Naapurin suusta: Maksuton kouluruoka on suomalaisten koululaisten etuoikeus

  • Kulttuuri
  • Espoon kaupunki
  • Museot
13.1.2022 6.05Päivitetty: 7.2.2022 7.35
Ruokailuvälineitä pöydällä. Kannu, lautanen liinan päällä, lusikka ja kaksi mukia.
Koulun ruokailuastioita 1950-luvulta.Kuva: KAMU

Sadassa vuodessa köyhäinapuna annettu kouluruoka on kehittynyt monipuoliseksi sekä ravitsevaksi ja kaikille koululaisille annettavaksi maksuttomaksi etuoikeudeksi.

Vuosina 1972–1977 peruskouluun siirryttäessä laki edellytti, että kaikkien peruskouluikäisten tuli saada ilmainen lämmin ateria. Samalla tämä oikeus laajennettiin myös lukioihin ja ammattikouluihin.

Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman kouluruoan joka päivä. Ruotsissa maksuton kouluruokailu otettiin käyttöön vuonna 1946.

Suomessa kaikki lapset ovat saaneet maksuttoman koululounaan jokaisena koulupäivänä jo yli 70 vuoden ajan. Tänä päivänä noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa syö päivittäin kouluruoan.

Kouluruokailun historiasta

Ilmaista ruokaa koulussa oli jaettu köyhille lapsille Suomessa jo sata vuotta ennen vuonna 1943 vahvistettua lakia. Esimerkiksi Porvoossa vuonna 1837 perustetussa tyttöjen köyhäinkoulussa, oppilaat saivat maksutta koulutarpeet, ruoan ja vaatteet. Köyhäinkouluaate oli saanut suurta huomiota 1840-luvulla ja rouvasväenyhdistykset perustivat kaupunkeihin pikkulasten ja köyhien lasten kouluja. Turun kouluissa aloitettiin ilmaisen kouluruoan tarjoaminen varattomille koululaisille myös jo vuonna 1833, ja vuodesta 1838 sitä saivat ostaa kaikki oppilaat yhden markan hintaan. Neljään kouluun perustetuista keittoloista alettiin kuljettaa hernekeittoa, puuroa tai lihakeittoa kaupungin muihinkin kouluihin.

Suomessa vuonna 1866 annetun kansakouluasetuksen jälkeen alettiin perustaa kansakouluja ja niiden yhteyteen pitkien koulumatkojen vuoksi perustettiin myös oppilasasuntoloita. Nämä oppilaat saivat lämpimän keittoruoan joka päivä. Keskustelu kouluruokailun tarpeellisuudesta johti siihen, että vuonna 1905 Augusta af Heurlin perusti Helsingissä valtakunnallisen Koulukeittolayhdistyksen. Valtuusto myösi raha-avustuksen toiminnan tukemiseksi. Sen tarkoituksen oli parantaa oppilaiden ravitsemista koko maassa ja antaa aineellista tukea. Jo 1910-luvulla esimerkiksi Helsingin kansakouluissa vähävaraiset oppilaat saivat lämpimän kouluaterian.

Muistoja kouluruoasta

Jokaisella meistä on muistoja kouluruokailusta. Espoon perinneseura keräsi 2010-luvun alkupuolella espoolaisia koulumuistoja, joiden kautta saa tietoja myös kouluruokailusta. Opetushallitus keräsi kouluruokailun 60-vuotisen taipaleen kunniaksi kouluruokailuun liittyviä muistoja vuonna 2008. Vanhimmat muistot siinä olivat vuodelta 1928. Kouluruokailua muisteltiin, että alakoulussa piti olla omat eväät ja yläkoulussa oli ruokajärjestely siten, että maanantaina oli perunasoppaa, tiistaina ohraryynivelliä, keskiviikkona perunasoppaa, torstaina hernekeittoa, perjantaina ruispuolukkapuuroa ja lauantaina ohraryynivelliä. Perunakeittopäivänä neljä oppilasta oli vuorollaan aamulla kuorimassa perunoita. Silloin piti mennä tuntia ennen koulun alkua keittäjän avuksi. Kaksi oppilasta oli järjestäjinä ja he jäivät ruokailun jälkeen kuivaamaan astiat. Puolukkapuuron aineiksi, jokainen oppilas vei syksyllä kouluun kaksi litraa puolukoita. Opettaja söi oppilaiden kanssa ja hän aina aloitti ruokarukouksella, jonka aikana oppilaat seisoivat.

