Naapurin suusta: KuvaKamut Espoota digitoimassa

22.12.2021 7.56Päivitetty: 24.1.2022 12.10
Kehystettyjä valokuvia seinällä.
Pilottikuvista koottiin näyttely yhteistyössä Tapiolan Kamerakerhon kanssa. Näyttely oli esillä kauppakeskus Ainoassa 24.10.-1.11.2019.Kuva: Leena Sipponen/KAMU

Ajatus syntyi keväällä 2019, jolloin kamerakerho Soukan Kameroiden jäseniä kävi tutustumassa museon kuvakokoelmiin ja kokoelmatyön käytäntöihin. Jutustellessa virisi ajatus yhteistyöstä. Museolla ei ole omaa vakituista valokuvaajaa, ja jatkuvasti muuttuvan kaupunkikuvan tallentaminen omin voimin on jäänyt hyvin satunnaiseksi. Soukkalaiset tarjosivat apuaan, ja heistä leivottiin museon vapaaehtoisen valokuvauksen pilottiryhmä. Tulevina kuukausina kolme kuvaajaa ikuisti kesänviettoa Espoossa, ja myös etsi kuvia muuttuvan Espoon näkökulmasta omista arkistoistaan. Syksyllä kokeiltiin kuvien luettelointia museon tietokantaan, ja kuvat julkaistiin Finnassa. Hyvältä tuntunut toimintamalli päätettiin vakiinnuttaa osaksi museon kokoelmatyötä.

Lisää valokuvauksen harrastajia houkuteltiin mukaan samana syksynä lanseeraamalla KuvaKamut FotoEspoo -valokuvauskilpailun palkintojenjakotilaisuudessa. Mukaan lähti kymmenkunta innokasta kuvaajaa eri puolilta Espoota, ja myöhemmin sanan kiiriessä määrä on kasvanut kolmeentoista. Ensimmäinen tapaaminen oli tammikuussa 2020. KuvaKamut olivat valikoineet arkistoistaan ”muuttuva Espoo”-silmin otoksia, joita katseltiin ja arvioitiin yhdessä. Kuvakokoelmien intendentti evästi katsomaan kuvia museon näkökulmasta: mikä kuvasta tekee sellaisen, että se kannattaa tallentaa museon kokoelmiin ja säilyttää tuleville sukupolville? Ensinnäkin kuvissa on mielellään oltava tunnistettava espoolainen paikka. Lisäksi ajankuva on aina plussaa, eli esim. kuvissa näkyvät autot ja polkupyörät, vaatteet ja kampaukset sekä yritykset kyltteineen ja mainoksineen lisäävät kuvien kiinnostavuutta ajan saatossa. Ajankohtaiset ilmiöt kiinnostavat museota luonnollisesti myös. Tapaamisessa keskusteltiin paljon tunnistettavien henkilöiden kuvaamisen ja kuvien nettijulkaisemisen problematiikasta.

Esimerkki hyvästä kokoelmakuvasta. Ajankohtainen, uusi ilmiö wakeboarding, kuvattu uudessa vesiurheilukeskuksessa Keilaniemessä, taustalla rakentuvaa Keilaniemeä. Veneet, nosturi ja työmaa-aidat 2010-luvun lopun tyyppiä. Plussaa hienosta sommittelusta. Kuva: Markku Ylilammi/KuvaKamut

KuvaKamut pääsivät ideasta heti jyvälle. Kuvaajilla on erilaisia kiinnostuksen kohteita ja he liikkuvat eri puolilla kaupunkia, joten saamme kuvia aiheista ja paikoista, joita emme olisi edes älynneet pyytää. Jo ensimmäisen vuoden kuvasaalis antaa nyky-Espoosta hyvin monipuolisen kuvan. Olemme saaneet KuvaKamujen kautta toivottua moniäänisyyttä kokoelmiin. Emme määrittele tiukkoja raameja, mutta teemme museolla valinnat kokoelmiin ja Finnaan päätyvistä kuvista. Muutamia toiveaiheita olemme antaneet, ja jotkut kuvaajat ovat näihin täkyihin myös tarttuneet.

 

Olemme toivoneet kuvia RaideJokerin aiheuttamista muutoksista maisemaan. Kuva Otaniemestä.Kuva: Jorma Airola/KuvaKamut
Koronapandemia on myös ollut kuvausaiheiden toivelistalla. Yleensä vapunviettäjistä tupaten täysi Otaniemen kampusalue ammotti tyhjyyttään vappuna 2020.Kuva: Minna Alantie/KuvaKamut

Ehdimme ennen koronarajoituksia järjestää ensimmäiset luettelointitalkoot, jolloin KuvaKamut täyttivät museon tietokantaan kuviensa sisältötietoja. Tarkoituksena oli tavata muutaman kerran vuodessa, katsella kuvia yhdessä ja tehdä luettelointia joko yhdessä tai itsekseen, mutta korona pakotti muuttamaan nämä suunnitelmat. Toiminta kuitenkin käynnistyi ”pinnan alla”, ja kuvia on saatu myös poikkeusaikana paljon. Luettelointityö haluttiin vapaaehtoistoimintaan mukaan monestakin syystä. Pidimme tärkeänä, että kuvaajat pääsevät itse tallentamaan elävää historiaa kaupunginmuseon tietokantaan ja osallistumaan jokaiseen vaiheeseen. Tietokantaohjelman tietoturvasuojausten ynnä muiden teknisten haasteiden vuoksi tämä on kuitenkin osoittautunut hankalaksi, ja tältä osin toimintamallia todennäköisesti vielä rukataan.



KuvaKamut on mainio porukka erilaisia ihmisiä, jotka katsovat kotikaupunkiaan kirjaimellisestikin erilaisten linssien läpi. Aiheiden kirjo vaihtelee ultramoderneista toimistokeskittymistä saariston rauhaan, Soukan lähiöluonnosta Keilaniemen vesiurheilupuistoon ja Kauklahden kylämaisemasta Niittykummun tornitaloihin. On sarja espoolaisia aitoja, Raide-Jokerin työmaata, Rantaraittia ja kaikki Tapiolan kadut. On taltioitu olutkulttuuria, bändejä ja burleskia, juniorijalkapalloa, katuruokafestivaalia ja askartelua palvelutalossa. Noin esimerkiksi. Kuviin voi tutustua Finnassa, osoitteessa: https://ekm.finna.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), etusivun karusellin KuvaKamut -laatikosta klikkaamalla.

Suurpelto 2009 Lasten leikkijuna ja pientaloja Saunalahdessa. Kuva Markku Ylilammi. Olarin lukion penkkarirekka 1980-90-luvulla. Kuva Lars Lönnqvist. Espoon keskuksen virastotaloja puretaan. Kuva Matti Takala. Katuruokafestivaali Tapiolassa. Kuva Mikhail Machine. Kivenlahti kuohuu -kesätapahtuma. Kuva Tarja Kaltiomaa. Heikintorin sisätiloja vuonna 2020. Kuva Henrik Timonen. Tyypillinen espoolainen pientaloaluenäkymä Kauklahdessa. Kuva Jarmo Frii. Sinilevää Soukan Klobbenin rannalla. Kuva Kaarina Manninen. Tapiontori vuonna 2017. Kuva Jorma Kajaste. Bettie Blackheartin burleskiesitys Captain Corvus -ravintolassa Matinkylässä. Kuva Minna Alantie. Suurpellon rakentajia peruskiven muuraustilaisuudessa. Kuva Jouni Arjatsalo.

LEENA SIPPONEN, Intendentti, kuvakokoelmat

Kirjoitettu 29.7.2021