Naapurin suusta: Tamppilaitoksen jäljillä Mynttilässä

Espoonkartanon, Gumbölen ja Kolmperän kaupunginosien rajalla näkyy kartassa Kvarnträskin Dämmanin lammet.  Paikalla Gumbölenjoki virtaa näiden kahden lammen välissä rauhallisesti, muuttuen Dämmanin länsipäässä pieneksi koskeksi. Koskipaikan nimi kartassa on Stampforsen.

Kaikki edellä mainitut nimet viittaavat alueen historiaan. Nuorin nimistä on Dämman, joka viittaa 1950-luvulla Gumbölenjokeen rakennetun padon synnyttämään patolampeen. Kvarnträsk viittaa viimeistään 1750-luvulla paikalla olleeseen vesimyllyyn. Nimi Stampforsen taas kertoo myllyn viereen perustetusta tamppilaitoksesta, joka näkyy vuonna 1778 laaditulla kartalla.

Sekä myllyn että tamppilaitoksen säilyneet rakenteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Paikalla on nykyisin nähtävissä kosken kallioon kiinnitettyjä rautoja, joista ainakin osa liittynee vesimyllyn patoon. Vesirajassa on myös useita myllynkiven kappaleita, joista osa voi olla myös akselikiviä.

Lisäksi vesirajassa näkyy mahdolliset rakennuksen jäännökset. Ilman tarkempia tutkimuksia ei voida kuitenkaan sanoa, liittyykö rakennus myllyyn vai tamppilaitokseen. Osa myllyyn ja tamppilaitokseen liittyvistä rakenteista ja muista jäännöksistä on todennäköisesti jäänyt veden alle, kun jokea on padottu 1950-luvulla.

Vaikka Stampforsen onkin nykyisin hieman syrjässä Espoon kasvukeskuksista, tulee asiaan muutos, mikäli uuden ratayhteyden toteuttaminen Espoon ja Salon välillä etenee seuraavien vuosien aikana. Ratalinjaus ylittää Gumbölenjoen useammassa kohdassa joen mutkittelun vuoksi. Yksi näistä kohdista on Stampforsenin kohdalla. Muinaisjäännös tulee kuitenkin todennäköisesti säilymään, mutta maisemallisesti muutos on suuri.

Eetu Sorvali
intendentti, arkeologia