Koulumuistoja kertovien henkilöiden kouluruokailumuistot ovat saman suuntaisia. Kouluissa tarjottiin lusikalla syötäviä vellejä, puuroja ja keittoja, joissa makkara oli pääosin keittojen raaka-aineena. Hedelmät ja kasvikset olivat todella harvinaista herkkua! Koululaiset toivat mukanaan pullossa maidon ja paperiin käärityt leivät. 1960-luvun kouluruokalistoissa mukana olivat jo maito ja leipä.

Espoon koulujen emäntiä koulutuksessa 1950-60-luku.Kuva: KAMU
Leppävaaran kansakoulu 1961, luokka III B ruokailemassa.Kuva: tuntematon/KAMU

Kouluruoka monipuolistui vuosikymmenten saatossa. Kouluille tulivat omat keittolat ja ruokailutilat. Koulujen ruokaloissa otettiin käyttöön haarukat ja veitset 1960-luvulla. Laatikko- ja pataruoat tulivat kouluihin, ja silloin tällöin tarjottiin myös makkaraa. Raasteet tulivat koulujen ruokalistoille 1970-luvulla. Tältä ajalta ovat peräisin myös monet koulujen herkkuruoat ja myös inhokit. Erityisruokavalioiden huomioiminen (diabetes, keliakia, kala-allergia, laktoosi-intoleranssi) ja ruokalistojen systemaattinen kehittäminen alkoi 1970-luvulla. Kouluruoan tavoitteena oli täysipainoinen ateria, jossa huomioidaan myös aterioiden ravintoarvot.

1980-luvulla suomalaiset alkoivat matkustella enemmän. Se näkyi myös kouluruoassa. Varsinkin italialais- ja espanjalaisvaikutteiset ruoat tulivat ruokalistoille. Rahaa oli enemmän käyttää ruokien valmistamiseen ja kouluissa tarjottiin myös jälkiruokia sekä liharuokia. 1990-luvulla lasten rooli ruokailussa kasvoi, koska opettaja tai keittäjä eivät enää annostelleet ruokaa, vaan ruokailijat tekivät sen itse. Kouluihin tulivat erilaiset teemaviikot.

Koululounas nykypäivänä.Kuva: KAMU

Kouluruoan tärkeys koululaisten hyvinvoinnissa

Sadassa vuodessa köyhäinapuna annettu kouluruoka on kehittynyt monipuoliseksi sekä ravitsevaksi ja kaikille koululaisille annettavaksi maksuttomaksi etuoikeudeksi. Suomalaisista on tullut kansainvälisiä edelläkävijöitä niin kouluruokailun kuin koulun ruokakasvatuksen kehittämisessä. Maksuttoman kouluruokailun tavoitteena on edistää oppilaan tai opiskelijan terveyttä ja työskentelytehoa sekä hyviä tapoja. Kouluruokaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä ja levite sekä juoma.
Olemme maailmalla ykkösiä paitsi kouluruokailun toteuttamisessa, myös sen kehittämisessä. Vaikka kouluissamme kouluruokailulle ei aina anneta suitsutusta, Suomen rajojen ulkopuolella maksuton kouluruokailumme saa arvostusta ja sitä pidetään esimerkkinä monissa maissa.

Teksti: Pirkko Sillanpää

Kirjoitettu 6.3.2020

Kuvat: Espoon kaupunginmuseon kuva-arkisto

Lähteet:
Kivimäki Pirkko – Uotila Esko 2015. Espoolaisia koulumuistoja. Espoon perinneseura.
Kouluruokailu Suomessa 60 vuotta. Tarinoita ja muistoja kouluruokailusta vuonna 2008. Opetushallitus.
Nurmi, Veli 1991. Espoon kansakoulut. Espoon kaupunginmuseo, Espoo-sarja.
fi.wikipedia.org › wiki › Kouluruokailu
http://www.hel.fi
http://www.oph.fi
http://www.turku.fi