Naapurin suusta: Kulttuuriympäristö on lähiympäristöä – Espoon kulttuuriympäristöohjelma koskee juuri sinun kotikulmiasi ja lähialuettasi

Espoon kaupungin ensimmäinen kulttuuriympäristöohjelma valmistui joulukuussa 2022. Ohjelmassa linjataan, kuinka kulttuuriympäristön ominaispiirteitä tunnistetaan, säilytetään ja hyödynnetään. Ohjelman tavoitteena on kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääminen ja kulttuuriympäristöä koskevan kaupungin viranomaistyön vahvistaminen. Kulttuuriympäristöön kuuluu muun muassa lähiympäristö, eli se, mitä ikkunasta näkyy kotona, koulussa tai työpaikalla.

Kulttuuriympäristöohjelma on kaupungin eri toimijoiden yhteistyönä syntynyt työkalu Espoon kaupungissa kulttuuriympäristötyötä tekeville ja kulttuuriympäristöjä vaaliville ja niistä kiinnostuneille kaupungin asukkaille. Ohjelmassa linjataan, kuinka ympäristön ominaispiirteitä tunnistetaan, säilytetään ja hyödynnetään kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisäämiksesi ja paikkaan liittyvän identiteetin vahvistamiseksi. Se on voimassa vuoden 2025 loppuun, jonka jälkeen sitä päivitetään. Ohjelmaa voit lukea Espoon kulttuuriympäristö -verkkosivuilla: Espoon kulttuuriympäristöohjelma | Espoon kulttuuriympäristö | Espoon kaupunki

Kulttuuriympäristöohjelman linjaukset toteuttavat Espoon kaupungin strategiaa eli Espoo-tarinaa, KulttuuriEspoo2030 -ohjelmaa ja Kestävä Espoo -ohjelmaa. Lisäksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet on otettu huomioon ohjelmassa. Erityisesti elinikäinen oppiminen, kestävät infrastruktuurit eli yhteiskunnan tekniset perusrakenteet, eriarvoisuuden vähentäminen, kestävä kaupunkien kehittäminen, oikeudenmukaisuus ja yhteistyö ovat sisäänkirjoitettuja tavoitteita ohjelman viidessä linjauksessa.

Viiteen kulttuuriympäristöohjelman linjaukseen liittyy yhteensä neljäkymmentä toimenpidettä. Toimenpiteet on tarkoitettu päivitettäviksi käytännön työn edetessä. Myös uusia toimenpiteitä voidaan lisätä ohjelmaan sen mukaan, kun työ etenee. Ohjelman toteutumista seurataan Espoon kaupungin kulttuuriympäristötyöstä vastaavien viranomaisten yhteistyönä.

• Espoon asukkaat ja kaupungin toimijat ovat tietoisia kulttuuriympäristöstä ja kulttuuriympäristötieto on kaikkien saatavilla
  • Käytännössä linjaus tarkoittaa esimerkiksi kulttuuriympäristötiedon täydentämistä Espoon avoimeen karttapalveluun.
    
• Espoolaista kulttuuriympäristöä vaalitaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa
  • Esimerkiksi Espoon kaupunginmuseon Adoptoi monumentti -ohjelman avulla ADOPTOI MONUMENTTI(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

• Espoossa kestävä kulttuuriympäristötyö perustuu kaupungin sujuvaan sisäiseen yhteistyöhön
  • Kulttuuriympäristöä koskevaa viranomaisyhteistyötä vahvistetaan muun muassa avaamalla uutta tietoa kulttuuriympäristötyöstä monialaiseen viranomaiskäyttöön kaupungin toimijoille.
    
• Espoossa ylläpidetään ja vahvistetaan kulttuuriympäristön ja siihen liittyvän luonnon yhteisiä arvoja
  • Kaupunki järjestää niittytalkoita ja vaikkapa taloyhtiöt voivat liittyä Espoon Meidän puisto -ohjelmaan.

• Espoon kulttuuriympäristötyö on kestävästi resursoitu
  • Yhteistyö ja asiantuntemuksen yhdistäminen ja tiedonjakaminen ovat merkittäviä resursseja kulttuuriympäristötyössä.

Kulttuuriympäristön käsitettä voi avata esimerkinomaisesti vaikkapa yhdellä kuvalla.

Katso alla olevaa kuvaa, jossa näkyy keskellä Talomuseo Glims ja Ersin tila sekä vasemmassa yläkulmassa Jorvin sairaala. Lisäksi kuvassa näkyy keskellä Karvasmäentie ja vasemmassa reunassa Turuntietä. Tiedossa on, että suurin piirtein Jorvin sairaalan ja Karvasmäentien välissä olevalla alueella on kivikautinen asuinpaikka. Kulttuurimaisema eli kuvassa ihmisen muokkaamat ja käyttämät pellot ja metsät täplittävät ilmasta otettua kuvaa. Yhdestä kuvasta on näin ollen löydettävissä kaikki kulttuuriympäristön kolme elementtiä, niin rakennettua kulttuuriympäristöä, arkeologista kulttuuriperintöä kuin kulttuurimaisemaa.

