Naapurin suusta: Tutkijana Espoonkartano-projektissa
Teksti “Ora et labora” - “Rukoile ja tee työtä” komeilee Espoonkartanon pääsisäänkäynnin yläpuolella. Tuo latinankielinen lause tuli minulle hyvin tutuksi siitä lähtien, kun aloitin tutkimustyöt Espoonkartano-projektissa lokakuussa 2021. Kun saavuin ensimmäistä kertaa Espoonkartanolle, minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka paljon tutkittavaa minulla olisi. Nähtyäni silmieni edessä kymmeniä laatikkoja, minulle valkeni, että edessäni tulisi olemaan tulevien kuukausien aikana aikamoinen urakka. Aineiston laajuudesta huolimatta olin kuitenkin innoissani, koska aineisto vaikutti jo ensisilmäyksellä tutkimuksellisesti erittäin kiehtovalta ja monipuoliselta.
Tutkimusprojektin ensimmäisten kuukausien aikana kävin yksitellen läpi laatikoiden sisältämiä aineistoja. Sain melkoisen katsauksen Espoonkartanon pitkästä historiasta, joka ulottuu aina vuoteen 1556 asti, jolloin Espoonkartano perustettiin kuninkaankartanoksi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan (1496–1560) käskystä. Kolmen kuukauden mittaisen tutkimustyöni tuloksena syntyi laaja ja kattava selvitys, johon kokosin järjestelmällisesti tietoa arkistoaineistosta. Lisäksi esittelin projektin kuluessa tutkimustyöni tuloksia kartanon nykyisen omistajasuvun jäsenille, työryhmämme jäsenille, tutkijoille ja Espoon kaupunginmuseon muille työntekijöille.
Tutkimusprojektin ensimmäisen vaiheen tullessa loppusuoralle viime vuoden joulukuun lopussa, olimme tutkimusryhmämme keskuudessa todenneet, että kartanon arkistoaineisto vaatii laajuutensa vuoksi ehdottomasti lisätutkimusta. Kolmessa kuukaudessa oli mahdotonta syventyä noin laajaan aineistokokonaisuuteen. Näin ollen, haimme apurahaa Svenska Kulturfondenilta, jotta aineiston jatkotutkimusta pystyttäisiin tekemään. Lopulta saimme myönteisen apurahapäätöksen, joten kiitos Svenska Kulturfondenin, pääsin jatkamaan tutkimustyötäni toukokuussa 2022.
Jatkaessani tutkimustyön tekemistä toukokuussa, tavoitteekseni tuli syventyä erityisesti aineiston kirjemateriaaliin. Aiemmissa tutkimuksissani oli käynyt selväksi, että Espoonkartanon arkistoaineisto sisältää runsain mitoin eri henkilöiden kirjeitä. Kevään ja kesän aikana tutkin etenkin Ramsay-suvun perheenjäsenten kirjoittamia kirjeitä. Samalla pääsin toden teolla perehtymään 1800- ja 1900-luvun kirjeenvaihtokulttuuriin.
Kirjetutkimuksen lisäksi kävin arkistoaineistoa läpi työryhmämme ja tutkijoiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Tutustuin muun muassa tarkemmin Espoonkartanoa hallinnoivan Esbogård AB:n alkuaikoihin, kartanon valokuva-aineistoon, työntekijöihin ja sanomalehtiaineistoon. Pala palalta Espoonkartanon historia tuli minulle yhä tutummaksi. Kun lopetin työt kartanolla elokuun lopussa, tunsin haikeutta siitä, että tutkimustyöni olisi tältä erää lopussa. Tutkimustyö oli ollut hyvin mielenkiintoista ja työskentely tutkimusprojektimme jäsenten kanssa erittäin antoisaa ja mukavaa.
Kaiken kaikkiaan Espoonkartanon arkistoaineisto on tutkimuksellisesti todella arvokas ja täynnä monipuolista tietoa mielenkiintoisista henkilöistä, kiehtovasta kartanokulttuurista ja ylipäätänsä Espoon historiasta. Sitä voi hyvällä syyllä kutsua oikeaksi tutkijan aarreaitaksi!
Espoon kaupunginmuseon tutkimusprojekti huipentuu vuosien 2023 ja 2024 aikana, kun sen tuloksia esitellään Espoonkartanon historiasta kertovassa julkaisussa, Espoon kaupunginmuseon näyttelyssä ja kansainvälisessä kartanotutkimusseminaarissa.
Sonja Aarniola-Järvinen
Tekstin kirjoittaja on toiminut tutkijana Espoonkartano-projektissa ja tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.
