyntiin liittyvä kausileiri. Paikalta on tutkittu 22 kuoppaliettä, joissa on käsitelty merieläinten rasvoja. Liedet liittyvät todennäköisesti hylkeiden rasvan, eli traanin tuotantoon. Kohde on ajoitettu 4200–3700 eaa. Löytöinä on kiviesineiden työstöjätettä ja muutama saviastian pala. 

Västerängenin röykkiöt sijaitsevat myös Leppävaaran urheilupuistossa, mutta osuvat niukasti Karakallion kaupunginosan puolelle(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Kohteessa on kolme kiviröykkiötä, jotka rakenteen ja sijainnin perusteella saattavat ajoittua pronssikaudelle tai rautakauden alkuun. Röykkiöillä ei ole toistaiseksi tehty kaivaustutkimuksia. 

Eetu Sorvali, intendentti