Kulttuuriympäristö onkin oikeastaan kaikkea sitä mitä näemme vaikkapa kodin, koulun tai työpaikan ikkunoista. Sillä, mitä ikkunoista näkyy ei ole merkitystä. Näkymä voi olla historiallinen tai juuri rakennettu, mielestämme ruma, kaunis, yhdentekevä tai kiinnostava. Siitä huolimatta kyse on lähiympäristöstämme, joka on kulttuuriympäristöstämme.

Kaikki ihmisen käyttämä, muokkaama ja rakentama ympäristö on siis kulttuuriympäristöä, mutta kaikki kulttuuriympäristö ei välttämättä ole luokiteltu samanarvoiseksi. Pieni osa Espoon kulttuuriympäristöstä on luokiteltu niin arvokkaaksi, että se on suojeltu lailla tai asetuksella. Espoossa on myös valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristökohteita, maakunnallisia ja paikallisia arvoalueita ja -kohteita.

Kulttuuriympäristön vaalimisen toiminnan perustana ovat sen suojelua koskeva kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö. Sitä ohjaavat muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki, muinaismuistolaki sekä laki rakennusperinnön suojelemisesta. Suomessa Museovirasto valvoo näiden lakien toteutumista.

Espoossa lailla suojellut kohteet ovat:

Espoon Tuomiokirkko (Kirkkolaki, 1993)
Kauklahden rautatieasema-alue (Rautatiesopimus,1998)
Villa Koli (Rakennussuojelulaki, 1985)
Villa Rulludd (Rakennussuojelulaki, 1990)
Albergan kartano (Rakennussuojelulaki, 1993)
Tarvaspää (Rakennussuojelulaki, 2000)
Villa Solkulla (Laki rakennusperinnön suojelemisesta, 2019).

Suomessa ylin kulttuuriympäristön ylin suojeluviranomainen on Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Museovirasto. Museovirasto on jakanut osan viranomaistehtävistä museolain 7§:n mukaisille alueellisille vastuumuseoille. Keski-Uudenmaan aluevastuumuseo eli Helsingin kaupunginmuseo on edelleen sopimuksilla jakanut Espoon ja Vantaan viranomaistehtävät Espoon ja Vantaan kaupunginmuseoille. 

Museovirasto hoitaa Espoon alueen lailla tai asetuksilla suojellut kohteet, joita on kaikkiaan yllä mainitut seitsemän. Lisäksi Museovirasto hoitaa valtion omistamiin rakennuskohteisiin liittyvät asiat sekä joitakin erityisen haastavia eritystapauksia, kuten Tapiolan uimahallin korjaaminen. 

KAMU Espoon kaupunginmuseo on keskeinen kulttuuriympäristön suojelutyöstä vastaava taho Espoossa. Museon tekee yhteistyötä kaupungin muiden viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa maankäyttöä koskevissa lupa-asioissa eli aina, kun kyseessä rakentaminen, korjaaminen, jonkin rakennuksen tai rakennelman muuttaminen tai purkaminen. Viranomaisten tehtävä kaupunkitasolla on varmistaa kulttuuriympäristöarvojen ottaminen huomioon ja valvoa, että toiminta, vaikkapa rakentaminen tai purkaminen, on laillista. Käytännössä museon viranomaistehtävää toteutetaan neuvotteluissa, kohdekäynneillä ja antamalla lausuntoja, kun esimerkiksi kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvonta tai kaupunkisuunnittelukeskus pyytää niitä. Lausuntoja kirjoitetaan pääasiassa vain muiden viranomaisten pyynnöstä.

Lisäksi kaupunginmuseo neuvoo kulttuuriympäristön hoitoon liittyvissä avustushakemuksissa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä. Museo tekee myös yhteistyötä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävissä espoolaisissa kulttuuriympäristökohteissa Museoviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Käytännössä KAMUssa kulttuuriympäristöön liittyvää viranomaistyötä tekevät intendentit, jotka ovat arkeologian, arkkitehtuurin ja rakennushistorian asiantuntijoita. Saat heihin yhteyden Espoon kulttuuriympäristö -sivuilta:

Espoon kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö.

Espoon kulttuuriympäristö -verkkosivut.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kirjoittajat: Kirsi Ojala, Jyri Vilja ja Riitta Kela